Vatikaanin museo

Vatikaanin museo sijaitsee osoitteessa Viale Vaticano, minne pääsee useamallakin kulkuneuvolla, kuten bussilla 49 Piazza Cavourilta, mikä pysähtyy museon edustalla.  Lähin metroasema on Cipro, mikä sijaitsee Vatikaanin pohjoispuolella, mistä on Viale Vaticanon kadulle noin 300 metriä. Loppumatkasta on melko jyrkät ja korkeat portaat. Muuten Cipron alue on ihan mukavaa ja kotoisaa.

Piazza  Risogrgimenton torilla, ennen Vatikaanin museota, noin puolen kilometrin kävelymatkan päässä museosta, pysähtyy raitiovaunu ja useat bussit. Raitiovaunu 19, bussi 23, n3s, 32, 81, 590, ja torin lähettyvillä bussi 492, mikä on minun lempibussini bussin H kanssa Roomassa.

Viale Vaticanon kadun varrella Vatikaanin museota vastapäätä sijaitsee useampia luostareita, joista voi saada yösijaa. Parasta varata huone etukäteen, sillä luostarit ovat suosittuja yöpymispaikkoja turistien keskuudessa. 

Pyhän Pietarin kirkon ja Vatikaanin museon sisäänpääsyn välillä on matkaa melkein kilometri. Täältä voi varata erilaisia pääsylippuja, opastusta ym. Museon aukioloajat löytyy täältä. Tässä ensivuoden kalenteri johon on merkitty aukioloajat, sekä ilmaiset sisäänpääsypäivät. Etukäteisvierailu löytyy täältä. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy.

Vatikaanin museo on niin valtava kooltaan ettei sitä voi kukaan katsella kerralla. Se on oikeastaan 20 erillistä museota riippuen kuinka asiaa katsoo. Siihen menisi aikaa ehkä viikko kävellä läpi kaikki osastot, eikä sittenkään jäisi juuri aikaa kunkin kohteen luona. Museossa on erilaisia reittejä, jotka on merkattu lattiaan väriviivoilla. Kannattaa valita se lyhin reitti ja pysytellä visusti sillä reitillä. Museossa on noin puoli miljoonaa kävijää kuukausittain, siis noin reilut 16000 kävijää per päivä.

Vatikaanin museo

Tämä  sinisellä merkattu on lyhin ja tavallisin reitti Vatikaanin museossa, jonka useimmat kävijät valitsevat. En edes suosittele ainoatakaan pitempää reittiä. Sitä mennään vasenta puolta huoneitten lävitse reipasta kävelyä Cortile della Pignan kautta Rafaellon huoneisiin ja sieltä Sikstiiniläiseen kappeliin ja palataan oikeata puolta takaisin. Lopuksi poiketaan Pinacotecaan ja kahvilaan, minkä luona on vessat.

Joka kuukauden viimeinen suununtai on ilmainen sisäänpääsy museoon. Jonot ovat silloin loputtoman pitkät. Saa jonottaa useita tunteja. Kannattaa ehdottomasti ostaa etukäteen sisäänpääsylippu internetistä (HUOM! paitsi ei kuukauden viimeiseksi sunnuntaiksi), sillä silloin pääsee jonon ohitse  tai paremminkin saa mennä lyhemmän jonon mukana sisään.  

Il Cortile della Pigna on museon sisäpiha

Tämän kävyn mukaan on piha saanut nimensä. Tämä on erittäin kaunis suihkulähde pihan päädyssä. Käpy on valettu pronssista ja se seisoi aikoinaan Pantheonilla Isiksen temppelissä. Vuonna 1608 käpy siirrettiin tänne.

Alunperin pihaa nimitettiin Cortile del Belvederen nimellä. Pihan on suunnitellut renessanssin ajan suuri mestari Donato Bramante. Sikstiiniläinen kappeli sijaitsee aivan siinä vieressä ja näin piha toimii virkistyspaikkana haukata raitista ilmaa silloin kun kardinaalit ja paavi istuvat kappelissa.

Cappella Maggiore/Sikstiiniläinen kappeli/Cappella Pontifica/Paavin kappeli

Kappeli Maggiore valmistui vuonna 1368. Tämä nykyinen uudempi kappeli uudessa muodossaan valmistui vuonna 1481. Paavi Sixstus IV:n toimesta rakennettiin kappeli ja siksi kappeli sai nimensä paavin mukaan. 

Sikstiiniläinen kappeli oli suljettuna 14 vuotta kun kappelia kunnostettiin ja maalauksia putsattiin. Vuonna 1994 kappeli avattiin taas kävijöille. Vuosittain käy noin 6 miljoonaa henkeä kappelissa. Kappeli vaatisi aivan oman postauksen joten laitan tähän vain muutaman kuvan.

Sikstiiniläinen kappeli

Sikstiiniläisen kappelin kuuluisin maalaus on tämä takaseinän kokoinen Michelangelo Buonarrotin maalaama luomus nimeltä Viimeinen tuomio. Mahtava maalaus!

Michelangelo Buonarroti maalasi muitakin maalauksia kappellin, kuten nämä kattofreskot. Michelangelo makasi telineillä selällän kolme vuotta maalatessaan näitä kattokfreskoja. Kuvassa näkyy vain osa kattofreskoista.

Raffaello maalaus

Ghirlandaion maalaus

Peruginon maalaus

Botticcellin maalaus

Sikstiiniläisen kappelin yhteyteen on koko ajan kuulunut Sikstiiniläinen kuoro, joka on paavin ikioma kuoro. Kuoro esiintyi ensimmäisen kerran silloiselle paaville ja kardinaaleille vuonna 1471. Kuoroon kuuluu 19 miestä ja 35 poikaa. Nykyään kuoro esiintyy silloin tällöin ulkomaillakin. Paavit tarjoavat silloin tällöin myös erikoisesti valituille vierailleen konsertteja Paavin palatsissa.

Lattiamosaiikkia

Cortile Ottagono

Raffaellon huoneet/Stanze di Raffello on yksi museossa kävijöiden lempikohteista. Nämä neljä huonetta sijaitsee Vatikaanin Apsotolisen palatsin yhteydessä Cortile del Belvederen sisäpihan eteläisessä reunassa portaita ylös kolmanteen kerrokseen. 

Mestari Rafael (tai Raffaello) kuuluu ehdottomasti maailman suurimpien taiteilijamestareiden joukkoon.

Täällä olen tehnyt aikaisemmin postauksen Rafaelin huoneista.

Kreikkalaisia patsaita

Gregoriaanisen egyptiläisen osaston, Il museo Gregoriano Egizio, muumie, balsamoitu ruumis, joka löydettiin Tebestä Egyptistä, Deir el-Bahrinin temppelistä, kuningatar Hetepheres ja on peräisin ajalta 1600 eaa-200 jaa. Egyptiläinen osasto on melko heti kun mennään vasemmalle pääsisäänkäynnistä.

Vatikaanin kirjasto on upea. Sisäänkäynti kirjastoon on museon sisäpihalta Cortile del Belvedereltä.

Melazzo da Forlin maalaus. Paavi Sixtus IV ojentaa apostolisen kirjaston prefektin viran Bartolomeo Sacchi'lle, jota kutsuttiin nimellä il Plátina. Maalaus löytyy Vatikaanin museosta, Pinacotecistä.

Paavi Nicolaus V perusti kirjaston ja se valmistui vuonna 1477.

Pinacoteca Vaticana on uusin osa Vatikkaanin museossa. Pinacotecassa on kuusitoista salia. Sali kutakin erittäin tunnettua taidemaalaria varten. Pinacoteca on ehdotottamasti käytävä lävitse ja vierailu Pinacotecassa sopii tehdä viimeisenä kierroksen päätteeksi. Pinacotecaan on kasaantunut ehkä koko maailman arvostetuimpien maalarimestareiden taideteoksia. Täällä on maalauksia, veistoksia ja joitakin vanhoja tapeetteja. Pinacoteca on ehdoton suosikkikohteeni.

Pinacotecan (kuvassa) edustalla sijaitsee kaunis piha ja sen vieressä Pontifica Accademia delle Scienze/paavillinen tiedeakatemia.

San Pietro in Vincoli

San Pietro in Vingoli, Piazza di San Pietro in Vingoli

San Pietro in Vincolin basilika sijaitsee keskellä kaupunkia, kukkulalla Piazza di San Pietro in Vincolilla. Sinne pääsee jyrkkiä portaita pitkin Via Cavourilta tai Colosseumilta paria katua pitkin pohjoiseen päin. 

Salita dei Borgia/Borgian ylämäki, jyrkät portaat, joita pitkin pääsee Via Leoninan kadulta ensin Via Cavourin kadulle ja siitä edelleen ylös Piazza San Pieto in Vincolin torille. Portaiden päällä sijaitsee palatsi mikä kuuluu katalialaiselle Borgian suvulle.

Portaat kulkevat jyrkästi Borgian palatsin läpi holvin kautta. Kun nousee portaat ylös torille niin oikealle puolelle jää Borgian torni, Torre dei Borgia ja kaksi luostaria joista toisessa Piccole Sorelle dei Poverin tiloissa on vanhustenkoti, jossa nunnat hoitavat vanhuksia. 

Piazza San Pietro in Vincoli, taustalla entinen luostari Convento Sant'Antonio Abate. Rakennuksessa sijaitsee nykyään muun muassa Collegio Maronita Mariamita sääntökunnan nunnaluostari. Maroniittien sääntökuta on peräisin Syyriasta alunperin ja kuuluu roomalais-katolliseen kirkkoon. 

Luostarin tiloissa pidetään usein ilmaisia konsertteja joten kannattaa pitää silmällä. Luostari on valtavan iso ja kaunis renesanssiluostari. Nunnat jättivät sen vuonna 1503. Nähtävästi vanhat nunnat kuolivat eikä uusia nuorempia tullut.

San Pietro in Vincolin kirkon ympärillä on ties kuinka monta luostaria ja luostarien kirkkoa ja uskonnollista instituuttia, mutta niihin ei taida päästä sisään.

Kirkko on avoinna kello 8.00-12.30 sekä 15.00-18.00

Tänne San Pietro in Vincolin torille voi tulla yhtä hyvin myös Colosseumilta Via delle Terme di Titoa ylös ja sitten vasemmalle Largo della Povieralle, jonka reunalla on pari kahvila/baaria. Vielä kerran vasemmalle ja sitten yliopiston rakennuken ohitse San Pietro in Vincolin torille.

Hän jolla on aikaa ja haluja voi sitten kävellä kirkon ympäri kuvassa vasemmalta Via delle Sette Salea pitkin. Sette Sale viitta seitsemään vesisisterniin, jotka sijaitsi kirkon takana Colle Oppiolla, ja joista ei ole kuin rauniot jäljellä.

Tykkään muurien reunustamista kujista. Via delle Sette Salen kuja kulkee alkuun rakennusten välissä ja kirkon ja luostarin muurin vierustaa. Pian kuja muuttuu kahden muurin reunustamaksi kujaksi. Parco del Colle Oppio jää vasemalle. Se on yleinen puistoalue, mutta nykyään se on yöaikaan lukittu rauta-aitojen ja lukollisten porttien taakse. Tarkoitus on ettei puistossa asustele kodittomia eikä rikollisuuus ja prostitutio kukoista puistossa. 

Siitä sitten voi jatka matkaa puiston ohitse Viale del Monte Oppiota pitkin, joka päätyy lopulta sille samalle kadun kulmalle, Via delle Terme di Titolle, joka nosuee suoraan Colosseumilta. Luonnollisesti alueella on useita muitakin kujia ja katuja joita voi valita päiväkävelyä ajatellen, mutta tämä mainitsemani reitti kulkee Colle Oppion puiston ympäri.

Tällä puistoalueella ei ole kahviloita eikä ravintoloja juuri lainkaan, vaan on mentävä joko Via Cavourille tai Colosseumille päin löytääksee ruoka- ja juomapaikan. Siellä Lago della Polverialla on pari kahvilaa ja pizzeria.

Katollisen kirkon Curia Generalizia, Kardinaalien palatsi

Jos saapuu San Pietro in Vincolin torille Via Eudossianaa pitkin Colosseumin suunnalta, niin säästyy nuo edellä mainitsemani korkeat ja jyrkät portaat. Portaat ovat sinällään kauniit. Borgian palatsin seinämillä kasvaa runsaasti kiipeileviä köynöskasveja. 

Hostaria da Nerone, Via delle Terme di Tito 96

Via Eudossianan varrelta löytyy useampikin lounasravintola. Colosseumin metroasemalta pitkin Via della Polverieraa, mikä on kapea, rauhallinen ja varjoisa katu kesähelteellä. Vasemmalla puolen on yliopston kirjasto ja heti siinä sitten on pieni tori jolta löytyy ruokapaikkoja ja baareja. Jos menee muutaman askeleen oikealle kulman taakse Via delle Terme di Titolle, niin siinä on yksi roomalaisten suositummista ravintoloista, Hostaria  da Nerone, mikä ei ole turistirysä. Suosittelen!

Siinä hosterian vieressä Cafe dello Studente, opsikelijoiden kahvila, missä voi löytää jopa seuraa. Sinne pääse sisään kuka vaan. Sen viressä sijaitsee Vesta Domus hotelli, mikä luultavasti omistaa kahvilan ja minkä sijainti on keskeinen.  Sopii hyvin aamiais-ja lounaspaikaksi.

San Pietro in Vincolin krkon perusti keisari Valentiniani II:n vaimo Licinia Eudossi vuonna 439 (tai 442). Kirkko on siis yksi Rooman vanhimpia kirkkoja, vaikka sitä on rohkeasti modernisoitu. Sitä ennen paikalla sijaitsi Tituli, jota kutsuttiin Eudoxiae Vincula nimellä. 

Kirkko rakennettiin Pyhän Pietarin jalkaketjujen takia. Pyhä Pietari oli ketjuissa olessaan Mamertiinin vankilassa. Legenda kertoo myös että Pyhä Pietari olisi tuomittu tuomioistuimessa juuri kirkon paikalla ja samaan paikkaan rakennettiin kristillinen pyhäkkö neljännellä vuosisadalla. Uusi kirkko rakennettiin sitten noin sata vuotta myöhemmin. Kirkon alta on löydetty asunnon rippeitä muttei rukoushuonetta.

Luostarin sisäpiha, chiostro

San Pietro in Vincolin kirkkoa on korjailtu 700-, 1400- ja 1500-luvuilla ja nykyinen täyskorjattu kirkko on vuodelta 1875. Vuodesta 1970 on kirkko kuulunut Italian valtiolle, koska se en enempikin musoe kuin kirkko. Kirkossa on paljon hautamuistomerkkejä.

Niccolo Cusanon hautamuistomerkki. Roomassa on myös yliopisto omistettu Niccolo Cusanolle. Hän syntyi Skasassa vuonna 1464. Hän oli filosofi, katollein pappi, kardinaali ja tähtitietilijä. Häen väitetiin olevan pantesiti, minkä hjän iste kielsi.Panteismi tarkoitta sitä etetä luonto ja Jumala ovat sam asia. Hän opiskeli katollisen kirkon lainsäädäntöä, kanoonista lakia.

Michelangelo Buonarotin Mooses

Paavi Julius II:n hautamuistomerkki, mikä on itsensä Michelangelon käsialaa, vuodelta 1545. Se on tämän hautamuistomerkin takia jo yksistään kun turistit tänne kukkulalle kiipeävät. Tämä on todellakin yksi Michelangelon parhaista töistä nimeltä "Mooses". Hänen kuuluisin työnsä sijaitsee Firenzessä, David patsas.

Kirkossa vietetään jalkaketjujen juhlaa 1.pv elokuuta ja Pyhän Pietarin ja Paavalin juhlaa 29. pv kesäkuuta. Ketjut ovat tuossa pääalttarilla lasilippassa. Kun Pyhä Pietari istui Marmetiinien vankilassa niin hän oli sidottu kiinni näihin ketjuihin. 

Pääalttarin freskot ovat vuodelta 1577 ja mestarina toimi Jacopo Coppi. Myöhemmin Giacomo Carboni teki muunnoksia maalauksiin. Ties miksi? Alttarin baldachino on Virginio Vespagnianin tekemä. Kullasta ja lasista valmistetussa lippaassa on ketjut tallessa.

Pietarin jalkaketjut ovat pää-alttarilla 

Francesco Fontanan käsialaa ovat kattomaalaukset

Mariano Vecciacellin hautamuistomerkki

Kardinaali Cinthio Aldobrandinin hautamuistomerkki

Luostari ja sen sisäpiha kuuluu kirkon vieressä sijaitsevalle Rooman yliopiston teknilliselle laitokselle.