Piazza Venezia

Vittorio Emanuelle II:n monumentti, Altare della Patria, Campidoglion/ Capitoliumin kukkulan edustalla. Rakennus on monumentti ensimmäiselle yhdistyneen Italian kuninkaalle, Victorio Emanuelelle. Monumentin sunnitteli arkkitehti Giuseppe Sacconi ja se valmistui vuonna 1925.

Rakentaminen kesti kauan sillä useita rakennuksia oli hajoitettava tieltä. Yksi kirkko pantiin paloiksi ja siirettiin muutama sata metriä etelämmäksi Via di Teatro di Marcellon ja Via Montanaran risteykseen ja pantiin uudestaan paikalla kokoon. Kirkon nimi oli San Biagio de Mercato ja nykyään sen nimi on Santa Rita da Cascia. 

Tiloissa sijaitsee nykyään Sala Santa Rita, minkä Cafe-Philo toimii keskusteluareenana, eräänlainen filosofinen kahvila, jossa kukin saa sanoa sanansa aiheesta kuin aiheesta. Kirkkosali on huolella ja varoen uuskorjattu ja putsattu vuosien 1999-2003 aikana. Kirkkohan se ei enää ole. Tilat on avoinna tiistaista lauantaihin kello 11.00-19.00. Ilmainen sisäänpääsy. Kaikki tervetulleita!

Santa Rita da Cascia/ Sala di Santa, Via Montanara

Vittorio Emanuele II:n monumentin vieressä sijaitsee Campodoglion kukkula, jolla sijaitsee Rooman kunnanvaltuuston tilat ja arkiivi. Roomaa on aina johdettu Campidogliolta käsin. Niin vielä tänäkin päivänä.

Piazza Venezia on Rooman keskeisimpiä paikkoja. Yksikään turisti ei voi olla joutumatta Piazza Venezian torille. Piazza Venezia on myös eräänlainen suunnistuspaikka Roomassa liikkuville joko jalkaisin tai bussilla. Rooman tärkeimmät kadut kuten Via del Corso, Via dei Fori Imperiali ja Via del Plebiscito kohtaavat torilla. Tori on saanut nimensä palatsi Venetsiasta, joka seisoo torin reunalla. Palazzo Venezia ja sen vieressä sijatseva San Marcon kirkko joka on Roomassa asuvien venetsialaisten kotikirkko.

Piazza Venezialla kulkevat bussit: 40, 63, 70, 75, 81, 87, 160, 170,  628, 716...

Roomalaisille tori on historiallinen paikka. Ensinnäkin tori sijaitsee Capitoliumin kukkulan, tai Campidoglion, kuten roomalaiset mieluiten kukkulaa nimittävät, sen edessä. Tori ei kuitenkan ole näyttänyt samanlaiselta kautta aikojen vaan sitä on revitty ja muunneltu erittäin paljon ajan saatossa. Suurimmat muutokset tapahtuivat 1900-luvun alussa. 

Rakennus seisoo tyhjän panttina. Kuten kuvasta näkyy niin terassille on nykyään kuitenkin laitettu kahvila, jota en suosittele. Kehnoin kahvila koko Roomassa. Kahvi oli kuin värjättyä vettä ja kallistakin. Kannattaa mennä muualle.

Ikuinen tuli tuntemattoman sotilaan haudalla Vittorio Emanuellen II:n monumentin edustalla.

Torin itäisellä puolella sijaitsee Foro Traiano ja siellä seisoo kaksi kaunista melko samannäköistä kirkkoa, Santa Maria di Loreto ja Santissima Nome di Maria al Foro Traiano, jonka kaunis kupoli näkyy kuvassa.

Vittorio Emanuele II:n muistomerkki ei ole koskaan viehättänyt roomalaisia. He kutsuvat sitä kirjoituskoneeksi.

Palazzo Venezia, Via del Plebiscito

Monen mielestä Palazzo Vanezia on Rooman hienoin palatsi. Olipa miten oli niin palatsi on ensimmäinen renesanssipalatsi Roomassa. Venezialainen kardinaali Pietro Bardo rakennutti palatsin 1455-1467. Hänestä tuli myöhemmin paavi Paulo II. Sen jälkeen palatsi annettiin Venetsian tasavallan käyttöön, suurlähettilään virka- ja edustustiloiksi sekä asunnoksi. 

Kun Itävallan keisari otti vallan Veneziassa niin palatsi joutui Itävallan keisarille. Vasta 1900-luvun alulla sai Italian valtio palatsin haltuunsa. Mussolini vuorostaan muutti palatsiin 1940-luvulla. Palatsin julkisuvun toisessa kerroskessa, oven yläpuolella on pieni parveke, josta Mussolini piti puheitaan torille kokoontuneille roomalaisille. 

Rakennuksessa sijaitsee nykyään museo, Museo Nazionale di Palazzo Venezia. Pohjakerroksessa on mahtava kirjasto, jossa on ennen kaikkea kirjallisuutta koskien argeologiaa ja taidehistoriaa.

Palazzi on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 8.30-19.30. Pääsylipun hinta 25 €. Alennettu hinta 13 €.

 Palazzo Venezia on upea museo, mihin on siäänkäynti Via del Blebisciton kadulta.

Piipahtakaa ihmeessä Palazzo Venezian sisäpihalla. Sisäänkäynti Piazza di San Marcolta. Porttivahti päästi minut ainakin ilmaiseksi pihalle. 

Kuvassa keskellä Palazzo Bonaparte. Palatsi on rakennettu 1600-luvulla d'Asten suvulle. Myöhemmin muutti palatsin toiseen kerrokseen Madama Letizia Ramorino, Napoleonin äiti. Hänen hoitajansa ja kotiapulaisensa kertoi että Madama istui parvekkeella päivät päästään kuolemaansa saakka ja katseli liikennettä torilla. Hän kuoli vuonna 1836. 

Palatsi Bonaparte on peruskorjattu ja nyt sitä pääsee katsomaan. Palatsi on nähtävästi jonkinlaien kultuurillinen keskus tai taidegalleria nykyään. Varattava visiitti etukäteen!

Ruohikko ja kukkaistutukset revittiin kertaalleen pois torin keskeltä ja paikalle yritettiin tehdä metroasemaa, mutta ei siitä tullut mitään. Kuoppa täytettiin ja uusi ruohomatto laitettiin päälle. Metrolinjan tekeminen jäi kesken koska useimmissa paikoissa metroasemia tehdessä törmättään paksuihin kerroksiin roinaa ja esineitä jotka oli argeologisesti kiinnostavia ja arvokkaita. Rooman katujen ja talojen alla on enimmillään noin 10 metriä kaikenlaista roinaa.

Palazzo Venezia

San Marcon kirkkoon mennään tästä vasemmalta ja palatsiin tuolta palatsin toiselta puolelta, kuvassa oikealla olevan nurkan takaa. Palazzo Venezia on museo,  osa kansallismuseota.

Palazzo Venzian sisäpiha



Madama Lucrezia



San Marcon kirkko



San Marco

Tässä rakennuksessa, tuossa kadun kulmassa, on Banca Nazionale del Lavoro, minkä eteishallissa on pari bankomaattia. Nämä bankomaatit ovat helppoja käyttää ja aina onnistuu saamaan käteistä. Suosittelen turisteille! 

Vinosti kadun toisella puolella Piazza Santi Apostolin kulmalla sijaitsee Deutche Bank, millä on vastuu Visakorteista Italiassa, joten sinne vaan jos Visa kortin kanssa on ongelmia. Senkin eteisestä onnistuu hyvin saamaan joka kerta käteistä.

Kahvilat ja ravintolat siinä vastapäätä ovat todellisia turistirysiä. Menkää ihmeessä hieman kaumemmaksi kahville tai aamiaselle. Rakennuksen kulmalla, Via Corson alussa sijaitseva kahvila kelpaa käydä vessassa, muuten en suosittele mitään noista. Ryöstöhinnat turisteille.

Ducati Caffe, Via delle Botteghe Oscure 35

HUOM! Liekkö kahvilaa enää, sillä moni kahvila kaatui pandemian ajalla. Tonyn viinibaari siinä vieressä on ainakin suljettu. Tämmöistä tämä on Roomassa. Juuri kun on löytänyt mukavan kahvilan, niin seuraavalla kerralla sitä ei enää olekaan.

Avoinna:

 kahvila kello 8.00-24.00

 lounas kello 12.00-15.00

Grilliruokia,pizzaa, hampurilasia, ranskalaisia, salaatteja,  ...

coctailbaari kello11.00-20.00

Ducatimyymälä kello 9.00-21.00

sunnuntaina ja maanataina suljetaan jo kello 20.00

Kahvila joka tulee mieleen lähinnä Piazza Veneziaa on lähellä Largo di Torre Argentinaa sijaitseva Ducati Caffe. Kahvila sijaitsee Via del Plebisciton varrella, noin 300 metriä länteen Piazza Venezialta. Siisti, tilava, valoisa kahvila/baari, jossa on hyvät vessat. Täällä suosittelen syömään aamiaisen, lounaan tai välipalan, miksipä ei päivällisenkin. Tänne voi ottaa oikein mielellään lapsetkin, ihan pienet lapsetkin mukaan. Täällä on hoitohuonekin vauvoille. 

Tykkään kovasti tästä paikasta. Älkää kävelkö ohitse. Pistäytykää.

Ducati Caffen vieressä sijatsee erinomainen luostarihotelli Santa Lucia Filippini. Onko siinä luostarissa eneää nunnia, niin sitä en osaa sanoa, mutta täysin peruskorjattu hotelli luostarissa silti on. Suosittelen! Parenpaa sijaintia tuskin löytyy Roomasta. Varaa huone tai kysy jos on jotain kysyttävää e-postin kautta, mpfbooking@gmail.com 

Kun kävlee kujan toiseen päähän niin tulla tupsahtaa Corso Vittorio Emanuele II:lle, mikä on Rooman vilkkain pääkatu. Siinä löytyy ruokatavaramyymälä ja useita kahviloita ja pizzerioita, butiikkeja, ravintoloja mielin määrin.

Largo Arenula 21:ssä sijaitsee posti ja erinomainen Istanbul Kepab Pizzeria, mikä on avoin aaamu viiteen saakka. Olin yllätynyt kun kävin siinä syömässä kebabsalaatin. Halpa ja erittäin freesi paikka. Suosittelen!

Siinä vieressä on myös erinomainen kenkäkauppa, jos on enää. Roomassa on usein kaikki kengät samanhintaisia. On myös vaatetusliikeitä missä myydään kaikki vaatteet samaan hintaan.

Piazza Capranica

Palazzo Capranica

Piazza Capranica sijaitsee Pantheonin ja Palazzo Montesitorion/Italian edustajainhuoneen välimaastossa, Via in Aquiron kadun varrella, aivan keskellä Roomaa. Via in Aquiro on yksi Rooman lyhyimmistä kaduista. Se on vain vaivaiset 50 metriä pitkä.

Tori on pieni mutta erittäin hiljainen, rauhallinen ja viihtyisä. Torille johtaa kaksi muuta kapeaa kujaa, kuten Via degli Orfani Pantheonin takaa oikealle ja  Vicolo della Spada d'Orlando Via dei Pastinilta pojoiseen päin. Viimeksi mainittu kuja johtaa suoraan Santa Maria in Aquiron kirkon eteen.

Toria reunustaa kirkon lisäksi muutamia isoja kauniita palatseja, kansainvälinen apteekki, kaksi kirjakauppaa, joista toinen on antikvariaatti. 

Antikvariaatissa kannattaa piipahtaa katsastamassa, sillä täällä myydään myös venäläisiä ikooneja. 

 

 Kioski keskellä toria, jossa myydään lehtiä ja matkalippuja.

Täältä löytyy myös viiniravitola Collegio-vini Liguori & Cibo, jossa tarjoillaan Santrellin perheen oman viinitarhan tuotteita. Santarelleillä on satavuotinen perinne viininviljelystäja -valmistuksesta.

Collegio-vini Liguori & Cibo

Enoteca e Taverna Capranica

Täällä sijaitsee myös ensiluokkainen ravintola nimeltä Enoteca e Taverna Capranica ja kahvila nimeltä Antico Ristorante Caffè Capranica. 

Enoteca e Taverna Capranica

Enoteca on saanut asiakkailta täydet pisteet. Se on tietysti makuasia... kahvila vaikuttaa olevan melkein yhtä suosittu. Kahvila on hieman rennompi paikka ja täällä saa suurinpiirtein samoja ruokalajeja kuin Enotecassakin. Tämä sopii paremmin myös lapsille ruokapaikaksi, vaikka molemmissa paikoissa on valkoiset pöytäliinat. Kahvilaan voi aivan hyvin tulla t-paidassakin.

Antico Ristorante Caffè Capranica

Santa Maria in Aquiro, Piazza Capranica, 

noin 50 metriä Piazza della Rotondalta koilliseen

Kirkko on avoinna arkisin kello 7.15-12.00 ja 16.00-19.30

 sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 7.30-11.30 ja 16.45-19.45

Messu arkisin kello 7.45 ja 18.30 

sunnuntaisin ja pyhäpäivisin kello 9.00 ja 11.00

 (heinä-, elo- ja syyskuussa kello 12.00) sekä 18.30

Kirkkoa on nimitetty myös Santa Maria in Vicitazionen nimellä joka voi tulla vieressä sijaitsevan nunnaluostarin nimestä. Kirkon paikalla on mahdollisesti sijainnut Titulus Equitii, alkuseurakunnan kokoontumistilat. Toisaalta Titulus Equitiii on voinut sijaita San Martino ai Montin paikallakin. Paavi antoi kirkon 1500-luvulla nunnajärjestölle Oprhan (kreikkalainen sana, josta suomenkieli on sannut sanan orpo), jotka hoitivat ja ottivat huostaansa kodittomia orpoja lapsia. 

Kirkossa on monta kaunista maalausta kuten Pietro Cavallinin alttaritaulu. Kahdessa sivukappelissa on Caravaggion maalauksia. Kirkon vahtimestari ei päästä kirkkoon vierailijoita messun ja ruusuristirukouksen aikana, eikä hän salli että vierailijat valokuuvaavat kirkossa. Joten siiitä syystä ei ole olemassa montakaan valokuvaa kirkon sisältä. Olen käynyt useammassa sadassa kirkossa Roomassa ja sen ympäritössä, enkä ole kuin kolme kertaa kohdannut ankaran vahtimestarin, joka ei ole sallinut valokuvausta kirkossa. San Pancazion kirkossa tapasin kerran munkin, joka oli tosi äkäinen, vaikka minulle ei ollut edes kameraa näkyvillä eikä puhelintakaan.

Palazzo Gianninin kaunis parveke

Palazzo Capranica, Piazza Capranica

Yksi Rooman kauneimmista ja hiljaisimmista toreista, mutta myös keskeisimmistä. Torilla on ajokielto, oikeastaan. 

Capranican suvun vaakuna Caprnican palatsin seinustalla

Kardinaali Domenico Capranica, kotoisin Capranica Predestinasta (on olemassa todellakin paikkakunta joka kantaa heidän suvun nimeä), rakennutti tämän palatsin suvulleen 1430-1450. Capranica Predestina sijaitsee noin 50 kilometriä Roomasta. Kaunis historiallinen kylä, jonka omistuksesta taistelivat Capranicojen lisäksi Colonnat ja Barberinit. Palatsin tiloihin kardinaali Capranica perusti uskonnollisen Almo gollegion. Hänen veljensä Angelo rakennutti myöhemmin gollegiolle oman rakennuksen seinäkkäin palatsin kanssa. 

Nykyään kylässä asuu vain 330 henkeä, joista 12 on puolalaista ja 11 on romanialaisia. Italiassa on 8000 kuntaa ja kunnissa lukuisia pikkuriikkisiä kyliä, joissa aukkaat alkaa olla kuolleet sukupuuttoon. Joten Italian valtiolla on ollut tapana lähettää maahanmuutajat öäihin kyliin, koska siellä on tyhjiä asuntoja. Jotain hommaahan he sitten löytävät, usein miten lähistöllä sijaitsevilla suurilla maatiloilla. Maajussit ottaa mielellään halpaa työväkeä.

Italialaiset ovat perinteissti Euuroopan ehdottomasti suurin mahanmuuttaja kansaa. Noin 12 miljoonaa italialaista jätti kotinsa 1800-luvun lopulla ja muuttivat Amerikohin. Etelä Amerikan valtioissa on kansalaiset suurelta osin italialaisten jälkeläisiä. Nykyinen paavi Franciskuskin on Argentiina an isovanhempiensa kanssa muuttanut italialainen. Italiassa laski syntyvyys ja toisen maailmansodan jälkeen muutti italialaisia muihin Euroopan maihin. Ruotsiinkin tuli runsaasti väkeä Italiasta. Italiassa puhutaan 14 eri vähemmistökieltä. Nuorisotyöttömyys on noin 50 %:n luokkaa. 

Almo Collegion kappeli

Almo Collegio Capranica huseeraa vielä tänäkin päivänä tiloissa. Palatsi on viimeisiä keskiaikaisia yksityisiä asuintaloja Roomassa. Rakennuksessa oli alkuun tornikin, josta on vain tynkä jäljellä. Pohjakerroksessa on Capranica suvun oma pieni kappeli nimeltä Cappella Santa Agnes. 

Capranican sukukappeli Santa Maria Sopra Minervan basilikassa

Federico Capranica Pompejus järjesti palatsiin teatterin josta myöhemmin tuli elokuvateatteri. Capranica teatteri on Rooman vanhin teatteri. Teatteri tuhoutui pahasti tulipalossa. Teatterissa asui Rooman reissuillaan esim Goldoni, Montesquieu ja Verdi. Teatterissa esitettiin Vivaldin ja Scarlattin musiikkituotantoa. Kirkko ei nähnyt teatteritoimitaa hyväksyvästi. Pääsylippujen myyntikin oli kiellettyä.

Camillo Cparanica perusti Teatteri Vallen, Via de Teatro Valle 23.

Giuliano Capranica otti nimekseen (1800-luvulla) Markiisi Capranico del Grille ja nai näyttelijättäräen Adelaide Ristorin jotka asuivat Palazzo del Grillossa.

Capranican suvussa oli useampikin pappi, teatteri-ihminen ja kirjailijakin. Heidän alkuepräinen sukunimensä oli Pantagati. Suvn kaksi kuuluisinta henkilöä olivat veljekset Domenico ja Angelo, molemmat kardinaaleja 1500-luvulla. Vanhin veljeksistä Domenico oli hyvä ystävä kahdenkin paavin kanssa ja hänen suuri kiinnostuksensa oli reformoida katolinen kirkko. He omistivat San Marcon kirkon Piazza Venezialla ja Porta San Paulon luona kokonaiset korttelistot. Capranican sukukappeli sijaitsee Santa Maria Sopra Minervan kirkossa. Myöhemmin 1600-luvulla heidän oli pakko alkaa myymään pois rakennuksiaan ja tiluksiaan.

Tämä rakennus Palazzo Giannini kuuluu Il Rosario nimiselle luostarijärjestölle, Confraternite di Roma. Vastapäätä oleva kirkko Santa Maria in Aquiro on myös heidän käytössään.