Santa Maria degli Angelin luostari

Olen aikaisemmin jo kirjoittanut jopa kaksikin postausta Santa Maria degli Angelin kirkosta, mutta nyt aion kertoa muutaman sanan sen luostariin.

Santa Maria degli Angeli osa 1

Santa Maria degli Angeli osa 2

Kirkon kotisivu.

Santa Maria degli Angelin luostari Diocletianuksen kylpylän alueella on ollut suljettu viisikymmentä vuotta. Nyt se on restauroitu ja kustannukset nousivat 6,5 miljonaan euroon. Restaurointi kesti kuusi vuotta. Luostari oli aikoinaan kartusiaanien luostari. Paavi Pius IV rakennutti luostarin entisen Diocletianuksen kylpylän raunioihin 1500-luvulla. 

Sisäänpääsy sijaitsee Viale Enrico de Nicola 79, vastapäätä Terminin rautatieaseman bussiaukiota. 

Avoinna kello 9.00-19.45. 

Sisäänpääsymaksu 7€, alle 18v ilmainen sisäänpääsy.

Itse mestari Micehelanglo Buonnaroti sai paavi Pius Angelo Medicin pyynnöstä suunnitella luostarin ja siitä tuli todellinen mestariteos, siitäkin huolimatta että se rakennettiin kylpylän raunioihin.

Oikeastaan koko luostari kompleksi käsittää kaksi luostaria, isomman ja pienemmän, ja munkkien asuntolan. Luostari tunnetaan Roomassa nimellä Michelangelon luostari. Michelangelohan suunnitteli Santa Maria degli Angeli ai Martirin basilikankin kylpylän raunioihin, vaikka luostaria alettiin rakentamaan vuonna 1565, joten Michelangelo ei ehtinyt nähdä luomustaan, sillä hän kuoli helmikuun 18 päivä vuonna 1564. Kirkko oli sen sijaan valmis luultavasti jo vuonna 1562.

Osassa luostarin tiloista on sijainnut yksi Rooman kansallismuseon haaraosastoista, Museo Nazionale Romano-Terme di Diocleziano. Mutta nyt keisari Augustinuksen kuoleman 1500-vuotis-juhlavuodeksi on uuskorjattu useita kohteita Roomassa. Algeriassa syntynyt Keisari Augustinus on ollut yksi merkittävimpiä kirkonisiä ja teologeja. Hän yksi hyvistä neuvoistaan oli että "rakasta ja tee mitä haluat!"

Kylpylän raunioissa sijaitsi jo yksi kirkko, San Ciriaco alle Terme, joka  oli rakennettu vuonna 499 ja jossa papeilla oli tapana vuoron perään pitää messu. Ensimmäiset kartusiaanimunkit saapuivat vuonna 1060 Roomaan. Paavi Urbano I tarjosi heille San Ciriacon kirkkoa ja tiloja sen vieressä, mutta he eivät pitäneet aluetta heille sopivana, joten he saivat asettua Santa Croce in Gerusalememn kirkon luostariin. Paavi Pius IV:n ajalla he muuttivat vuonna 1561 kuitenkin Diocletianuksen kylpylän luostariin. Kartusiaanimunkit löysivät raunioista kaksi alttaria joista toisen he siunasivat pyhille enkeleille ja toisen enkeleiden äidille. Näistä alttereista tulee nimi niin kirkolle kuin luostarillekin. Michelangelo Buonaroti rakensi kylpylän tepidarioon, "haaleaan" kylpylän osaan, kartusiniaaneille sopivan luostarin. 

Kartusiaanisen luostarisääntökunnan O.Cart. perusti Bruno Kölniläinen vuonna1084. Kartusiaaneilla on omat luostarisääntönsä. Nimi tulee ranskalaisesta vuoristosta jossa Bruno Kölniläinen eli erakkoelämää yhdessä kuuden muun ystävänsä kanssa, neljän papin ja kahden aivan tavallisen meishenkilön kanssa. 

Muutama vuosi sitten oli maapallolla 18 kartusiaaniluostaria, vajaat neljäsataa munkkia ja melkein kaksisataa pappia. Pappeja nimitetään nimellä padri ja alokkaita nimellä conversi. Alkuun kartusiaanit elivät eristettyä erakkoelämää, mutta nykyään on myös kaupunkilaiskartusiaaneja, niin munkkeja kuin nunniakin. Kartusaanien elämä luosatrissa on yksinäistä ja hiljaista sillä he eivät saa puhua keskenään mutta silti jokaisen on osallistuttava käytönnöllisiin luostarin töihin.

Arkkitehti Luigi Vanvitelli muutteli hieman luostaria kun hän sai restauroida sitä vuonna 1749. Vuonna 1873 luovuttivat munkit luostarin arkelogiselle museolle ja munkit muuttivat Via Palestron kadun varteen jossa heillä on kartusiaanijärjetsön pääkonttoori ja luostari.

Santi auguri e Buon Anno 2015!

Buon Anno 2015! 
Buon San Silvestro e Capodanno 2015! 

Notte di San Silvestro, uudenvuodenyö, on juhlista riemukkain, ainakin Roomassa, vaikka kyllä roomalaiset osaa juhlia juhannustakin, Festa di San Giovanni Battista'a. Suomen kieleenkin on tullut  nimitys Sylvesteri, joka viittaa juuri uuteen vuoteen ja paavi Silvestro I:een, Pyhä Sylvester I.

Notte di San Silvestro tai Capodanno kuten sitä toiselta nimeltä kutsutaan on saanut nimesä Paavi Silvestro I:ltä, joka  syntyi Roomassa 31. joulukuuta vuonna 335. Hän toimi paavina 21 vuotta. Paavia kutsuttiin vielä siihen aikaan piispaksi. Nykyään paavi on papa italiaksi, siis isä.

En vaan voi olla kertomatta mistä uusi vuosi on saannut nimensä ja juhlintansa Italiassa. On mentävä pitkälle kristinuskon alkuvuosille. Keisari Konstantinus antoi käskyn että Rooman valtakunnan uskonnoksi tulee kristinusko. Tässä tiedoitustilaisuudessa oli mukana paavi San Silvestro.

Tämä erittäin erikoinen ja historiallinen, aivan omaa laatuaan oleva  maalaus löytyy Santi Quattro Coronatin luostarissa sijaitsevasta Oratoriosta, hartaushuoneesta, joka on pyhitetty paavi San Silvestron kunniaksi. Tämä Oratorio maalauksineen on vain nähtävä, jos on vähänkin kiinnostunut kristinuskon historiasta. Tämä Santi Quattro Coronatin kirkko, luostari ja Oratoriot ovat todellakin vierailun arvoisia. Luostarin sisäpihakin on nähtävä, mutta se nykyään vaatii että soittaa ovikelloa kirkosalin vasemmalla puolen olevalla ovella, jossa on lasi-ikkunat. 

Tässä kuvataan paavi Silvestro I:n elämää. Maalauksia on kaiken kaikkiaan yksitoista. Vasmmalta oven pielestä lähtien kertomus kuuluu suurin piirtein seuraavasti:

Keisari Konstantinus sairastuu lepraan.

Sairas ja kuumeinen keisari Konstantinus uneksii Pietarista ja Paavalista, jotka pyytävät Konstantinusta luottamaan Paavi Silvestroon. 

Konstantinus lähettää lähettiläänsä Monte Soratten vuorelle tapaamaan paavi Silvestroa. Monte Soratten vuori seisoo noin 45 kilometriä Roomasta pohjoiseen päin, Teveren jokilaaksossa. Konstantinuksen lähettiläs kiipeää Monte Soratten vuorelle. 

Monte Soratte, Civita Castellana

Seuraavassa kuvassa paavi Silvestro tulee tapaaman Konstantinusta joka näyttää hänelle kuvia Pietarista ja Paavalista. 

Seuraavassa maalauksessa paavi San Silvestro kastaa Konstantinuksen kristinuskoon. 

Konstantinus paranee ja istuu taas valtaistuimellaan, paavi San Silvestro hänen edessään. 

Seuraavassa kuvauksessa keisari Konstantinus istuu hevosen selässä ja kulkee Rooman katuja pitkin prosessiossa ja paavi Silvestro  kulkee  mukana.

Paavi San Silvestro herättää henkiin juutalaisen miehen kuolleen härän. 

Seuraavassa maalauksessa Konstantinuksen äiti Helena löytää Palestinassa käydyessään palan Jeesuksen rististä. 

Keisari Konstantinus lähettää leijan taivaalle sen symbooliksi että hän on vapauttanut Rooman valtakunnan kansalaiset. Tämä maalaus kuvaa myös Kristuksen toista tulemista.

Maalaukset on tehty vuonna 1246. Ikävä kyllä en tiedä kuka on maalannut nämä maalaukset. Mitään suuria mestariteoksia ne eivät ole mutta mahtava historiallinen arvonsa niillä toki on.

Täällä on Giovanni Rainaldin valokuvia Santi Quattri Coronatista. Jos joku päättää lähteä katsomaan tätä mahtavan hienoa rakennuskompleksia  Santi Quattri Coronatia niin kannattaa uskaltaa koputella oville. Kannattaa lukea hieman etukäteen ja  hankkia pohjapiirros rakennuksesta jotta löytää mitä hakee. Kannatta amyös etukäteen tarkistaa aukioloajat.

Vuonna 1996 saatiin valmiiksi Santi Quattro Coronatin (linkissä kerrotaan restauratioprojektista) kirkon, luostarin ja oratorioiden restauroinnit ja kirkosta, luostarista ja oratorioista on tehty erittäin upea kirjakin. Luultavasti se on satavailla vain italian kielellä. Santi Quattro Coronatin luostarissa on toinekin oratorio joka on pyhitetty Pyhälle Barbaralle.

Teologian tutkijat ovat tulkinneet että nämä maalaukset olisi tehty sen aikaisten paavien pyynnöstä eräänlaisena propagandana paavin valtaa vahvistavassa toivossa. Varsinkin paavi Innocentius IV joka taisteli Saksalais-roomalaisen keisari Fredrikin kanssa siitä kumpi heistä pitää valtaa Roomassa, paavi vaiko keisari. 

Olipa miten oli, niin malaukset ovat hieno historiallien  dokumentti kristinukson ensiajoilta. Ensi alkuun Roomassa juhlittiin joulukuun viimeistä päivää Pyhän Silvestron merkki- ja muistopäivänä ja täten se oli uskonnliinen juhlapäivä uskonnollisine menoineen. Vasta paljon myöhemmin keskiajalta päästyä alkoi uudenvuoden juhlinta muuttua pikku hijkaa maallisemmaksi juhlinnaksi. Mutt aSan Silvestron niemä se vieläkin kantaa monen monen roomalaisen  ja ylipäänsä italialaisten kielenköytössä.