Kirkko on amerikkalainen episkopaalinen kirkko, siis anglikaaniset kirkot, jotka eivät sijaitse Englanissa, vaan esim. USA:ssa, Euroopassa, Puerto Ricossa, Mexikossa, Haitissa, Thaiwanissa...enemmistö amerikkalaisia. Roomassa on neljä suurta amerikkalaista yliopistoakin.
Kirkkorakennus on uusklassinen tyyliltään.Kirkko avattiin vuonna 1880. Arkkiehtina toimi englantilainen George Edmund Street. Tämä oli ensimmäinen ei-katollinen kirkko joka rakennettiin Roomaan Italian yhdistymisen jälkeen vuosina, joka tapahtui 1848-1871. Virallisena vuotena pidetään vuotta 1861. Suuria ja mahtavia hallinollisia aluita oli muun muassa. Sardinian kuninagskunta, Molempain Sisiliain kuningaskunta ja Milanon herttuaskunta.Molemapin Sisiliain kuingakunta käsitti Sisilian saaren ja Etelä-Italia. Ensin heidän pääkuapunkinsa oli Palermo sittemmin Napoli. Sitä ennen Apennininen niemimaa oli monia kymmeniä erillisiä kuningas-ja ruhtinaskuntia, jotka omisti aateliset suvut. Veiläkin usimpien italsiaten kylien keiskeismmällä piakakl seisoo vallien aatelssiuvn linna, Uismemat niistä ovat museoitanykyääön, mutta josisskaina susu veiläkin aatelsvun jäseniä. Valtaa heillä ei enää ole, mutta silti he omstaa suuret maa-alueet kylien ympärillä. Useimmat aateliset ovat mukana yhteiskunta elämässä, tekevät paljon hyväntekeväosyystyötä ja jotklut heistä istuu valktuustoissa demokrattisilla vaaleilla valittuina. Yhdisrymnien ei ollut mikään itsestään selvyys, eikä suinkaan kaikki Apenniiinien niemimaalla asuvat halunneet yhdistyä. Italialaiset eivät ole lainkaan isänmaallisia, kuten eivät myöskään ruotsalaisiet, vaan täysin päinvastoin, siis eivät ole yhteisen Italian kannattajia vieläkään. Ruotsissakin oli maakuntahallinto perushallintamuoto, jolle maksettiin veroja ja jotak valitsivat kuinkaan. Siinä välissä oli myös Ruotsissa aatelisilla suuret rällssitilat ja suuri valta Ruotissakin. Noin sata aatelissukua vieläkin on erittäin vaurasta väkeä, jotka omistaa suuret maa-ja metsätilat, sekä suuret karjatilat. He ovat suurimat EU-tukien saajat Ruotsissa Heidän ansiostaan Ruotsin bruttokansantuote on yksi Euroopan korkeimmista. Mutta kyllä he maksavat verojakin... Eduskunta on Ruotsin historiassa nuori institutio. Kuningas ja aateliset pitiviät valtiopäiviään, sitä ennen valtaa pitävt pitivät herrainpäiviä, mutta ne ei ollut läheltäkään sama asia kuin nykyinen eduskunta. Ruotsissa eduskunta on vieläkin nimeltään valtiopäivät/riksdagen. Suomessa avattiin eduskunta jo vuonns 1909, Ruotsissa vasta vuonna 1921. Suomen edukuannassa istuvat ovat edustajia, Ruotsissa heitä kutstaan riksdagsledamöter, siis valtiopäiväkomissaareiksi. Italian yli 60 miljoonaa kansalaista ovat jakaantuneet 20 erilliseen regioneen, joilla kaikilla on oma parlamentti ja jopa yhteisten lakien lisäksi omia paikallisia lakejakin. Italia on pääkieli ja niitten lisäksi Italiassa on 14 vähemmistökieltä ja lukuisia maahanmuutajien kieliä. Roomasta löytyy kaikki suurimmat ja keskikokoiset uskonnot maapallolla ja niitten niitten korkeakoulut ja edustus.
Kirkko on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9.30-16.30. Jumalanpalvelus sunnuntaina kello 10.30 ja espanjaksi kello 12.30. Kirkossa on erittäin usein musiikkitapahtumia, korkeatasoisia esityksiä. Rooman passin omaavat pääsevät alennetulla hinnalla konsertteihin.
Modernia mosaiikkia
Moderni krusifixi
Kirkkosali on erittäin kaunis, erittäin ihan valaistus ja hyvä akustiikka,mistä syystä kirkossa pidetään usein klassisen musiikin konsertteja. Kirkko on myös suosittu vihkikirkko. Kirkolla on myös oma kirkkokuoro.
Tämä on Santa Cecilian basilikan sisäänkäynti ja tästä portista on mentävä sisään jos haluaa käydä Santa Cecilian basilikassa. Portin oikealla puolella sijaitsee yksi Rooman suoituimmista ja kehutuimmista ravintoloista, Roma Sparita. Kalliinpuoleinen, mutta käykää kerran ainakin vaikka lounaalla.
Vasemmalla puolella tuo sininen ovi johtaa benediktiiniläis-nunnaluotariin, mutta tässä luostarissa ei ole mahdollisuus vierailla eikä yöpyä. Nunnia voi silti kohdata joko kirkossa tai ihanalla etupihalla, jossa on todellakin nautinto istuskella. Yksi nunnista käy soittamassa urkuja silloin tällöin huvikseen. Nunnilla on vastuu kryptan sulkemisesta ja avaamisesta. He pitää silmällä ettei kryptassa kukaan tee tuhojaan.
Kirkkoja krypta ovat avoinna: joka päivä 10.00-13.00 ja 16.00-19.00
Huom! Elokuu on Roomassa lomakuukausi, joten silloin ei aukioloajat aina pidä paikkaana. Kirkko saattaa olla lounasajaksi kello 13-16 lukittu. Elokuun kuumuuskin tekee sen ettei kukaan jaksa olla ulkosalla. Roomassa voi heinä-elokuussa nousta lämpötilat lähelle +40 astetta.
Kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy, kuten kaikkiin muihinkin kirkkoihin Roomassa. Arkeologisiin kaivauksiin on sisääpääsymaksu 2.50 € ja Pietro Cavallinin freskoja pääsee katsomaan hintaan 2,50 €.
Vastapäätä kirkkoon johtavaa porttia seisoo tämä ikivanha rakennus vieläkin pystyssä, Casa di Ettore Fieramosca. Fieramosca oli capualainen mies, joka eli 1476-1515. Hän oli aatelinen ja kondottieeri, siis keskiaikainen palkkasoturi.
Häen isänsä oli rikas barooni, joka omisti Rocca d'Evandron kukkulan/kylän lähellä Casertaa Napolin lähellä ja äiti kuului arvovaltaiseen Caetanien aatelissukuun. Ettote Fieramosca taisteli viimeiseen asti Napoli kuninkaan palveluksessa ja myös Italian yhdistymisen aikoihin. Hänetsä tuli kuuluisa henkilö, josta on kirjoitettu useita elämänkertoja ja filmejä Italiassa. Ettore oli Aquaran barooni, Camiglianon, Galluccion, Rocca d'Evandro e Romagano al Monten herra. Mutta mitä iloa hänellä oli mannuistaan, ei mitään.
Tältä näyttä Casa di Ettore Fieramosca nykyään. Liekkö hän yöpynyt talossa montaakaan kertaa.
Piazza di Santa Cecilia sijaitsee Trasteveressä Viale Trasteveren rauhallisemmalla puolella, sen itäisellä puolella. Tori on kasvanut yhteen toisen torin kanssa nimeltä Piazza dei Mercanti, minkä reunalla sijaitsee useampikin suosittu ravintola. Toinen ravintoloista tarjoaa tyypillistä roomalaista musiikkia livenä, joten siellä on kova meno iltaisin ja öisin. Trastevere on erittäin suosittu alue turistien keskuudessa, mutta laaja, joten pari päivää ei edes riitä Trasteveren tutustumiseen. Täällä on erittäin paljon nähtävää ja koettavaa. Trasteveressä maleksii mielellään sillä täällä ei useimmilla kujilla ja kaduilla ole autoliikennettä juuri lainkaan. Ja nähtävää on vaikka millä mitalla.
Piazza di Santa Cecilian keskiaikainen tori on yksi Rooman vanhimpia asuinalueita ja erittäin suosittu illanviettopaikka, mutta tänne on hieman vaikea tottumattoman löytää. Viale Tarstevereltä itään päin Via Genovesiä pitkin ja siitä sitten oikealle Via Santa Cecilialle, ja siinä se tori sitten onkin. Täällä sijaitsee muutamia Rooman suosituimpia ravintoloja, Roma Sparita, La Taverna dei Mercanti ja Da Meo Patacca. Kaikki kolme ravintoaa ovat varmoja kortteja. Näissä voi kokea sen todellisen roomalaisen tunnelman, La dolce vita tunnelman.
Keskustasta pääsee kolmea eri siltaa pitkin Trastevreen ja hieman etelänpänä Teveren rannalta on vielä kolme siltaa lisää. Pohjoispuolen silloilta on reilut 2 kilometriä Trasteveren rautatieasemalle, mikä sijaitsee Trasteveren eteläosassa. Alueen halkaisee pitkä suora Viale Trasteveren katu, jota pitkin kulkee busseja ja raitiovaunu numero 3. Raitiovaunulinja 3 on aika ajoittain ollut osittain bussilinja ja osittain raitiovaunu, mikäkulkee Trasteveren aseman ja Viale Giulian väliä. Matkan varrella on mahdoton määrä erittäin mielenkiintoisia kohteita. Suositten!
En suosittele kävellä Viale Trastevereä pitkin, vaan sen molemmilla puolilla kulkevia keskiaikaisia kujia pitkin. Mutta Viale Trastevere on hyvä suunistusmielessä ja kulkuneuvoja ajatellen, varsinkin ensimmäistä kertaa Trasteveressa liikkuville.
Guido Renin maalaus Pyhästä Ceciliasta
Pyhä Cecilia on musiikin ja etenkin kirkollisen musiikin suojelija. Hän on yksi seitsemästä kristillisistä naishenkilöistä jonka kunniaksia pidetään katollisissa kirkoissa Canon messu. Cecilia kuoli yhdessä veljensä ja roomalaisen sotilaan kanssa marttyyrikuoleman noin vuonna 230.
Vesiallas pihan keskellä on antiikin aikainen. Allas oli alunperin tarkoitettu hevosille juoma-altaaksi. Kirkko onraeknetu Cesilian kotipaikan päälle ja siinä on sijainnut kylpypaikka, pieni paikallinen terme. Kirkon eteishalli/vestibulo oli tarkoitettu syntisille ja katekumeneille, joilla ei ollut lupaa astua kirkkosaliin sisään. Katekumenit kävivät kristillisessä koulutuksessa, heidät enempi tai vähempi pakotettiin siihen. Katekumeenit olivat aikuisia henkilöitä jotka olivat käännytetty muista uskonnosita (eniten juutalaisia) kristinuskoon ja olivat vielä opiskelemassa kristinuskon alkeita ja aikeissa sen jälkeen saada kaste. Trasteveressä on perinteisesti asunut juutalaisia. Heillä oli ensimäinen syngaoga täällä Trasteveressä Vicolo dell'Atletan varrella, vain noin vajaa sata metriä Santa Cecilian basilikan luota, mutta se suora polku, vanha kapea kuja on suljettu. Basilikan vieressä sijaitsee benediktiiniläinen nunnaluostari.
Alkuperäinen kirkko 900-luvulta oli rakennettu Cecilian kodin paikalle.
Kirkon esipiha/atrium on erittäin viihtyisä ja kaunis kesäaikaan.
Kirkon sisäänkäyntiin on asetettu penkit, mutta kyllä siinä voi silti istua. Vestibulin ja kirkkosalin välissä on pieni eteinen, missä on kaksi penkkiä, joilla olen istuskellut monet kerrat. Tuossa vesialtaan reunallakin voi istuskella. Eväätkin voi syödä kunhan ei jätä roskia pihalle.
Normaalina päivinä pidetään messu kello 9.00, 17.30 ja vesperi kello 20.30. Lauantaisin vesperi puoli tuntia aikaisemmin kello 20.00. Sunnuntaisin messutaan kello 8.30, 10.00, 11.30, 17.30 ja 18.45. Heinä-ja elokuussa on messuja puolta harvemmin. Nämäkin ajat voivat muuttua, joten en mene vannomaan. Voi jopa olla niinkin että messut on lopetettu kokonaan, jos ei riitä kävijöitä. Messun aikana ei saa mennä kirkkon sisään. Messut ei yleensä kestä puoltakaan tuntia.
Kirkkosali on melko aution tuntuinen. Suuri osa salista on tyhjää. Seinustoila on kuitenkin molemmin puolin pieniä kappeleita, kuten on tapana katollisissa kirkoissa. Nuo modernit istuimet ei mielestäni sovellu kirkon sisustukseen. Vanhat kirkonpenkit tekisivät salista viihtyisemmän ja autenttisemman. Pääattarin absidin freskomaalaukset ovat näkemisen arvoiset. Alttarin sisvuss on pieni peltilaatikko mihin voi panna muutaman kolikon, niin valot syttyvät absidiin. Valot palaa melko lyhyen ajan.
Santa Cesilian kirkko oli yhdessä Santa Maria in Trasteveren kirkon kanssa Rooman ensimmäiset kirkot. Santa Cesilian kirkko vaikuttaa ensi silämäykseltä paljon uudemmallta kuin mitä se on. Kirkko rakennettiin jo 900-luvulla, mutta uuskorjattiin ja modenisoitiin 1700-luvulla. Paavi Callistus I rakennutti kirkon kolmannella vuosisadalla. Kirkkoa on uusrakennttu ja korjattu 1700 ja 1800-luvuilla. Arkkitehti Ferninando Fuga suunitteli kirkon melkein uudestaan 1700-luvulla.
Kirkko ei ole niin erikoinen eikä ole niin koristeellinen kuin muut kirkot Roomassa, mutta historiasta kiinnostuneille Pyhällä Cecilialla on jännittävää kerrottavaa. Kirkko on rakennettu vanhaan huvilaan, jota arkelogit kaivelevat Krypta on kirkon alttaritaulun lisäksi suurin nähtävyys ja siellä sijaitsee Pyhän Cecilian sarkofagi.
Mosaiikki on alkuperäinen yhdeksänneltä vuosisadalta ja ne ovat Pietro Cavallinin (1250-1334) valmistamat. Cavallinin syntyi Roomassa ja kuoli Napolissa. Cavallini kuului ensimmäisten italialaisten suurmestareiden joukkoon yhdessä firenzeläisen mestari Cimabuen kanssa. Hän oli esikuva seuraaville mestareille kuten Giotto'lle. Cavallinin bysanttilainen tyyli sai naturalistisen vivahteen. Cavallinin valmisti myös Santa Maria in Trasteveren basilikaan alttarimosaiikit, joita pidetään Cavallinin mestariteoksina. Hän maalasi freskoja myös San Paulo Fuori le Muran basilikaan. Sen jälkeen hän matkusti Napoliin ja maalasi siellä Napolin kuninkaan Carlo II:n pyynnöstä.
Jeesus keskellä ja viisi pyhimystä sekä silloinen paavi paavi Pascal I vasemalla neiliönmuotoinen gloria sen merkiksi että hän on vielä elossa kun mosaiikki valmistettiin.
Santa Cecilia (kopia) pääalttarilla lasiarkussa Cavallini kuvasi Cesilian siinä asennossa kuin hänet löydettiin.
Ciboriumin valmisti Arnolfo di Cambio 1200-luvulla. Ciborium on pääalttarin päälle rakennettu koristeellinen lisärakennelma, eräänlainen katos, mikä sijaitsee pyhimyksen reliikkien päällä.
Santa Cecilian kirkko sijaitsee Cecilia nimisen naishenkilön lapsuudenkodin paikalla. Cecilia kuoli marttyyrikuoleman kolmannella vuosisadalla jaa. Hänen ruumiinsa löydettiin vuonna1599 melkein muuttumattomana samassa asennossa, missä hän on patsaan muodossa pääalttarin lasiarkussa.
Cecilia oli ja on vieläkin erittäin suosittu pyhimys Roomassa. Hän eli 300-luvulla. Hänet haluttiin naittaa erittäin kuuluisaan ja rikkaaseen roomalaiseen sukuun nimeltä Valirii. Cecilia sai houkuteltua miehensä ja miehensä veljen kastamaan itsensä kristinuskoon ennen vihkimistä ja Cecilia halusi elää koskemattomana neitsyenä.
Kolmaskin mies nimeltä Maximus otti kasteen, mutta kaikki kolme tuomittiin martyyrikuolemaan koska he eivät uskoneet roomalaisiin jumaliin. Cecilia otettiin myös hengiltä. Kuolinhetkellään Cecilia lauloi Jumalalle ja siitä syystä Ceciliasta tuli muusikkojen ja etenkin kirkollisen musiikin suojeluspyhimys.
Cecilian kunniaksi perusti paavi Sixtus V Academia Nazionale di Santa Cesilia vuonna 1585. Akademia on erittäin maailmalla korkealle arvostettu laitos.
Ponziano kappelin on valmistanut Antonio del Massaro
Ponzianon suvun tiluksilla Trasteveressä sijaitsee katakombit Via Alessandro Poerio 55. Siellä on myös Via Nicolo Perottin kujan loppupäässä juutalainen katacombi. Tämä on erittäin kaunista aluetta.
Siinä Via Poerion kadun varrella sijaitsee nunnaluostari Virgen del Pilar mistä voi vuokrata huoneen. Luultavasti nunnat puhuvat espanjaa. Luositareissa on aina 'tavallista henkilökuntaa', jotka siivoavat, laittavat ruokaa, pesevät pyykkejä j vastaavaa. Bussi 75 pysähtyy melkein luostarin edessä.
Santa Cecilia Santa Cecilian kirkon pääalttarilla. Arkussa makaava Cecilia on marmoriveistos. Samanlainen löytyy myös Calixtuksen katakombeista josta hänet löysivät kardinaali Carlo Sfondrato, argeologi ja katakombitutkija Antonio Bosio vuonan 1599. Kuvanveistäjä Stefano Maderno oli myös paikalla kun Antonio Bosio ja Carlo Sfondrato vuonna 1599 avasivat Cecilian sargofagin. Stefani Maderno päätti veistää valkoisesta marmorista aivan samanalaisen patsaan kuin Cecilia oli löytöhetkellä.
Santa Cecilian kirkossa, sisäänkäynnin jälkeen oikealla puolen on kappeli, joka oli kylpyhuone, jossa Cecilialta yritettiin ottaa henki. Cecilia yritettiin ensin tukehduttaa kylpyhuoneessa, mutta siinä ei onnistuttu, joten hänen niskansa hakattiin poikki. Cecilia kuoli martyyrikuoleman keisari Diocletianuksen ajalla vuonna 303. Diocletianus oli viimeinen kerisari joka vainosi kristittyjä.
Jo 500-luvulla on dokumentoitu Cecilian marttyyrikuolema. Cecilia on todellakin ollut olemassa ja hänen vanhempiensa koti sijaitsi juuri nykyisen kirkon paikalla. Cecilia oli järjestänyt titulin omaan kotiinsa joka toimi alkuseurakuntalaisten kirkkona. Myöhemmin sen paikalle paavi rakennutti oratorion vuosina 817-824 ja nykyinen kirkko on siltä ajalta jonkin verran korjatussa muodossa. Santa Cecilian basilika on aivan omalaatuisensa kuin muut Rooman kirkot. Se on valoisa ja avara vaaleine seinineen ja kattomaalauksineen. Kolme suurenpaa uuskorjausta tehtiin 1700-luvulla, 1800-luvulla ja 1900-luvulla. Julksivun rakensi Ferdinando Fuga vuonna 1725.
Kirkkosalin kattomaalaukset on tehty Pyhän Ceclian kunniaksi
Nunna soittaa urkuja, ei mikään harvinaisuus Roomassa. Useat nunnat opiskelevat yliopistoissa tai kävyt kuunetlemassa ainkin luontoja. Jokaisella uskonnollsella sääntökunnnalla on oma yliopisto Roomassa.
Krypta, alttarin takana vasemmalla sijaitsevat Pyhän Cecilian, hänen aviomiehensä Valerianuksen ja hänen veljensä hautakammiot.
Krypta
Via Anicina kadun puolella on muurisienässä pieni ikkuna-aukko, mistä näkee kryptaan. Ikkuna-aukossa on pienet kalterit.
Cecilian kodin rippeitä kirkon alla joita saa mennä katsomaan. Sisäänpääsymaksu.
Piazza Santa Cecilialla, kirkkoon johtavan portin oikealla puolen sijaitsee aivan erinomainen ravintola nimeltä Roma Sparita. Moni pitää tätä ravintolaa Rooman parhainpana. Viihtyisä ravintola. Hyvää tyypillistä roomalaista perinneruokaa kohtuu hinnalla. Suosittelen!
