Sant' Antonio abate all'Esquilino

Sant'Antonio abate all'Esquilino, Via Carlo Alberto 2, Esquilino

Roomassa asuvien venäläisten kotikirkko

 Avoinna lauantaisin kello 18.30-20.00 ja sunnuntaisin kello 9.30-11.00

Messu arkisin kello 6.45 ja sunnuntaisin kello 10.00 

Messu toimitetaan bysantiilaisen riitin mukaan



Sant'Antonio abate/Antonios Suuri 251-356

Hän eli egyptiläinen eremiitti. Häntä on pidetty ensimmäisen kristillisen luostarin perustajana. Tuo abate tarkoittaa luostarin apottia, munkkiluostarin johtajaa.

Tämä filmin pätkä kertoo San Antonio abaten elämästä Egyptissä. San Antonio abatea ei pidä sekoittaa San Antonio da Paduaan, joka hänkin oli pyhimys, mutta nämä ovat kaksi eri henkilöä.

SanAntonio abaten kirkko



Collegium Russicum tai Seminario Pontificio di Sudi Orientali,

toiselta nimeltään 

Pontificio Collegio Russo di Santa Teresa del Bambino Gesù,

Piazza Santa Maria Maggiore 7

Sant'Antonio abate all'Esquilinon kirkko sijaitsee Collegion vieressä, samssa rakkennuksessa. Bussi 71 pysähtyy kirkon edustalla.

Tämän kirkon paikalla sijaitsi alunperin roomalainen basilika Giunio Basso, joka oli siviili basilika Esquilinon kaupunginoassa, joka oli rakennnttuu siinä noin vuonan 331 jaa. Tämän basilikan raunioista on kerätty ns opus sentile  antiikin akaisella tekniikalla seinä- ja lattiakoristelua. Töihin käytettiin marmoria, lasia ja helmiäistä.

Giunio Basson basilikan paikalle sitten rakennettiin viidennellä vuosisadalla jaa kirkko nimeltä Sant'Andrea Catabarbara. Sant Antonion kirkko rakennettiin veierssä sijainneen nunnaluostarin  ja sen tiloissa sijainneen sairaalan käyttöön. Tämä oli Rooman ensimmäinen Pyhälle Andreaakselle pyhitetyistä kirkoista. alkupeärisen kirkon opus sectile mosaiikkityöt olivat jäljellä vielä tässä kirkossa mutta myöhemmin ne siirrettiin museoon Palazzo Massimoon.

Vatikaani osti kokonaisen tontin kirkon ympäriltä vuonna 1928 ja perusti tontille Collegio Russicum'in, jossa voi opiskella venäläsitä kulttuuria ja hegellistä elämää.

Museo Palazzo Massimo'ssa on Giunio Basson basilikan freskomaalauksia ja sargofagi nähtävinä.

Pontificio Istituto Oriantale P. I. O. Piazza Santa Maria Maggiore

Paavi Benedictus XV perusti tämän instituutin vuonna 1917. Tässä instituutissa voi opiskella Itä-Euroopassalaista katollismia. Tämä on ns Idän katollinen instituutti ja kirkko.

 Sant'Antonio abate all'Esquilino, Via Carlo Alberto 

Avoinna:

arkisin kello 10.30-12.30

sunnuntaisin kello 9.30-12.00

Kirkko rakennettiin vuonna 1308 palvelemaan aikaisempaa sairaalaa, joka rakennettiin 1300-luvun toisella puoliskolla pyhän Anthony-tulipalon uhreille. Se korvasi 5. vuosisadan kirkon, joka tunnetaan nimellä "Sant'Andrea Catabarbara".

Kirkko rakennettiin uudelleen paavi Sixtus IV: n toimesta vuonna 1481. Vuonna 1583 Domenico Fontana rakensi kappelin Ávilan Pyhän Teresan kappelille (joka vihittiin nyt pyhille Cyrilille ja Methodiukselle). Vuonna 1585 Nicolò Circignani maalasi freskoja kupolin sisätiloihin.

Vuonna 1928 Pyhä istuin hankki kirkon ja sen ympäristön, joka  luovutti kirkon Bysantin rituaalin venäläisille katolilaisille ja ympäröivät rakennukset Collegium Russicum -keskukselle, joka on venäjän ja itämaisten tutkimusten keskus. Kirkon julkisivu on Antonio Muñozin käsialaa,  ja hän kunnosti myös romaaninsn portti, ainoa mikä selvisi sairaalasta ja asetti portin yläpuolelle kirjoituksen, missä lukee kardinaali Pietro Capoccin sairaalan perustustamsiesta.

Tusculum

 Tusculum, Castelli Romani, nykyinen Frascatin alue

Tusculum oli kaupungin nimi muinaisessa Roomassa, jossa arvostetuilla roomalaisilla oli maatilaa. Siitä on peräisin sana tusculum, mikä tarkoittaa rauhallista maaseutua, paikkaa, johon voi vetäytyä lepäämään.

Tusculumin alueelle, nykyiseen Frascatiin, pääsee helposti Via Tuscolanaa pitkin tai paikallisjunalla FL4 Terminin rauatieasemalta. Itse moderni Frascati on turistikohde sekin. Noin 23 kilomertiä kakkaoon Frescatista sijaisti Tusculum. 

Parco Archelogico Culturale di Tuscolo, Frascati'ssa,  avattiin yleisölle lauantaina 24 toukokuuta, jolloin oli tarjolla ilmaisia kiertokäyntejä oppaiden kanssa alueella. Tämä oli kahdeskymmenes vuotuinen arkeologinen päivä Tusculumissa. Paikalla oli myös järjestö, mikä toimii maahanmuuttajien integroinnissa ja tässä yhetydessä maahanmuuttajat valmistivat ruokabuffeen, Live Cooking Show.
 

Frascatin kunnan turstisivut täällä.

Albanon järvi ja Monte Cavon vuori, joka on Albanon vuorten korkein huippu. Koko aluetta nimitetään nykyään nimellä Castelli Romani, joka käsittää alueen kuusitoista kuntaa.

Castelli Romanon alueella on useat roomalaiset aatelissuuvut, kuten Orsinit, Chigit, Colonnat, Aldobrandinit, Savellit, Annibaldit ja Ruspolit, rakentaneet linnoituksia ja huviloita ja heillä on ollut viininviljelyä alueella jo ammoisista ajoista lähtien. Suurin osa roomalaisten viineistä tulee juuri tältä alueelta. Viinit kontrolloidaan ja merkitään laatumerkinnällä DOC, joka on lyhennys, denominazione di origine controllata.

Tältä alueelta tulee myös Porchetta romana, grillattu sianliha, mikä on suurta herkkua. Porsaasta poistetaan luut ja niskalihat rullaatan rullalle, maustetaan rosmariinillä, valkosipulilla, fenkoolilla ja yrteillä ja sen jälkeen se grillataan vartaassa ulkona. Siitä sitten leikataan siivuja. 

Roomalaiset "omivat" Borchettan syönnin omaan ruokakulttuuriinsa ja Roomasta löytyy vieläkin joitakin Porchetterioita. Useissa pikaruokapaikoissa, kahviloissa ja baareissa saa Porchettaa sämpylän sisässä. Porchetta ja Pecorino juusto ovat kaksi tyypillistä perinteistä roomalaista kulinaarista tuotetta.

Tusculumin alue sijaitsee noin reilut 20 kilometriä Roomasta eteläänpäin. Alue on vulkaanista aluetta. Itse vulkaani sijaitsee 6 kilometriä Frascatista. Albanon järvi ja pienmepi Nemin järvi ovat tulivuorenpurkauksessa syntyneitä kalderoita. Alueella on jatkuvasti pientä maan tärinää ja ilmasta mitataan hiilidioksidiä ja rikkivetyä. Hyvin pitkällä ajanjaksolla on laskettu syntyvän magmakammari noin 5-6 kilometrin syvyyteen. Asiantuntijoitten mukaan voi olla aivan mahdollista että magma alkaisi nousta maanpintaan. 

Tämä on hieman huolestuttavaa sillä Rooman miljoonakaupunki sijaitsee vain noin 20 kilometrin päässä magma-alueesta. Italian niemimaahan on kirjaimellisesti vulkaaninen alue. Maanjäristykset ovat erittäin yleisiä paikka paikoin ja italialaiset seismologit seuraavat tarkkaan tilannetta kaikkialla Italiassa. Tavallisimmat maanjäristykset ovat alle 2 Richterin skaalassa ja ne eivät juuri tunnu paljoakaan jalkojen alla. 

Suurempi vaara Italiassa on maanvyörymät ja tulvat. Täältä voi seurata maantärinää. Täällä on toinen hyvä sivu, josta voi seurata. Tusculumin arkeologinen alue sijatsee vulkaanisen kraaterin pohjoisella reunalla.

Entisajan roomalaiset kutsuivat aluetta Albanus Mons. Alue on latinalaisten vanhinta asutusaluetta. Koko Lazion maakunta on hyvin vanhaa historiallista aluetta verrattuna Roomaan. Täällä on asunut latinalaisia jo viidennellä vuosisadalla eaa. Alueella sijaitsi kaksi esihistroiallista kylää Tusculum ja Alba Longa. Roomalaiset aateliset pakenivat tänne pakoon kesän kuumuutta ja hellettä. Täällä onkin kesäaikaan viileämpää kuin Roomassa. 

Tusculum sijaitsee Montecompatrin, Monte Porzion, Frascatin Grotteferratan välissä ja näin ollen se on luonnollinen Castelli Romanon keskus. Tusculumin perusti kreikkalaisen mytologian mukaan Ulissen ja Circen, Odysseuksen ja Kirken poika Telegono. Kerrotaan että hän perusti myös Praenesten kapungin, joka sijaitsi nykyisen Palestrinan paikalla, noin vajaat 40 kilometriä Roomasta itäänpäin.

Ensimmäiset asukkaat Tusculumissa/Tuscolanassa asuttivat aluetta 1400-1300 eaa. Tie mikä johtaa tänne Rooasta on nimeltään Via Tuscolana.  Tuscolanasta tuli pian tärkein alue koko nykyisen Latinan provinssin alueella. Roomalaiset valloittivat Tusculumin vuonna 496 eaa. Roomalaiset keisarit, senanattorit ja kirjailijat alkoivat viettämään kesänsä Tusculumissa, joten tänne rakennettiin useita upeita huviloita. 

Tänä päivänä sijaitsee Tuscolanan rautatieasema Via Tuscolana tien varressa, Tuscolanon korttelistossa, siis  hyvin lähellä Roomaa. Via Tuscolanan tie on pitkä suora tie, joka päätyy vielä tänäkin päivänä entisen Tusculumin alueelle, nykyiseen Frascatiin ja saa alkunsa läheltä Piazza dei Re di Roma.

Keskiajalla nousi Tusculumin kreivisuvusta kuusi paavia virkaan ja he pitivät valtaa Roomassa kunnes kaikki päättyi riitoihin ja Rooman hajoitukseen vuonna 1191 jaa.

Alueella aloitettiin arkeologiset kaivaukset 1990-luvulla.

Amfiteatteri



Tusculum rakennettiin jo rautakaudella.

Tusculumin kreivit olivat aikoinaan Lazion maakunnan aattelisista mahtavimmat herrat. Näillä herroilla oli niin suuri vaikutusvalta että he nousivat Rooman senaattoreiksi, tuomareiksi ja paavin istuimelle (seistemän paavia) 900-1200-lukujen välisenä aikana jaa. 

Tuscolanan kreivisuvun jälkeen nousi samasta suvusta uusi sukuhaara, Colonna niminen aatelissuku, jotka perustivat oman kaupungingkin nimeltä Colonna, joka sijaitsee vain noin viisi kilomteriä linnuntietä Frascatista (Tusculum). Colonna suvun perustaja oli nimeltään Pietro, joka oli George III:n poika ja jota alettiin kutsumaan nimellä Pietro de Columna (1099-1151). Tästä Colonna suvun alkuperästä ollaan epävarmoja. Colonnat omistaa valtavat alueet tältä suunnalla Roomaa.

Via dei Sepolcri

Arkeloginen kaivausalue on valtavn suuri. Antiikin aikainen tie Via dei Sepolcri Frascatissa on alueen luonnollinen alkupää. Tien varrella, kuten nimikin jo kertoo, sijaitsee lukuisia hautoja. Frascatista on noin kuusi kilomtetiä Tuscolaan,  ja siellä perillä on melko suuri parkkipaikka.

Frascati on muutenkin erinomainen lomakohde jossa on paljon koettavaa ja nähtävää ja paljon kaunista luontoa, sekä kulinaarisia nautintoja yllin kyllin. Frascatin alueen viinit ovat erittäin suosittuja.

Kaikista arvokkaimmat alueen löydöt on viety Vatikaanin museooon. Hyvin paljon vietiin Napoleonin käskystä arkeologisia löytöjä myös Pariisiin Louvren museoon.

Frascatin kunnan naapurikunta Monte Porzio Catone, sijaitsee aivan Frascatin kupeessa, Tusculumin arkeologsien alueen vieressä ja se tarjoaa myös paljon mielenkiintoista nähtävää ja paljon kaunista luontoa. Täällä pidetään riehakkaat karnevaalit helmikuussa joka vuosi.

Monte Porzio Catonessa sijaitsee Camaldolese luostarijärjestön luostari 1600-luvulta. Miespuolisia pyhiinvaeltajia otetaan vastaan ja annetaan yösijaakin.

Muutama kilometri Frascatista lounaaseen sijaitsee Grottaferrata, jossa sijaitsee iso ns kreikkalainen luostari, Santa Maria di Grottaferrata. Tämä luostari on todellinen helmi luostarein joukossa. 

Kolme kilometriä Grottaferratasta sijaitsee Catacombe at Decimum, mikä sijaitsee Via Anagninan tien varrella. Via Anganinalta pääsee provinssitie SP73b:tä pitkin Tusculumiin ja arkeologiselle kaivausalueelle. Frascatista pääsee autolla Via Catone'a pitkin ensin Villa Aldobrandinin ja Villa Falconierin välistä Via Tuscolo'lle ja siitä tuota hyvin mutkaista provinssitietä perille. Matkan varralla sijaitsee yksinäisessä ylhäisyydessään Grand Hotel Villa Tuscolana, Via del Tuscolon varrella, jos nyt sattuu olemaan vailla erittäin hyvää yöpymispaikkaa.

Santa Maria di Grottaferratan kirkko ja lusotari tunnetaan nimellä kreikkalainen luostari San Nilo. Tämä kuuluu bysanttiselle kirkolle.

Madonna Theotokos

Luostarin piha

Luostarin perusti vuonna 1004 San Nilo da Rossano, jolle se on omistettu, viisikymmentä vuotta ennen katolisen ja ortodoksisen kirkon välistä hajoamista.

Villa Aldobrandini

Monte Porzio Catonessa on myös useita upeita aatelisvilloja ja Borghesen arkeologinen puisto. 

Villa Falconierin yhteydessä sijaitsee erittäin kaunis puistoalue, joka paikka paikoin on kuin unesssa kävelisi. Arnold Böckling maalasi taulun puistoalueen innoittamana. Maalauksen nimi on Kuoleman saari. Samasta aiheesta hän maalasi useita eri versioita. Facebook! Tietoa suomenkielellä!

Arnold Böcklin: Kuolleiden saari

Villa Falconieri

Buon Natale!

Alfonso Maria de' Liguorin säveltämä Tu Scendi Dalle Stelle on eniten lauletuin joululaulu Roomassa. Se lauletaan yhdessä myös Pyhän Pietarin basilikassa joulumessussa.

Hyvää Joulua kaikille lähellä ja kaukana!

Vatikaanin joulukuusi tuli tänä vuonna Calabriasta, Fabrizian kunnasta, joka sijaitsee Apenninien niemimaan eteläisessä kärjessä, "Italian saappaan pohjassa. Joulukuusi on 25 metriä korkea ja painaa 80 kiloa. Jouluaatoksi on Roomassa luvassa sumuista ja noin +13 astetta. Joulupäivänä tulee  luultavasti satamaan.

Joulukuusi sai koristeensa ja valaistuksensa sai nyt perjantaina kello 16.00. Sen jälkeen monet roomalaiset tekevät iltakävelynsä Pyhän Pietarin torin kautta ja käyvät ihailemassa jolkuusta ja sen juuruella seisovaan seimiastelmaa.

 Pyhän Pietarin basilikan julkisivukin on saanut erikoisen valaistuksen.

Seimiasetelma joulkuusen juurella on aina kookas

Eipä ole tultua käytyä Calabriassa vaikka mieli on tehnyt. On niin monta kohdetta jotka haluaisin nähdä ja kokea. Monelle herää varmasti kysymys että kuinka voi olla mahdollista että Calabriassa kasvaa kuusia, ihan oikeita kuusia, ja vielä noin valtavia kuusia. Selitys löytyy siitä että kuusia kasvaa koko Italiassa, sillä Italia on melkein kokonaan vuoristoa.  Fabrizia esimerkiksi sijaitsee melkein kilometrin korkeudella meren pinnasta. Kuusia ei luonnollisestikaan kasva merenpinnan tasolla vaan hieman korkeammalla, jossa on aivan toinen ilmasto ja olosuhteet.

Nämä Calabrian kylät ovat erittäin keskiaikaisia kaikki tyystin. Keski-ikä Calabrina kylissä on taastusti melko korkea.

Tämä iloinen lumiukkojengi toivotta hilpeää joulua kaikille!

Alfredo e Ada

Alfredo e Ada, Via Banchi Nuovi 14

Tämä trattoria on erittäin hyvä esimerkki tyypillisestä roomalaisesta ravintolasta. Tällaisessa ravintolassa ei kilpailla erikoisilla gourmetruokalajeilla vaan täällä keskitytään ruuanlaittoon perinteisten tapojen ja tottumusten mukaan. Ruokailu tällaisessa ravintolassa on kuin ennen vanhaan ja lukaalikin on kuin ennen vanhaan. Kaikki on niin kuin ne on aina ollut, mikä vaikuttaa varsinkin roomalaisten viihtyvyyteen. Omistaja päättä mitä ruokaa kunakin päivänä vieraille tarjotaan. Emäntä/omistaja on hän joka määrää missä mennään ja millä ehdoilla. Emäntä osaa kyllä pitää huolen jokaisesta vieraastaan ja kun vieras astuu sisään tällaiseen hostariaan niin hänet otetaan vastaan ikään kuin juuri häntä on odotettu jo kauan aikaa saapuvaksi. Tervetuloa!

Italialaiset ja etenkin roomalaiset rakastavat suorastaan syödä kaikkia sian elimiä mitä siasta ja lehmästäkin vaan saa irti ja valmistaa niistä osista kulinaarsia herkkuja. Italialainen ruuanalito on hyvin yksinkertaista ja ruoka-aineet valitaan aina erittäin harkiten ja huolella. Ruuan valmistuksessa käytetään hyvin vähän lisukkeita. Ruokia ei myöskään sekoiteta eikä tarjoilla samassa annoksessa vaan erikseen ja syödään erikseen.

Tyypillisissä roomalaisissa ravintoloissa on tunnelma kuin saapuisi jonkun perheen kotiin. Ja siltä tuntuu kun astuu Alfredo e Adaan sisälle. Alfredo on jo kuollut mutta Ada jatkaa trattorian pitoa siskonsa  ja apualistytön kanssa. Taitaa siellä olla myös joskus Adan jo keksi-ikäinen poikakin mukana. He valmistavat ruuan kotitekoisin keinoin, samalla tavalla kuin miljoonat italialaiset naiset ovat joka sukuplvessa valmistanut. Se ei vaadi isoa keittiötä eikä vaadi paljon työkalujakaan. Usein minimaalisen kokoisessa keittiössä yksinkertaisilla työkaluilla luodaan makuelämyksiä joihin on sukupolvesta toiseen totuttu. Signora Ada on aivan ihastuttava vanhempi rouva joka aina tervehtii ystävällisesti kaikkia vieraitaan. Kuten Roomassa yleensäkin jokainen oteaan vastaan ikään kuin häntä olisi odotettu jo kauan ja nyt sitten saavuttuaan saa kaiken huomion. Ada saattaa tervehtiä meitä harmaahapsisia vanhempia naisiakin sanomalla iloisesti chiao bambola, hei kaunokainen tai söpöläinen. 

Pöydät katetaan paperiliinoilla kuten tyypillisissä roomalaisissa hostarioissa on usein tapana. Lasku kirjoitetaan paperin palalle. Signora Ada ei anna vieraiden päättää mitä he syövät vaan sinä olet Adan vieras ja Ada pättää mikä juuri tänä päivänä on päivän ruokalaji. Jälkiruuaksi usein miten saa Ciambelline piparkakkuja viinin kera. 

Ciambelline 

 Ciambelline  on tyypillinen roomalainen leivonnainen joka tunnetaan myös ympäri koko Lazion. Ciambelline tehdään tähteistä, ihan kuin moni muukin italialainen ruoka on syntynyt. Viinin tähteet, sokeri, hiiva ja vehnäjauho ovat tavallisimmat ainekset, mutta jotkut tekevät maitoon, maustavat  aniksella, vaniljalla jne. Taikinasta tehdään pieniä munkkirinkelin tai donitsin mallisia rinkejä, joiden toinen puoli vain pyöritellään sokerissa  ennen kuin ne paistetaan noin 15 minuuttia uunissa. Jotkut paistavat jopa paistinpannulla. Ciambellinet "dopataan" sitten syötäessä talon tarjoaaman viiniin. Monella roomalaisella ja laziolaisella rouvallakin on omalta äidiltä peritty Ciambelline resepti ja näin perinne jatkuu sukupolvesta toiseen. Ada on melko varmasti perinyt Ciambellinen reseptrin omalta äidiltään.

Tuossa alimmalla hyllyllä seisoo Signora Adan Ciambelline peltilaatikko, josta hän jakaa vieraille Ciambellinejä jälkiruuaksi.

Tuo peltilaatikko on Rooman kuuluisimmasta Ciprianin piparileipomosta, joka sijaitsee Esquilinon kuapunginosassa, Via Carlo Botta 21/23. Adan Ciambellinet voivat tulla nykyään leipomostakin, sillä Ada ja hänen siskonsa alkavat olla jo iäkkäitä. Ada ja hänen miehensä Alfredo avasivat tämän trattorian jo vuonna 1946. Alferdon  valokuva roikkuu trattorian seinällä, luonnollisestikin.

Ada'lla ei ole viinilistaa vaan täällä tarjoillaan kaikille samaa viiniä joka tulee Casteli Romanon alueelta. Viininasiantuntijoiden ei kannata vaivautua arvostelemaan viiniä, sillä tämä on ihan tavallien ja halpa pöytäviini, jota useimmat Roomassa  juovat päivällisen kanssa. Mitenkään erikosien hyvää se ei ole, kuulema, mutta ruoka painuu alas näilläkin viineillä ja näihin on jo totuttu Rooamssa. Ada tarjoaa aina pullon Aqua di Nepin vettä jonka avulla voi laimentaa viiniään. Aqua di Nepin lähdevesi on tavallisin juomavesi Roomassa ja sen lähde sijaitsee etruskien mailla Rooman pohjoisosissa, Viterbon provinsissa.

Vitella con Picelli, vasikanlihaa, sipulia ja herneitä, erittäin tyypillinen roomalainen ruokalaji.

Pastaa tomaattikastikkeen ja pecorinojuuston kera, aina alkupalaksi (primo). Pasta all'Amatriciana on tyypillisin roomalienn pastaruoka. Amatriciana on oikeastaan rietiläien ruokalaji, tulee Amatricestä, mutta roomalaiset omivat sen jo kauan sitten. Tästä ruokalajsita löytyy erilaisia variantteja, mutta useimmissa roomalaisissa ravintoloissa on Amatriciana listalla. 

Tämä trattoria on saanut täydet pinnat arvosteluissa. Täysosuma. Moni kertoo ettei Alfredo e Adasta halua edes  lähteä pois sillä niin kodikas paikka tämä on.