Villa Aldobrandini

Villa Aldobrandini, Via Mazzarino 1, Largo Magnapoli

Alkuperäinen huvilarakennus valmistui jo toisella vuosisadalla. Karinaali Pietro Aldorbrandinin perheelle kunnostettin rakennus 1500-luvulla. Hän oli Paavi Clemens VIII:n veljen poika. Pietro keräsi paljon taidetta palatsiinsa ja sieltä löytyy Berninin, Tizianin, Tintoretton, Veronesen jne luomuksia. Italian valtio osti  vuonna 1926 rakennuksen ja sen puiston, jonne pääsee portaita ylös Via Mazzaronilta. Se on yleinen puistoalue ja kaikille avoin. Huvilaa kunnostetaan joten sinne ei tällä haavaa pääse sisään.

Näkymä puistosta alas kadulle, Via Mazzarinolle.


Patsaspenkki palatsin puistossa.


Näkymä portaista 

Puisto on rauhallinen ja idyllinen levähdyspaikka ja sijaitsee aivan keskellä Roomaa. Harmi vaan että Rooman kunnalla ei ole varaa pitää alueita kovin siistinä. Kunnalla on paljon puistoja, joista olisi pidettävä huolta, mutta mistä varat. Mutta kaunis, rauhallinen ja erikoinen puistoalue tämä on keskellä Roomaa.

Villa Sciarra

Villa Sciarra

Villa Sciarran puisto on erittäin rauhallinen paikka. Satumainen kauniilla säällä. Yksi Rooman kauneimmista puistoista jossa on paljon patsaita, vesialtaita ja upeita palmuja ja muita istutuksia. Ikävä kyllä Rooman kunnalla on ollut suuria taloudellisia vaikeuksia pitää kaupunki toivottavalla tavalla puhtaana ja siistinä. Rooma on suosittu turistikaupunki, joten keskikaupunkia yritetään pitää siistinä ja nämä hieman sivussa sijaitsevat puistot jäävät vähemmälle huolenpidolle.

Bussi 44F ja bussi 75 (laita bussinumero ensimmäiseen luukkuun ja klikkaa trova) pysähtyvät Via Calandrellillä, melkein pääsisäänkäynnin edustalla. Bussit tekee juuri puiston portin edustalla 45 asteen käännöksen ja heti sen jälkeen onkin sitten pysäkki.

Tässä on toinen sisäänkäynti puistoon Via Calandrellin loppupäässä, Saksalaisen instituutin sisäänkäynnissä. Via Calandrellitä on siis kaksi sisäänkäyntiä. Via Dandololta ja Viale delle Mura Gianicolensiltä pääsee myös mukavasti pusitoalueelle. Muuten tuo viimeksi mainittu katu on mielenkiintoein katu, sillä sen toisella reunalla on Gianicolon kaupunginmuuri, sillä alue tämä muurin läntisellä puolella sijaitsi kaupungin ulkopuolella. Via Dandolo on myös erittäin kaunis katu, mutta se sijaitsee jyrkässä ylämäessä. Tällä alueella voisi vaelta vaikka kuinka kauan.

Villa Sciarran puistoalue sijaitsee Trasteveren ja Monteverden välisellä alueella. Tämä alue on erittäin kaunista ja näitä katuja kävelee mielellään ja ihastelee rakennuksia ja ihania puita ja kasvallisuutta. Tämä on myös hyvin mäkistä aluetta, joten se vaatii hieman kuntoa kävellänäitä jyrkiä ja mutkikkaita katuja pitkin.

Villa Sciarra, kuvassa sisäänpääsy Via Calandrelli 23/Via Dandolo/Via delle Mura Gionicolense, bussi 75 ja 44. 

Huvilan omistaa valtio. Huvilaan ei pääse sisään! 

Sisäänkäynti Via Calandrelliltä, kun Via Nicola Fabricin katu päättyy ja yhtyy Via Calandrelliin. Toinen sisäänkäynti on Via Calanderelli 25, Istituto Italiano di Studi Germanici, instituutti jossa opiskellaan saksaa. Amerikkalainen yliopisto sijaitsee samassa kadunristeyksessa. 

Villa Sciarran puiston ympärillä sijaitsee useita luostareita ja uskonnollisia instituutteja. Lähinnä amerikkalaista yliopisto sijaitsee San Carlo Scalabriniani läähetyssaarnaajien päämaja. He tukevat ja auttavat maahanmuuttajia ja pakolaisia. Laitoksessa voi myös opiskella. Via delle Mura Gionicolense 98 sijaitsee San Antonio Mariet Claret niminen lähetyssaarnaajajärjestö. Suore Missionarie Di Nostra Signora D'Africa niminen luostari sijaitsee Viale 30 April 15. Via Giacomo Medici  15 sijaitsee Padri Barnabiti järjestön pääluostari. Via Calandrelli 16 sijaitsee Clarettiane niminen luostari.

Via Dandolo 25 sijaitsee Sacra Famiglia di Urgell niminen luostari ja instituutti. Puiston läntisellä puolella, Largo Giovanni Berchet 4 sijaitsee Casa per ferie Villa Maria. Erinomainen luostari josta voi vuokrata huoneita. Suore Divin Salvatore niminen luostari sijaistee siinä aivan vieressä, Viale delle Mura Gianicolensi 67. Viale Aurelio Saffi  24 sijaitsee Fratelli Sacra Famiglia niminen luostari.

Ikävä kyllä Villa Sciarran puisto on päässyt välillä huonoon kuntoon. Kunnalla ei ole varaa siivota ja korjata puistojaan. Ja ihmeellistä on sekin että roomalaiset sotkevat puistojaan viis välittämästä. Roskat voi heittää roskakoriinkin tai viedä mukanaan, eikä heittää puistoon. Ikävintä on se että hyvin monet ulkoiluttavat koiriaan puistossa, eivätkä siisti jälkiään. Tämäkin melkein paratiisimainen puisto on aika ajoittain melko siivoton.

Via Dandolo on yksi Rooman kauneimmista kaduista. Se on jyrkkää ja kiemurtelevaa ylämäkeä ylös Gianicolon harjulle ja sen varrella sijaitsee erittäin kauniita rakennuksia. Muita ihania katuja alueella Via Nicolai Fabrizi, Via 30 April. Via Dandolon sivukatu Via Nocolai Fabrici on aivan ihana kadunpätkä. Se johtaa suoraan Villa Sciarran sisäänkäyntiin Via Calandrellillä, sekin erittäin mukava katu. Kaikilla puistoaleen ympäröivillä kaduilla on kauniita rakennuksia ja paljon puita ja puskia ympärillä. Täällä on erittäin rauhallista.

Täällä alueella on useita suurlähetystöjä, USA omistaa ison tontin jolla seisoo USA:n instituutti ja USA:n suurlähettiläs asuu. Täällä on useita uskonnollisia instituutteja ja luostareita. 

Alueella sijaitsee joitakin hotelleja, kuten mm Grand Hotel del Gianicolo, jota voin lämpimästi suositella. Hotellissa kaikkea mitä voi toivoa, sijainti on kaunis, liikenneyhteydet hyvät. Sitä paitis hotelli on hlap sijaistkeen Roomassa. Hotellilal on iso uima-alals ja aurikotuolit. Tääällä voi syödä aamiasta ulkona.

 Itse huvila Sciarra tai Cacino Barberini

Huvila on joskus ollut hotelli, mutta huvilaa käyttää puistoalueen pohjoisosassa sijaisteva saksalainen instituutti, Studi Germanici.

Antonio Barberini (1607-1671) omisti suurimman osan alueesta Porta Portesen ja Porta San Pancrazion välillä 1600-luvulla. Barberinit olivat taiteen ja musiikin ystäviä, ennen kaikkea juuri Antonio. Hän oli nuorin kuudesta  Carlo Barberinin ja Costanza Magalottin lapsista. Antonion isän veljestä Maffeo Barberinistä tuli paavi Urbanano VIII kun Antonio oli 16 vuotias. Toisesta isän  veljestä Antonio Marcello Barberinistä tuli kardinaali. Myös Antonion vanhemmasta veljestä Francesco Barberinista tuli kardinaali. Antoniosta tuli myös kardinaali täytettyään kaksikymmentä vuotta, siitäkin huolimatta ettei hän koskaan ollut perehtynyt kirkollisiin asioihin.  Paavi Urbino VIII Barberini osti kokonaisen kunnan Palestrinan ja antoi sen Antonion veljelle Taddeo Barberinille ja näin Taddeosta tuli Palestrinan prinssi. 

Antonion terveys oli epävakaa joten hän sai helpotuksia virassaan. Paavi Urbano VIII Barberini riitautui Piacenzan ja Parman herttuaan Ordone Farnesen kanssa ja lähetti Antonion veljensä Taddeon ja paavin sotilaiden kanssa valloittaman Farnsen omistaman linnakeen nimeltä Castro. Barberinit voittivat ja sitä julhli Braberiinien suku oman musikantin Marco Marazzolin kanssa. Hän ei ollut vain säveltäjä, hän oli myös pappi. 

Barberinien voitto Farneseja vastaan ei ollut pysyvä. Paavi Urbano VIII yritti kirjoittaa Farnesien kanssa rauhansopimuksen jotta Farneset  eivät ala marssia Roomaa kohti.

Antonio Barberinilla oli suhteita niin naisten kuin miesten kanssa. Erikoisesti voi mainita Marc'Antonio Pasqualinin joka oli sen ajan suurin tähti, kastraatti ooppperalaulaja. Hän myös sävelsi aarioita ja kantaatteja. Palazzo Barberinissä ja sen oamssa teatterissa Teatro delle Quattro Fontnaessa hän oli suosituin laulaja.

Kardinaali Girolamo Colonna di Sciarra (1708-1763) osti huvilan vuonna 1811 ja antoi sille nimeksi oman sukunimensa Sciarra. Hän osti myös maatilan jonka alueella sijaitsi San Cosimato kirkon yhteyteen kuuluva luostari. Prinssi Maffeo Sciarra Colonna teki konkurssin vuonna 1880 ja niin huvila kuin tilatkin oli jaettava. Colonnat ja Barberinit yhtyivät naimakuppojen avulla ja näin syntyi uusi sukuhaara Colonna-Barberini. 

Viimeinen omistaja oli George Wurts ja hänen vaimonsa Henrietta joka puolestaan lahjitti huvilan leskeksi jouduttuaan Benito Mussolinille vuonna 1932 sillä luvalla että huvilan puistosta tuli yleinen puisto. Puisto on Rooman kaupungin omistama yleinen puitoalue.

Via Sciarran puisto ei ole kovin suuri, ehkä noin puoli kilomteriä leveimmästä kohdata ja vain parisataa metriä kapeimmasta. Puiston läntisellä puolen kulkee kaupunginmuuri, Mura Gianicolensi. Muurit rakennettiin myös itäiselle puolle mutta paljon matalammat. Muurit rakennutti paavi Urbano VIII Barberini vuonna 1643. Suurin syy muurin rakentamiseen oli riidat Farnesen ja Barberini sukujen välillä.