Omat Blogit:

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

La Dolce Vita!




Marcello ja Anita Trevin suihkulähteessä

La Dolce Vita, ihana elämä, on Federico Fellinin ohjaama elokuva joa kertoo siitä kuinka roomalainen mies etsi onnea ja rakkautta. Päänäyttelijöinä oli Marcello Mastronianni, joka muuten on syntynyt Roomassa ja haudattu Campo Veranon hautausmaalle. Toista pääosaa näytteli ruotsalainen sexipommi Anita Ekberg. Fellini teki kaksi muuta ikimuistettavaa elokuvaa, La Strada ja Amarcord. Tykkään erittäin paljon molemmista.


La Dolce Vita elokuva, ikävä kyllä ilman tekstitystä.

Piazza Barberini och Triton Fountain

Käsitys "la dolce vita", ihana elämä, sai alkunsa tästä elokuvasta ja roomalaisten elokuvatähtien elämästä Ludovisin kaupunginosassa Roomassa. Via Vittroio Veneton katu lähtee kuvassa vasemmalle. Täällä olen aikaisemmin kertonut alueesta.


Frederico Fellini asui Via Margutta 110, hieman pohjoisenpana. Fellini oli tunnettu elämän halustaan ja elämästä nauttimisesta, josta sitten tuli La dolce vita-ilmiö. Fellinin elämä oli surrealistinen aivan kuten hänen elokuviensa henkilöidenkin. Surrealistinen tarkoittaa yliammuttua, liioiteltua, teatraalista elämän tapaa. Nimitys tulee taiteen parista. Fellini oli eritysiesti syventynyt jungilaiseen pyskologiaan (Carl Gustav Jung) ja  siihen olen minäkin paneutunut jo kauan sitten. Frederico Fellinin halua kertoa elokuvillaan kuinka me ihmiset eletään ja toimitaan suurimmalta osin alitajuisesti. Surreealistinen elämä tai katomus joutui usein nenäkkäin sosiaalisen realismin kanssa.

Federico Fellini teki myös elokuvan Fellini Roma, jossa hän itse oli mukana näyttelemässä. Elokuva valmistui  vuonna 1972 ja Nino Rota sävelsi musiikin elokuvaan. Nino Rota on ehdottomasti yksi minun suurista musiikillisista suosikeistani.Elokuvassa kuvataan Roomaa, sen kauneutta ja sen katovaisuutta, joka on eräänlainen illuusio ja jonka jokainen tulee ymmärtämään ja kokemaan kun käy Roomassa. 



Hotel Majestic, Via Vittorio Veneto 50

Tämä on vain yksi niistä viiden-tähden hoitelelista joita sijaistee monia juuri Via Vittorio Veneton varrella.


Piazza Barberini, oikealla Barberini Bristol hotelli

Pizza Barberini, jolta Via Vittrorio Veneton katu lähtee pohjoiseen päin. Kadun alkupäässä, melkein tämön suihkulähteen takana sijaitsee Barberinin metroaseman alaskulku. Siinä on myös bussien 52, 53, 61, 63, 80, 83 ja 160 ja yöbussien N1, N4 ja N25 pysäkki. 

Samaa pysäkillä pysähtyy myös bussi C3, joka kulkee Tiburtinan rautatieasema, Campo Veranon ihastuttavan hautausmaan ja Falminion hautausmaan väliä. Tällä bussilla on tosi pitkä reitti. Kulkee keskustan lävitse.



Via Vittorio Veneton alkupää ja bussipysäkit molemmin puolin sekä metroaseman alaskulku. Ouitten katveessa häämöttää Santa Maria della Concezione dei Capuccini luostarin kirkko ja luostari. Kikrko on vaoinna jok apäivä kello 9.00-19.00. Varoitus, siellä on pääkalloja ja luurankoja ja luita vaikka millä mitalla. Ja kryptasta löytyy lisää. Luostarin yhteydessä sijaitsee erittäin siisti ja moderni luostariasuntola. Sijaintikin on mahdottoman hyvä. Hotels.com, Booking.com, Expedia.se


Santa Maria della Concezione dei Capuccinin kirkko ja luostari sijaitsee bussipysäkin kohdalla. Kirkkoon pääsee kun kiipeää nuo portaat ylös.

Via Vittorio Venetoa pitkin kulkee useita busseja kuten 52, 53, 61, 63, 83 ja yöbussit N1 ja N4.


Nuo vanhat korkeat puistolehmukset antaa kesällä varjoa jalkakäytävillä sijaitseville ravintoloille ja kahviloille. Roomassa on useita katuja joilla jalkakäytävillä kasvaa näitä uljaita lehmuksia, hauskoja pinjoja tai palmuja.



Barberinin metroaseman alaskulku ja ravintoapömpeli sen päällä.


  Näitä tämmöisä lasikojuja on vain Via Vittorio Venteon kadun alkupäässä.




 Via Vittorio Venton kadun loppupäässä Porta Pinciolla


Harryn Baari,  Via Vittorio Veneto 148, on jo kauan ollut amerikkalaisten tukikohta Roomassa. Baarisssa kuvattiin La Dolce Vita elokuvaa. Nykyäänkin ravintola houkuttelee kuuluisia filmitähtiä ja julkkkiksia. Paparazzit jahtasivat ravintolan edustalla jullkkiksia joten nykyään harvempi haluaa enää tulla tänne.



Kuuluisa amerikkalainen baari ja ravintola Harrys Bar


Pincion puistoon pääsee Via Vittorio Veneton pohjoisesta päästä. Tästä kohtaa pääse myös maan alle, jossa kulkee yli puoli kilometriä pitkä tunneli Piazza Spagnalle ja maanalaiseen autoparkkiin.  Piazza Spagnalla ja sen läheisyydessä ei voi parkkeerata. Tunnelin kautta pääsee nopeaan Spagnalle ja Venetolle. Yksin en läksisi moiseen tunneliin sillä sielä kuulema voi joutua ryöstön uhriksi. 


Tunnelista ja autoparkista ylös

Harry's Bar, Via Veneto 110, oli La Dolce Vitan pääpaikka. Baari sijaitsee Via Vittorio Veneton loppupäässä, Porta Pincia'lla. Se lyhyt kadun pätkä Harry's Bar'in edustalla on niemltään Largo Frederico Fellini. Harry's Bar houkuttelee vieläkin filmitähtiä ja kuuluisuuksia ympäri maapalloa puoleensa Tämä on alunperin amerikkalaisten filmitähtien ja elokuvaohjaajien baari. Ranskalaisella filmiväellä oli omat baarinsa.

Hinnat ovat aivan hirveät, joten kannatta miettiä kaksi kertaa...Ehkäpä sitä saa maksaa kuuluisuuksistakin samalla. Mutta aluettahan kannattaa mennä ihastelemaan. Siitä on niin mukava jatka matkaa Pincion puistoon. Galeria Borgheseen on noin 400 metriä ja, 700 metriä, reilut ehkä, Pincion Puiston läpi Pincion terassille ja Piazza del Popololle.


Porta Pincianon kaupunginportti jonka kautta päsee Galleria Borgheseen ja Pincianon puistoon. Via Veneton katu päättyy tähän ja kuvassa on alasmeno kävelytunneliin, joka johtaa Piazza di Spagna metroasemalle. Kadun päädyssä on ihastuttava kahvila/ravintolakin, Harry's Bar, jossa on mukava istua kuumina iltapäivinä ja iltoina. Harrys Bar on tyypillinen amerikkalaisten turistien paikka. Harryn baarissa aikoinaan istuivat myös filmitähdet ja filmiohjaajat sekä kaikki muut jullkkikset. Nostalginen paikka.

Vaikuttaa siltä kuin kaikki sen ajan tunnetuimmat amerikkalaiset filmitähdet ovat käyneet Harryn baarissa Roomassa ollessaan.  Suosittelen erikoisesti istua ulkosalla puitten katveeessa. Kävelytunneli myötäilee Via Porta Pinciana katua, mutta kulkee maanalla. Katuakin pitkin, kuten Via Venetoakin pitkin, on ihan mukava kävellä. Maan alla säästyy vain liikenteeltä kokonaan.


Tunneli kulkee Via Venetolta (Villa Borghese) Piazza di Spagnan metroasemalle useamman kortteliston alitse. Tunneli on noin 400 metriä pitkä ja lyhentää ihmeesti matkaa Piazza di Sapagna'lta Villa Borghese'en päin






Piazza Barberini

Taustalla näkyy myös Palazzo Barberini johon on sisääpääsy nykyään Via delle Quattro Fontane'lta, katu jota ei näy kuvassa mutta se sijaitsee kuvassa oikealle. Palazzo Barberini on yksi Rooman ehdottomasti upeimpia palatseja ja se toimii nykyään galleriana, johon voi käydä tutustumassa.

Jos ei huvita asua kalliissa hotellissa niin aivan hyvin voi yönsä viettää hsotelissakin. La Contrada Hostel Rome tarjoaa erinomaista yösijaa Via Umbria 7, vain lyhyen kävlymatkan päässä Piazza Barberinilta. Terminin rautatiesemalta pohjoiseen päin suoraa tietä. Tämä on saanut valtavan hyvät arvosanat. Todellinen löytö! Täällä muita Rooman hostelleja.


Via Vittorio Veneton katu, joka kulkee nimellä Via Veneto, kulkee Piazza Barberinin ja Porta Pincianan välillä, Ludovisin kaupunginosassa. Via Veneto lähtee kuvassa vasemalle, mutta ei näy kuvassa. Via Veneton alkupäästä lähtee suoraan koilliseen päin katu nimeltä Via di San Basilio.  Tuo katu vasemassa seunassa on nimeltään Via di San Nicola da Tolentino. Tuo kuvassa oelea katu oikealla on nimeltään Via Braberini. 

Tämän alueen "omisti" nimittäin aikoinaan erittän rikas aatelissuku Ludovisi, jotka olivat bolognalaista aatelissukua. Tämä kapupunginosa on nimeltään Ludovisi, vieläkin. Paavi Gregorius XV oli Ludovisin sukua ja hän suosi sukulaisiaan erilaisiin virkoihin. Yksi heistä oli Ludovico Ludovisi. Paavi antoi Ludovicolle kardinaalin tittein ja Golognan arkkipiispan viran. 

Ludovico syntyi Bolognassa. Isä oli kreivi Orazio Ludovisi ja äiti Lavinia Albergati. Ludovico oli paavin veljen poika. Ludovico opiskeli saksalaisessa gollegiossa Roomassa ja sai kanoonisen laikiasiain tohtorin arvon. Ludovico alkoi kokoamaan taidetta. Hän oli kovasti ihastunut venetsialaisin renessanssitaiteilijoiden töihin. Ludovico ei tyytynyt vähään. Hän rakennuutti mahtavan huvilan Villa Ludovisin Pincion puiston kupeseen. Hän osti vuonna 1622 Orsinin suvulta 30 hehtaaria laajan tonttialueen Porta Pincianan luota. Huvila on aina ollut eräänlaiinen salaisuus jota ei olla juuri näytetty kenellekään. Eikä siitä enää kaiketi ole juuri mitään jäljelläkään, mutta uudempi rakennus Villa Aurora, Casino di Villa Bongompagni Ludovisi, on Ludovisien asunto nykyään samalla  tontilla. 

Via Venton varrella sijatsee isoja hotelleja, Amerikan suurläheystö ja kahviloita ja ravintoloita vieri vieressä. Jalkakäytäville on rakennettu lasipömpeleitä, joissa voi istuskella, jos ei halua istua sisällä. Rumia pömpeleitä ne ovat. En tykkää yhtään. Muutenkin Via Veneton katu ei ole kummoinenkaan, vaikka 70-luvulla ehkä tällä kadulla ei ollut juuri paljoakaan liikennettä ja noitten isojen puistolehmusten varjossa oli filmitähtien ja sen ajan julkisten mukava istua kesäiltoina. 


Sant'Isodoron kirkko ja luostari sijaitsevat Villa Ludovisin tontilla

 Kirkko on avoinna:
 arkisin kello 9.00-12.00
 sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 9.15-11.30

Messu:
 joka päivä kello 12.00 englanniksi

Via Veneton kadun alkupäästä, vasemmalta puolen, lähtee "oikopolku", kapea kuja Via di San Isisdoro jossa on melko jyrkät portaat ylös Via degli Artistin ja Via Ligurian katujen yhtymäkohtaan, jossa törmää kauniiseen rautaorttiin joka johtaa San Isisodoron kirkkoon. Portti on selkosen selällään, silloin kun kirkko on avoinna. Rautaportti on paljon leveämpi mitä se näkyy kuvassa. Tuossa kujan varrella on parikin ravintolaa, tuo kuvassa oleva Ristoarnte La Scala ja La Scalan pizzeria erikseen. Erikoisen rauhallinen ja kaunis paikka. Kehuttu ravi tola.

Villa Ludovisi on nykyään Sveitisin suurlähetystö, Via Ludovisin ja Via Cadoren rieteyksessä. Ludovisi Boncompagnit omistivat myös palatsin, jossa nykyyään sijaitsee USA:n suurlähetystö.

{}

 Museo Boncompagni Ludovisi, Via Boncompagni 18

Ilmainen sisäänkäynti. Avoinna tiistaista sunnuntaihin opaan mukana kerran tunnissa.

Via Ludovisin katu jatkuu Via Vittorio Veneton kadun toisella puolella nimellä Via Bongompagni. Ensin Via Boncompagni kulkee USA:n suurläherystön ohitse. Hieman kauenpana sijaitsee museo nimeltä Boncompagni Ludovisi.




Villa Aurora

Villa Aurora sijaitsee Villa Ludovicin takan puistossa. Villa Auroraa voi päästä katsomaan viidentoista hengen ryhmissä oppaan kanssa. Sisäänpääsy Via Lombardian puoleta. Sisäänpääsymaksu 20 €. Varaa aika: ttl@glgnet.it


Villa Aurorassa (Casino Boncompagni Ludovici) asuu vieläkin suvun nykyinen päämies Nicolo Boncompagni Ludovici ja hänen vaimonsa Rita. He ovat niin rikkaita että heillä on omat viinit ja hajuvedetkin.

Villa Aurora ei ehkä ole  Rooman suurimpia huviloita mutta se on todela upea rakennsu. Yksitään peruskorjaukset maksoivat 10 miljonn € ja talo on täynnä kalsliarvoista taidetta arvoltaan noin 670 000 000 € arvosta. Prinssi Nicolo Boncompagni sanoo että hän on saanut ostostarjouksia mutta hän ei halua myydä taidettaan, vaan haluaa jättää ne kolmelle pojalleen ja seitsemälle lapsenlapselleen perinnöksi.

Tällä alueella sijaitsee useita Rooman hienoimpia hotelleja ja korkeatasoisia ravintoloita joissa varsinkin amerikkalaiset filmitähdet yöpyvät Roomassa ollessaan. Koko Ludovicin alue, sekä Sallustinon, on erinomaista aluetta turistien kannalta. Täältä löytyy hyviä hotelleja ja mukavia kahviloita ja ravintoloja. Alue on erittäin rauhallinen.


Hotel Alexandra, Via Veneto

Tämä kokreatasoien hotelli Via Veneton alkupääsä on kohtuuhintainen. Tällä laueella ja siitä pohjoiseen päin htellit ovat korekatsosia mutta useimmat huomattavasti kalliimpia kuin Alexandra. Huoneita on monenhintaisia. Mahtava sijainti.


 Hotel Alexandra

Viereisen kadun varrella Via della Purifazione sijaitsee yksi Rooman parhaimmista osterioista, Osteria Barberini. Ja jos ette enne oel masitanut tryffeliä niin nyt on aika siihen. 

Hotelli Alexandraa vastaapätää sijaitsee Capuccini luostari ja kirkko. Heillä on aivan erinomaienn majoitus, Casa I Capuccini,  jota susoiteteln lämpimästi.

Via Veneto on katu jonka varrella sijaitsee elegantteja hotelleja ja ravintoloita sekä putiikkeja jotka vetävät Rooman hienostoa ja julkkiksia puoleensa. Se oli juuri täällä kun tunnettu käsitys "La Dolce Vita" sai alkunsa. Piazza Barberinin varrella asui aikoinaan Roberto Rosselini ja Ingrid Bergman. Monta filmitähteä asui myös alueella ja he kokoontuivat yhdessä alueen ravintoloihin. Frederico Fellinin  filmi La Dolce Vita osittain kuvattiin täällä. Filmi vamistui vuonna 1960 ja sen pääosissa näyttelivät Anita Ekberg ja Marcello Mastronianni. Se oli sitä "ihanaa elmää" jota siihen aikaan filmiväki ja rikkaat roomalaiset elivät.


Hyvä kuntoisia huoniestoja voi vuokrata Martina Gest House.


The Westin Exelcior, viiden tähden hotelli, Via Vittorio Veneto 125

Tämä on klassinen roomalainen hotelli ja sen ulkoterassi on ollut olemassa jo 1940-luvulta lähtien. Hotellin yhteydessä sijaitsee Doney baari/kahvila. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös jäätelöbaari ja viinibaari, jotka kuuluvat yhteen hotellin kanssa, mutta kuhunkin pääsee kadulat köäsin.



 Doney kahvila sisältä päin


Doney kahvila ulkoapäin


Baglioni Hotel Regina, Via Vittorio Veneto 72



 


Via Barberinin varrella sijaitsee pastizzeria/pizzeria/kahvila kahdessa kerroksessa nimeltä Terrazza Barberini. Luxusluokan ravintola ja kahvila mutta ehkä siellä kannattaa käydä silti. Sijainti on mahtava josta on hyvät kulkuyhteydet joka puolelle. Kahvila on avoinna kello 7.30 lähtien yömyöhään kello 00.30 saakka. Ulkonakin voi istua kesäaikaan.

Kahvila on napolilaistyyppinen. Kello 16.00-18.00 on ns Dolce Pausa, (makea tauko), jolloin voi istua kaikessa rauhassa ja nauttia kahvia tai teetä tuoreiden kahvileipien kera. Jonkinlaien roomalaisten keksimä englantilaistyyppinen Afternoon The Time. Toki täällä saa mahtavia voileipiäkin jos niin haluaa. 

Sitten kello 18.00-20.00 tarjoillaan aperitivoa, joka on tyypillinen roomalainen tapa juoda lasi alkoholia ja syödä buffesta herkkuja, sillä aikaa kun ruokasalissa vamistellaan päivälliselle. Aperitivobuffe voi toimia myös kevyenä päivällisenä jos niin haluaa.


USA:n suurlähetystö Palazzo Margheritassa, Via Veneton varrella








Sant'Isodoron kirkko sijaitsee tuolla ylhäällä jyrkkien portaiden yläpäässä.

Ludovicin kaupunginosa on ennen kaikkea tunnettu kuuluisimmasta kadustaan Via Vittoria Venetto. Frederico Fellini kuvasi kuuluisan elokuvansa La Dolce Vita juuri tällä alueella. Ludovici veti puoleensa filmitähtejä ja muita julkkiksia sekä paparazzeja. Nykyään alueella ei vilise enää filmitähtiä eikä paparazzeja, vaikka jokuseen amerikklaiseen tähteen näilä nurkilla voi aivan hyvin törmätäkin. Alue on siisti ja rauhallinen asuinalue jossa on viihtyisää kävellä ja katsella kauniita rakennuksia.


Piazza Barberinillä on muutamia ihan tavallisia kahviloita, jotka ovat erittäin suosittuja kokoontumispaikkoja. Caffe Elegans on ihan kohtuullien kahvila ja avoinna päivät pitkät. Elegnas ei ole vain kahvila, vaan myös ruokapaikka, drinkkibaari, jazz-clubi ja ties mitä. Tämän torin keskellä sijaitsevan suihkulähteen ympärille  monet tekevät treffit.

Piazza Barberiniltä jos kurkkaa nurkan taakse Via di San Basiliolle niin sieltä löytyy ruokapaikka nimeltä Locanda Barberini. Uskallan väittää että tämä ruokapaikka on alueen parhain.

File:Stazione di Spagna.jpg

Piazza di Spagnan metroaseman sisäänkäynti ja kävelytunnelin toinen pää tuossa vasemmalla. Piazza Spagan metroasemalla on märä aikoina kamala ryysis. Rullaraput ei useinkaan toimi, ja sama ongelma on Tukholmassakin rullarappujen kanssa. 

Pitää myös muistaa ettei matkalippuja Roomassa myydä metro-tai juna-asemilla vaan ne on ostettava läheisestä tupakkakaupasta,  jotka merkataan isolla T -kirjaimelle. Matkalippuja myydään myös lehtikioskeista, jotka ovat tumman vihreitä pyöreitä rakennuksia. Joillakin metroasemilla on lippuautomaatteja. Piazza Aaracoelilla on bussipysäkkien luona lippuautomaatti. Jos aikoo oleskella Roomassa kolme  vuorokautta niin kanattaa ostaa kolmen vuorokauden lippu, niin silloin voi ksoka vaan hyväpämihinkä taahaans ajulksein kulkuevoon ja ajlela niin plajon kuin huvitta kolmne vuorkuaden aikan. Matkalipun tarvitsee leimata vain ensimmäisen matkan alussa. Lippuun tuee leima ja kelloaika, koska lippu lakkaa olemasta voimassa. Kätevää ja säätää jalkoja ja vaivaa.


Kuvassa Sant'Isodoron kirkkon luostari. Kyseessä on oikeastaan kaksi luostaria yhdessä. Alunperin luostarit olivat espanjalaisten fransiskaani munkkien käytössä mutta nykyään siellä huseeraa irlantilaiset munkit.


Il Caffe della Dolce Vita, Via Vittorio Veneto 60

Tämä kahvila/ravintola on niitä "ihanan elämän kahviloita". La Dolce Vita elokuvaa filmattiin tässä kahvila/ravintolassa vuonna 1960. Silloin ei ollut vielä tuota lasista tehtyä kahvila-osaa, vaan pöytiä ja tuoleja jalkakäytävällä. Kahvilan asiakkaita oli myös filmitähtien ja -ohjaajien lisäksi aateliset, kuninkaalliset, ruhtinaat ja presidentit.

Kahvila Cafè de Paris jalkakäytävällä kuuluu yhteen ravintolan kanssa. Kadun varressa on kylläkin  mielin määrin kahviloita ja ravintoloita, useimmat hyvin kalliita, mutta muutama kohtuuhintaisiakin.

Rooman poliisit tekivät vuonna 2008 razzian kahvila/ravintolaan, koska oli tullut esille että kahvilan on ottanut kalabrialainen mafiajärjestö Ndrangheta omistukseensa. Kahvila/ravintola oli mafiajärjestöön kuuluvan Alvaro klaanin käsissä. Kahvila/ravintola avattiin vuonna 2011 uudestaan ja sitä pyörittää nyt valtion virasto. Kaikki henkilökunnasta sai jäädä. Poliisit ottivat myös haltuun puutarhan ja viinitarhan, jotka kuuluivat mafialle. Mutta puutarhasta tulee vieläkin ruokatarvikkeita ja viinit ravintolaan. En tiedä oikein kuinka tuo käytännössä toimii sääntöjen ja lakien puitteissa. Mutta mitään vaaraa ei ole istua kahvilassa, eikä tarvitse pelätä että rahat menevät mafialle. Kallis se on vieläkin, kuten useimmat kahvilat ja ravintolat tällä aluella. Kaupanpäällisksi saa kuunnella pianonsoittoa livenä. 


Via Veneton varrelta löytyy mielenkiintoinen luostari Santa Maria della Concezione dei Cappuccini (Nostra Signora della Concezione dei Cappuccini). Paavi Urbanin veli Antonio Barberini oli kardinaali ja kaputsiiniläismunkki. Hän perusti mainitsemani kirkon kaputsiiniluotarin yhteyteen. Hän on haudattu kirkkon päalttarin viereen. 

Krypta kirkon lattian alla on todellakin makaaberi näky. Seinät on koristeltu edesmenneiden munkkien luurangoilla ja pääkalloilla. Kryptassa on noin 4000 luurankoa. Kirkko ja krypta ovat avoinna 9-12 ja 15-18. Munkit odottavat pientä almua maksuksi vierailusta, jokainen omantuntonsa mukaan.


Kuvassa eräs luostarin kirkon kappeleista. Kuvassa alla luostarikirkon pääalttari.

Krypta


Ravintola Barberinin metroaseman alasmenon päällä


Kuvassa alueen evankelisluterilainen kirkko

Suosittelen roomanmatkaajille vuokrata hotellihuone juuri Ludovisin alueelta. Kulkuyhteydet ovat erittäin hyvät kaikkialle Roomaan. Viihtyisiä kahviloita ja ravintoloja löytyy myös sekä putiikkeja.


Via Boncombagnin varrella sijaitsee irlantilaisten upea kansalliskirkko San Patrizio joka on pyhitetty irlanitaiselle pyhimykselle Sant Patrick.


Via Auroran varrella sijaitseva San Maronen kirkko on syyrialaista alkuperää olevan maroneettisen uskontosuuntauksen kirkko ja samalla libanolilaisten kansalliskirkko.


Erittäin "söötti" neoromaanisen tyylin omaava kirkko nimeltä Santa Maria Regina dei Cuori sijaitsee Via Romagna kadun kulmauksessa. Kirkko on avoinna 7-12 ja 16.15-19.15. Messuaika on kello 7.30. Heinä- ja elokuussa ei messua. Eukaristinen rukoushetki torstaisin kello 19-20 paitsi ei heinä- ja elokuussa.
Kirkossa voi myös ripittäytyä kello 7-11 ja 17.30-19 ja sunnuntaisin ennen jumalanpalvelusta.

Kerronpahan samalla mielenkiintoisesta kirkosta, Chiesa Santa Maria ImmacolataVia di Siena, kaksisataa metriä kaupungimuurin toisella puolella, Villa Borghesen lähellä. Borghesen perheen palkkatyöväki asui auleella. Herra Borghese antoi määräyksen että kirkossa on pidettävä messu työväelle joka päivä kello 12. Nykyään jokapäiväisen messun lisäksi kirkko on suosittu vihkikirkko. 

Galleria Villa Borghseen voi kävellä Via Vittroio Veneton pohjoisesta päästä,  Porta Pincianalta. Kävelymatkaa tulee noin 700 metriä. Lähimmäksi Galleria Villa Borgheeseen pääsee mm busseilla 525363 ja jää pois kyydistä psyäkillä Pinciana/Museo Borghese. Takaisin päin pääsee busseilla 52 ja 53. Bussi 63 tulee takaisin päin hieman eri reittiä. Aikaisemmin kulki pieni sähköbussi numero 116 tänne Galleria Villa Borgheseen mutta se on lakkautettu.



Kävely Espanjalaislta portailta Via Venetolle