Luca Signorelli

Rooman Capitolisessa museossa/Musei Capitolini, Palazzo del Conservatori'ssa,  on Luca Signorellin näyttely meneillään. Tämä on ensimmäinen kerta kun Roomassa avataan Luca Signorelli näyttely, joten jo oli aika ottaa esille tämä renessanssin ajan suuri taiteilija. Luca oli hieman aikaisempi mestari kuin Michelangelo  ja Raffaello, mutta he elivät samalla ajalla ja ovat varmasti tavanneet toisensa Roomassa. Italialainen taidemaalari, arkkitehti ja taiteentuntija Giorgio Vasari kirjoitti, että Luca Signorelli oli "hän oli kaikista kuulusin ajallaan ja hänen töitään arvostettiin enemmän kuin kenenkään muun aikaisemman taiteilijan." 

Hänen taiteelleen oli ominaista kiinnostus ihmisen anatomiaan ja liikkeen esittämiseen. Signorellin päätyö on vuosina 1499–1503 maalattu Orvieton tuomiokirkon freskosarja Viimeinen tuomio. Signorelli maalasi myös Rooman Sikstuksen kappeliin freskon Mooseksen teot. Muita töitä on Monte Oliveton luostarissa oleva freskosarja Benedictus Nursialaisen elämästä (1498–1508).

Näyttely on avoinna 19.heikäkuuta-3.syyskuuta. 

Sisäänpääsymaksu täällä.

Näyttely mainitaan olevan 'valikoima erittäin arvostettuja teoksia', jotka on koottu italialaisista ja ulkomaalaisista kokokelmista ja teokset ovat esillä ensimmäisen kerran Roomassa.

Oma kuva, Orvieto, Cappella San Brizio

Luca Signorelli oli oikealta nimeltään Luca d’Egidio di Ventura, joka syntyi Toskanassa sijaitsevassa hyvin pienessä keskiaikaisessa Cortonan kaupungissa vuonna 1450 ja kuoli myös siellä vuonna 1523. Cortonassa ei asu nykyäänkään paljon väkeä, vain noin 22000 asukasta. Mutta kirkkoja Cortonassa on todella paljon suhteessa asukkaitten määrään. Cortona on myös taiteen kaupunki. Diocecan museo on Cortonan taidemuseo, joka sijaitee il Gesu kirkon tiloissa, Cortonan katedraalin vieressä. Aivan mahtavaa taidetta näytteillä.

Cortonassa asuu myös noin 3000 maahanmuuttajaa. Useimmat ovat romanialaisia, albanialaisia, marokkolaisia (heitä on paljon Italiassa), puolalaisia ja tunisialaisia.

Italiassa on tapana sijoittaa pakolaisia ja maahanmuuttajia maaseudun vanhoihin pikkukyliin, joista nuorempi väki on suurelta osin lähtenyt kaupunkeihin tai ulkomaille työn perään. Jäljellä on tyhjiä asuntoja, eläkeläisiä ja pormestari. Italiassa on jokaisessa pikkuriikkisessä kunnassakin porimestari. Pikkukunnat ovat yhteistuumin liittyneet yhteen frazioni'ksi. Frazione on hallinnollinen termi, joka Italiassa tarkoittaa kunnan osaa ja vastaa lähinnä kylää. Niitä on italiassa yli 37 000.

Ajan myötä frazionet ovat vähitellen menettäneet itsenäisyyttään hallinnon keskittämisen myötä, ja ne ovat jääneet komentoketjun loppupäähän. Niistä valitut virkamiehet, consiglieri, edustavat kylää kuntatasolla. Kuntia, comuni, on noin 8 000, ja jokainen kunta käyttää hallinnollista valtaa sisällään oleviin frazioneihin. Italia on vielä sen lisäksi jakutunut 107 provinssin ja 20 regioneen/maakuntaan, joilla on itsemääräämisoikeus, omat parlamentit ja usein omia lakejakin. Tällaista valtiota on Italian valtion hallituksen melko mahdotonta hallita. Se on nöhty että sillä ei ole väliä ketä istuu Italian hallituksessa, koska he ei pysty vaikuttamaan juuri lainkaan maakuntiin ja kuntiin. Siksi ministerit puhuvat puhumasta päästyään.

Orvieton tuomikirkko

Luca Signorellin taiteelle oli ominaista kiinnostus ihmisen anatomiaan ja liikkeen esittämiseen. Signorellin päätyö on vuosina 1499–1503 maalattu Orvieton tuomiokirkon freskosarja 'Viimeinen tuomio'. Signorelli maalasi myös Rooman Sikstuksen kappeliin freskon Mooseksen teot. Muita töitä on Monte Oliveton luostarissa oleva freskosarja Benedictus Nursialaisen elämästä (1498–1508).

Tähän freskoon on Signarelli maalannut itsensä ja Fra Angelicon mukaan vasenpaan alareunaan.

Näitä yllä olevia freskoja ei voi nähdä muuten kuin matkustamalla Orvieton tuomiokirkkoon.

Lucan oppipoikan ja apumiehenä toli Piero della Francesca. Piero di Benedetto dei Franceschi (1415-1492), joka syntyi  San Sepolcrossa Toscanassa. Sansepolco on vielä pienempi kylä kuin Cortona, joista 1700 henkilöä on maahanmuuttajia. Täällä on Buitonin pasta-ja kastiketehdas, joka antaa heille töitä. Piero della Fransesca oli italialainen taidemaalari ja matemaatikko, renessanssin taiteen uranuurtaja. Hän työskenteli Firenzessä, Urbinossa, Ferrarassa ja Roomassa tekemässä tilaustöitä. Eniten kuitenkin Arezzossa ja synnyinkaupungissaan Sansepolcrossa, missä hän vietti suurimman osan elämästään.

Takaisin aiheeseen...

Luca Signorellin näyttely sijaitsee Palazzo Caffarellissa, Sale Espositive di Palazzo Caffarelli, varsinaisen Musei Capolitanin takana, jonne pääsee museon kautta. Näyttely avattiin Lucan 500 vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tämä on enismmäinen kerta kun Luca Signorellin näyttely on saatu aikaan Roomassa. Hän jäi Raffellon ja Michelangelon varjoon, aivan suotta. Näyttelyssä on 60 arvostettua Signorellin taideteosta italialaisista ja ulkomaalaisista kokoelmista. 

Palazzo Merulana

Palazzo Merulana, Via Merulana 121

Avoinna:

maanantaista keskiviikkoon ja torstaista perjantaihin klo 14-20

lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10-20 

suljettu tiistaisin

Facebook!

Nordic Film Fest Summer Palazzso Merulanassa sattui heinäkuun 12. elokuun 31. päivien väliselle ajalle. Täällä näytetään Pohjoismisiten suurläheystöjen valitsemia elokuvia hintaan 7 €, johon sisältyy lasi viiniä. 

Roomassa pidetään joka vuosi Nordic Film Fest. Järjestäjinä toimivat Norjan, Tanskan, Suomen ja Ruotsin suurlähetystöt, Circolo Scandinavo dei Roma/Skandinavisen taideyhteisön avustuksella.  Yhteisö sijaitsee Via della Lungara 231, Trasteveressä. Olen tästä maininut aikaisemmin ohimennen. Facebook!

 Ruotsalaiset elokuvat ovat suosittuja Italiassa.

Sisäänpääsy Palazzo Merulanaan

Pohjakerroksen näyttely Sala delle Sculture on ilmainen. Pohjakerroksen ensiluokkaiseen kahvila/bistroon pääsee suoraan kadulta. 

Kahvilan sisäpihan terassilla voi kaikessa rauhassa kahvitella sadepäivänäkin.Tämä ei ole vain taidegalleria vaan innovatiivinen kulttuuritalo, jossa saa oleskella, nauttia ja kokea. Pohjakerroksessa sijaitsee  myös kirjakauppa. Toiseen, kolmanteen ja neljänteen kerrokseen sisäänpääsy 320 €, alennettu 4€. Ylinnä sijaitsee terassi jossa pidetään banketteja, kokouksia, kongresseja, juhlitaan häitä ja syntymäpäiviä. Palazzo Merulana passi on voimassa vuoden ja maksaa 20€, nuoret alle 26-vuotiaat 15 €. Tilapäisiin erikoisnäyttelyihin on erikseen erityinen sisäänpääsy.

Roomasta löytyy ties kuinka monta yksityistä museota tai taidegalleriaa. Ja uusia avataan. Yksityisiä museoita avataan usein rikkaiden perijöiden toimesta. Kun vanhemmat ovat koko elämänsä ajan keränneet kalliita tadeaarteita niin lapset sitten vanhempien kuoleman jälkeen tekee palatsista museon.

Elena ja Claudio Ceraci

Nyt vastikään on avattu uusi museo joka on nimeltään Palazzo Merulana, Via Merulana 121. Museon omistaa Elena ja Claudio Ceracin säätiö. Palatsi on rakennettu niinkin myöhään kuin vuonna 1929 ja palatsissa on menneet vuodet toiminut kunnan terveysvirasto. Palatsi pääsi rähjistymään, koska kukaan ei siitä pitänyt huolta, kunta vain vuokrasi rakennusta. Ei ollut muita vaihtoehtoja, kuin joko hajoittaa palatsi tai täydellsiesti rakentaa se uudestaan. Gerasin säätiöllä oli varaa eprusteelliseen uuskorjaukseen. Se olisi melko varmasti tullut halvemmaksi hajoittaa palatsi ja rakentaa se perinpohjin uudestaan.

Palatsia ei ole korjattu ja kunnostettu kahteenkymmeneen vuoteen, joten nyt oli aika. Arkkitehti Carlo Lococo sai sen tehtäväkseen. Cerasin herrasväki oli koonnut palatsin täyteen taideta mm taiteilijoilta Donghi, Balla, Pirandello, Scipione, Mafai, Raphael, Depero, Sironi, Chirico, Casorati, Campigli, Funi, Martini, Capogrossi, Cambellotti, Francalancia, Mazzacurati, Ziveri, Fazzini, Leoncillo.

Cerasi oli markiisi Pohjois-Sisiliasta. Heillä oli siellä oma kreivikunta Contea di Geraci vuosina 1060-1282. Cerasin maatila oli Sisilian suurin. He levittivät valtansa muuallekin Italiaan ja näin syntyi useita suvun dynastioita. Ventimigliasta tuli suvun pääpaikka. Ventimiglia sijaitsee Pohjois-Italiassa, Välimeren rannassa, aivan Ranskan rajalla.

Gerasin kreivikunta lakkautettiin vasta vuonna 1816, jolloin feodalismi lakkautettiin Sisilian peruslaissa. 

Via Merulanan katu Roomassa on leveä suora katu joka kulkee Piazza di Santa Maria Maggioren ja Piazza di San Givanni in Laternaon basilikojen välillä. Katu on saanut nimesä alueella asuneen Meruli nimisen perheen mukaan. 

Sittemmin Via Merulanan katu oli Paavi Gregoris XIII:n paraatikatu, jonka hän käski rakentaa katollisen juhlavuoden kunniaksi vuonna 1575. 

Myöhemmin kadun varteen alettiin rakentamaan esikaupunkialueen isoja huviloita. Kadun varrella on sijainut useita kirkkoja, joista osa on purettu. Kadun varteen on herrasväki rakennuttanut upeita palatseja kuten ruhtinas Salvatore Brancaccion pytinki, joka on nykyään taidemuseo Museo Nazionale d'Arte Orientale, josta olen kertonut täällä. Maesenasin auditorium sijaitsee myös täällä, josta olen kertonut aikaisemmin  täällä. 

Kahvilan tiloissa...

Kahvila tarjoaa Rooman kuuluismman leipomon tuotteita, parhaita kahvimerkkejä, palkittuja oliiviöljyjä ja viinejä, laadukkaita tuotteita. Aamiainen 5€ ja lounas tai päivällinen 15€. Kahvila/bistro on avoinna kaikille ohikulkijoille kello 8.30-21.00. Pohjakerrokseen ei tarvitse maksaa sisäänpääsyä. Kahvila/bistron lisäki pohjakerroksessa sijaitsee patsasnäyttely ja kirjakauppa.

Rooma on saanut tarpeekseen

Espanjalaiset portaat

Roomalaiset kunnallispolitikot ja paikkakuntalaiset ovat jo kymmeniä vuosia valittaneet siivottomista turisteista. Kuvitelkaapa että kaupunkiinne tulee joka viikko noin puoli miljoonaa turistia vuodet ympäri, jotka kävelee pitkin katuja, istuvat missä sattuu, syövät eväitään ja polttaa tupakkaa sekä tekevät tarpeensakin mihin sattuu. 

Pikkuisessa Venetsiassa asuu vain noin 55000 asukasta ja sinne tulee noin 20 miljoonaa turistia vuosittain. Suurin piirtein yhtä monta turistia kuin Roomaankin. Se on valtava 'rasitus' Venetsian tapaiselle pikku kaupungille. Millä rahoilla Venetsiaa siivotaan, korjataan ja suojellaan? Verovaroillako? Monet venetsialaiet ovat muuttaneet pois kaupungista turisteja pakoon.

Ruuantähteitä, juomamukeja ja-pulloja, paperia ja pusseja, tupakan tumppeja jätetään jälkeen kirkkojen portaillekin. Vaikka kirkkojen portailla istumien on aina ollut kiellettyä yksistään jo siitäkin syystä, että kuka siivoaa jäljet. 

Arvatkaa vaan kuinka monta siivoojaa lisää tarvittaisiin siivoamaan turistien jälkiä. Kunnalla ei ole varaa palkata lisää siivoojia, kun kunta muutenkin on pahasti miinuksella ja tarvitsee tärkeänpäänkin asioihin rahaa. Kaupunkia on myös pidettävä kunnossa, katuja on korjattava, puita kaadettava ...suojeltava kaupungin arvokkaita historiallisia ja kansallisia perinteitä ja kohteita, kulttuurimerkattuja ja-suojattuja rakennuksia, kuten museoita ja arkeologisia kaivausalueita, patsaita, suihkulähteitä, arvokkaita vanhoja portaita...

Augusto Imperatoren patsas seisoo Via dei Fori Imperianlin varrella. Augustus antoi käskyn että koko kansa on pantava verolle...

Toisaalta sen ymmärtää että Rooman katujen tallaaminen väsyttää turisteja ja istumapaikkoja ei ole kuin kirkoissa. Mutta kirkoissa ei saa syödä, ei juoda eikä tupakoida. Kirkkoja on Roomassa noin tuhat ja useimmat niistä ovat avoinna päivät pitkät, joten kirkot ovat parhaat, rauhallisimmat ja viileimmät paikat lepuuttaa jalkojaan. Suosittelen!

Rooman kunnan olisi lisättävä penkkejä, mutta niistäkin on luovuttu sen takia että ausunnottomat ja juopuneet tahtoo niillä makailla. Roomaan tule vuosittain runsaasti väkeä niin Italiasta kuin ulkomailtakin, jotka ei ole kirjoilla missään. Tukholmassakin on poistettu penkkejä tai tehty niillä makaaminen tavalla tai toisella mahdottomiksi.

Rooman turismi käsitti yli 21 miljoonaa turistiyötä vuonna 2017, noussut 66%:lla seitsemän vuoden aikana. Tekee noin 1,8 miljoonaa turistia kuukaudessa. Melkein puoli miljoonaa viikossa. Rooman museoissa käy noin 50 miljoonaa turistia vuosittain. 

Tursiteista on niin hyötyä kuin haittaakin. Rooma tienaa  turismilla, mutta ne varat ei pitkälle riitä Rooman kaltaisessa kapungissa. Noin puolet ovat ulkomaalaisia turisteja, joista amerikkalaiset ovat ehdottomasti suurin ryhmä. 

Vatikaanin valtio houkuttelee Roomaan tavallista enempi turisteja. Vatikaani maksaa Rooman kunnalle jonkin sovitun summan kunnalle ympäristön siistinä pidosta.

Silti eniten turisteja käy Espanjassa, noin 305 miljoonaa turistia vuosittain. Toisella sijalla on Iso Britannia ja Italia, molemmissa maissa noin 210 miljoonaa turistia. Ranska on seuraavalla sijalla 133 miljoonaa turistia, (Ruotsi 14,6 miljoonaa ja Suomi 6,7 miljoonaa). Vähiten turisteja käy Itä Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien. Suomihan ihan silmin nähden kuuluu Itä-Eurooppaan kulttuuriltaan, perinteiltään ja tavoiltaan. Ruotsin osuus Suomen historiassa on vain yhteiskunta rakenteen organisointi, virastointi. Suomalaiset poikkeaa suuresti luonteeltaan, ajatuksen kulultaan ja tavoiltaan ruotsalaisista, suomalaiset ovat enempikin slaavilaisia käytökseltään ja tavoiltaan.

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi eli maailmanperintösopimus on kansainvälinen sopimus, jonka Unesco hyväksyi vuonna 1972. Sen luonnin taustalla oli huoli uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Sopimuksen tavoitteena on tämän perinnön suojaaminen. Sopimuksessa on 38 artiklaa, joissa muun muassa määritellään kulttuuri- ja luonnonperintö sekä perustetaan näiden suojelemista varten kansainvälinen komitea. Sopimuksen on ratifioinut tai hyväksynyt kaikkiaan 190 valtiota.

Eniten perintökohteita on Italiassa, jossa niitä on 54. Huomautan vaan ohi mennen että Ruotsi on lakannut anomasta uusia maailmanperinne kohteita Unescolta, syystä että Ruotsi tykkää että hyväksyttyjä kohteita alkaa olla liikaa ja kohteita on alettu hyväksymään löysillä kriteereillä. Tanskassa syntyi jopa 'kulttuurillinen sisällissota' siitä mitä kohteita esitellään Unescolle hyväksyttäviksi.

Koko Rooman historiallinen keskusta, ei vaan yksittäiset rakennukset tai kohteet, vaan koko centro storico/kaupungin keskusta on Unescon maailmanperinne listalla. Turistienkin olisi hyvä muistaa tämä ja asennoitua sen mukaan. 

Rooma on siis lähes 3000 vuotta vanha, Rooma on ns urbs aeterna, ikuinen kaupunki. Roomassa on useita hyvin merkittäviä historiallisia rakennuksia, kuten  maailman suurin uskonnollinen rakennus Pietarin kirkko. Muita tunnettuja paikkoja ovat muun muassa Espanjalaiset portaat, Pantheon ja Forum Romanum ja lukemattomia muita kohteita. 

Vatikaanin kaupunkivaltio on itsenäinen valtio Rooman rajojen sisällä. Roomassa on noin 2,9 miljoonaa asukasta (2015).  Rooman metropolialueen asukasluku on noin 4,2 miljoonaa (2015).

Espanjalaisilla portailla on ikää. Arkkitehti Franscesco De Sacntis suunnitteli portaat ja ne rakennettiin vuosina 1723-1726. Kolme vuotta sitten portaat peruskorjattiin ja siivottiin. Ei kuitenkaan kunnan varoilla, vaan sponsorien varoilla, kuten aina Roomassa on paakko tehdä. Portaat on tehty marmorista ja porrasaskelmia on 137. 

Nyt alkuun kun kaupungin puhtaanapitolaki tuli virallisesti voimaan, valvoo poliisit vihelyspillien kanssa portaita ja kehoittaa istujat nousemaan ylös. Kaupunki palkkasi lisää 500 poliisia vahtimaan että lakeja noudatetaan. Sakkoja ei vielä jaeta, mutta se on vaan ajan kysymys kun niin tullaan tekemään. Jos silmin nähden sotkee portaita tai paikkoja niin sakot rävähtää heti. 

Poliisit saa kirjoittaa sakkoja 250 € portailla istumisesta, ja selvästi silmin nähden portaiden likaamisesta jopa 400 €. Varsinkin ruokailusta ja tupakoinnista tulee poliisit sakottamaan. 

Uusi laki koskee paljon muutakin kuten alkoholin juonnin pullon suulta öiseen aikaan ulkosalla kello 22.00 jälkeen, suihkuläheissä peseytyminen tai pulikoiminen, 900 € sakkoja heille jotka oleskelee määrätyissä kaupunginosissa kauemmin kuin 48 tuntia. Tämä viimeksi mainittu koskee katukaupusteilijoita ja kerjäläisiä. 

Gladiaattoriksi pukeutuminen ja sillä tavalla rahan keräämien on myös rikos nykyään, josta saa 400 € sakkoja. Sisäänpääsylippujen  myynti siinä toivossa että lipulla pääsee jonojen ohitse, on myös rikollista toimintaa nykyään.

Fontana di Trevin suihkulähde

Rooma on ihastuttava kaupunki, jota on vaikea kuvata sanoin. Pitäkäämme kaupunki siistinä!

Teveren joen rantaa... Lungotevere degli Anguillaran ranta