San Paolo Fuori le Mura

San Paolo Fuori le Mura, pääsiäänkäynnin puolelta, Via Ostiense 186

Metrolla B  Basilica San Paolon pysäkille ja siitä lyhyt matka kävellen, noin 200 metriä. Bussin 23 voi ottaa vaikka Vatikaanin läheltä, ja se vie aivan basilikan eteen, mikä on linjan eteläinen päätepysäkki. Takaisin kaupunkiin päin bussi kulkee basilikan itäistä puolta. Pysäkki sijaitsee Via Ostiensella.

San Paolo Fuori le Mura sijaitsee kaksi kilometriä eteläisen kaupunginmuurin ulkopuolella Via Ostiense 186, metroaseman San Paulon lähettyvillä. 

Kirkko on avoinna 7.30-18.40.

 Messuja on vähän väliään.

Basilika toiselta suunnalta nähtynä

Virtuaalinen visiitti!

San Paolo Fuori le Muran basilika on ehdottomasti yksi Rooman suurimpia nähtävyyksiä. Se on yksi Rooman neljästä pääbasilikasta ja kuuluu Vatikaanille. Basilika on esikristillinen ja pyhitetty Paulukselle. Basilika on rakennettu Paavalin haudan päälle. 

Fuori le Mura tuossa basilikan nimessä tarkoittaa sitä että basilika sijaitsee kaupunginmuurin ulkopuolella. Nimittäin siihen aikaan ei saanut missään nimessä haudata ketään kaupunginmuurin sisäpuolelle, ei edes kirkkoihin. Basilikan rakennutti Konstantin Suuri ja se vihiittiin käyttöön 18.marraskuuta vuonna 324.

Alkuperäinen kirkko oli pienen pieni, eräänlainen pyhäkkö, Cella Memoriae, Pauluksen haudan päällä. Paulus teloitettiin Tre Fontane nimisessä luostarissa joka sijaitsee parin kilometrin päässä Basilikasta vuonna 67. Täällä olen kertonut Tre Fontanen luostarista.

Keisari Theodosius hajoitti pyhäkön vuonna 386 ja alkoi rakentaa uutta ja paljon isonpaa basilikaa. Keisari Honoriuksen aikaan vuonna 395 oli basilika valmis käyttöön. Paljon kuitenkin on jäljellä alkuperäisestä pyhäköstä vieläkin.

San Paolo Fuori le Muran basilikan etupiha/atrium on mahtavan kaunis. Mutta ihmettelemistä riittää kun näkee basilikan ympäristön. Kuinka voi olla mahdollista että näin upea basilika on rakennnettu näin mitättömältä näyttävään ympäristöön, tai päinvastoin. Miksi ympäristöä ei ole kunnostettu, vaan annettu rehottaa.

Kaunista mosaiikkia

Pohjapiirros, oikealla atrium, keskellä itse kirkkosali ja vasemmalla poikkilaiva ja absidi. Kaikki kirkollinen toiminta tapahtuu osassa C. 

Pyhä ovi/Porta Santa

Kaikissa paavillisissa basilikoissa on ns Pyhä ovi. Pyhä ovi on normaalisti lukittu sisältä päin niin ettei sitä noin vaan voi avata. Ovi avataan vain ns riemuvuosina/Anno Santo. 

Raamatussa on sanottu että juhlavuotta tai riemuvuotta juhlitaan 50 vuoden välein. Ensimmäistä riemuvuotta vietettiin vuonna 1300 ja siitä lähtien joka 50. vuosi. Nykyään sitä kuitenkin vietetään joka 25.vuosi sekä vuosina joiden luku päätyy numeroihin 33 tai 83. Viimeksi vietettiin riemuvuotta vuonna 2001 kuudes tammikuuta. Silloin avattiin kaikissa paavillisissa basilikoissa pyhä ovi.

Basilikan varsinainen pääsisäänkäynti

Tulipalo tuhosi pahasti San Paulon basilikaa vuonna 1823. Kaikkialta ympäri maapalloa saatiin tukea ja apua uuskorjauksia varten. Venäjän keisari lähetti malakiittiä ja Lapis Lazulia tabernakelia varten ja Egyptistä lähettetiin alabasteria. Italian valtio avusti myös korjaustöissä ja peruskorjausten jälkeen julistettiin basilika luostareineen Italian kansallismonumentiksi.

 Ciborio

Ciborio sijaitsee kirkkosalin ja poikittaislaivan välillä, ns pääalttarilla. Sen on valmistanut Arnolfo Cambio. Neljän marmorikolonnan päällä seisoo neljän tärkeän henkilön pieni patsas, Pietari, Paavali, Luukas ja Pyhä Benediktus. 

Pääalttarilta voi nykyään nähdä alttarin alle jossa sijaitsee vastikään löydetty sargofagi jonka luullaan melko varmasti sisältävän Pyhän Paavalin jälkeenjäännökset. Aikaisemmin lattiassa oli juuri sargofagin kohdalla laatta, jossa luki Paulo Apostolo Mart. Laatta on 400-luvulta. 

Kaivausten yhteydessä 2002-2006 löydettiin valkoisesta marmorista valmistettu sargofagi juuri laatan alla. Kaikki asiantuntijat ovat melko varmoja siitä että Pyhä Paavali haudattiin todellakin juuri tähän kohtaan jonka päälle sitten rakennettiin hänen kunniakseen kirkko. Paavali teloitettiin kahden kilometrin päässä Via Ostian varella, Tre Fontanen luostarissa.

Poikittaislaiva sijaitsee pääalttarin takana muutama metriä korkemalla kuin itse kirkkosali. Oikealla on piispan komea tuoli joka on alkuperäinen. Messut pidetään aina tuossa oikealla olevan alttarin ääreellä.

 Ciborio seisoo melko lähellä pääalttaria

 Absidimosaiikkia

San Lorenzon kappeli

Kirkkosali on koristeltu esimerkiksi edesmenneiden paavien kuvilla

Kauniit lasi-ikkunat antaa valoa niin muuten hämyiseen kirkkosaliin.

Kirkkosalin seinustoilla ikkunoiden välissä on  apostoleiden patsaita.

Luostaria alettiin rakentamaan vuonna 1220 ja sen rakentaminen kesti noin kaksikymmentä vuotta. Gregorius Suuren aikaan sijaitsi basilikan luona kaksi eri luostaria, Sant Aristus munkeille ja Sant Stefano nunnille.

Luostarin sisäpihalle ja museoon on sisäänpääsymaksu 4 euroa.

Yksi Rooman kauneimpia luostarin puutarhoja, ehdottomasti. Luostarin puutarhssa ei saa istua, joten siihen on varauduttava, kun ostaa sisäänpääsylipun. 

Reliikkikaappi museossa

Taulu joka kuvaa Pyhää Birgittaa

Museon pihalle on kerätty kaikenlaisia antiikin aikaisia löytöjä kun basilikaa on kunnostettu. Museon pihalla on moderni kahvilakin sekä WC.

Piispan kaapu museossa

Luostarin sisäspihan käytävillä on paljon antiikin aikaisia löytöjä kuten tämä sargofagi.

Erinomaisen kauniita kosmaattisilla kuvioilla muokattuja pylväitä koristaa luostarin sisäpihan käytäviä.

Keisari Teodisus rakennutti kirkon uudestaan 300-luvulla Pauluksen haudan päälle. Basilikasta tuli kristillisen kirkon suurin pyhäkkö. Se koristeltiin upeilla mosaiikeilla. Pietro Cavallini maalasi upeita seinämaalauksia 1200-luvulla ja 1800-luvulla basilika paloi melkein kokonaan tulipalossa. Tulipalon jälkeen rakennettiin 80 uutta graniittipylvästä ja katto koristeltiin, katonrajaan maalattiin 265 medaljonkia joissa on kuvat kaikista paaveista. Pääalttarin mosaiikeista on suurin osa säilynyt.

Upea marmoribaldakiini on Arnolfo di Cambion käsialaa, mahdollisesti yhteistyössä Pietro Cavalliniin kanssa. Alttarin alla on Pauluksen hauta, "confessio".

Basilikan yhteydessä sijaitseva benediktiinäisluostari Abbazia San Paulo Fuori le Mura ja sen upea luostarinpuutarha komeine pylväineen on säilynyt entisellään. Luostari valmistui 1200-luvulla ja se on Roman kaunein luostari. Paavi Gregoriuksen aikaan paikalla oli kaksi luostaria: Sant Aristus miehille ja Sant Stefanus naisille.

Vuosina 2002-2006 tehtiin suuria arkeologosia kaivauksia kirkossa. Pääalttarin alta löydettiin sargofagi joka siirrettiin niin että pyhiinvaeletajat pääsevät sen lähelle. Sargofagissa olevan reiän kautta pyhiinvaltajat voivat kosketella sargofagin sisällä olevia reliikkejä, pyhiä jälkeenjäännöksiä kangaspaloilla.

Joka vuosi marraskuun 18. päivä vietetään basilikassa ja Pyhän Pietarin kirkossa Paavalille ja Pietarille pyhitettyjen kirkkojen muistojuhlaa.

Virtual Tour