Santa Maria della Vittoria

Santa Maria della Vittoria, Via XX Settembre 17, Piazza San Bernardo

 Avoinna:
 kello 7.00-12.00 ja 15.30-19.00

Messu:
 arkisin kello 7.00, 8.00 ja 18.30

Sunnuntaisin kello 9.00, 10.30, 12.00 ja 18.30

Oikealla ensin puitteen varjossa Carmelitani Scalzin luostari ja heti sen vieressä Santa Maria della Vittoria ja sen takana Santa Susannan kirkko.

Via XX Settembren katu/Via Venti Settembren katu on saanut nimensä Rooman valtauksesta, jolloin Italian kuningaskunnan armeija ja Kirkkovaltion kaarti ottivat yhteen. Loppotuos oli se että Kirkkovaltio antautui ja se lakkautettiin.  Paaville jätettiin nykyinen Vatikaanin alue. Rooma liitettiin Italiaan. Katu on noin kilometrin pituinen ja sen jalkakäytävillä osan matkasta kasvaa appelsiinipuita. Ladun varella sijaitsee lukuisia palatseja ja Englannin ja Intian suurlähetystöt, muttamia huviloita, Italian talousministeriön palatsi, Roomassa asuvien skotlantilaisten ja amerikkalaisten kotikirkot ja pari pankkiakin. 

 Via Venti Settembre

Carmelitani Scalzin luostarin portti

Santa Maria della Vittoria kirkon julkisivun on suunnitellut Giovanni Battista Soria vuonna 1626. Carlo Maderno oli aikaisemmin suunnitellut vieressä seisovan Santa Susannan kirkon julkisivun ja Soria otti siitä mallia. Vittorian kirkko muistuttaa Madernon suunnittelemaa kaunista Andrea della Vallen kirkkoa. 

Barokin tyyli tuotiin Santa Maria della Vittorian kirkkoon vasta myöhemmin kun Bernini suunnitteli kirkkoon Cappella Cornaron. Della Vittorian kirkosta tuli lopulta ehkä liiankin barokkityylinen joidenkin mielestä. Santa Susannan kirkko on vain ulkonäöltään samantyyppinen. Sisältä kirkot ovat täysin erilaisia.

Kirkko paketissa

Valokuva on otettu jalkakäytävältä rauta-aidan rakosesta, taustalla luostari.

Santa Maria della Vittorian kirkko on siitä erikoinen ettei paavi ole vaatinut sitä rakennettvaksi. Karmelitaaniluostarijärjestö osti tontin ja kustansi kirkon ja luostarinsa rakentamisen. Mutta rikas kardinaali Scipione Borghese avusti kustannuksissa. Carlo Maderno johti rakennustöitä jotka aloitettiin vuonna 1603. Samalla paikalla oli sitä ennen Pyhälle Paavalille pyhitetty kappeli. Luostari avattiin käyttöön vuonna 1612 mutta kirkkokin oli valmis vasta vuonna 1626.

Cappella Cornaron on Gian Lorenzo Bernini veistänyt marmorista. Cornaron suku oli Venetsiasta kotoisin ja he kustansivat kappelin valmistuksen. Tarkoituksena oli kappeliin haudata Roomassa kuolevat Cornaron suvun jäsenet. 

Kirkon kaikista kuuluisin teos on alttarilla oleva Teresa Avialainen ekstaasissa jota pidetään Berninin kaikista parhaimpana veistoksena. Kummallakin puolella alttaria istuu Cornaron perheenjäseniä lehtareilla. Pyhä Teresa oli espanjalainen ja hän oli tunnettu vastauskonpuhdituksen kannattaja karmeliitti järjestön reformoija.

Kirkon ulkopuolelta näyttää Pyhän Teresan kappeli tällaiselta. Kappeliin tulee valoa seinässä olevasta ikkuansta, mikä näkyy kirkon sisällä pyöreänä ikkunana.

Pyhän Teresan alttariin tulee valoa ikkunasta

Pyhä Vittoria

Vaikka pyhäinjäännökset ovat usein vain osia pyhimyksistä, tässä kauniissa barokkikirkossa näkyy "ikuisen pyhimyksen" koko ruumis lasikaapissa, minkä eteen voi kävellä, mikä on harvinaissta Roomassa. Tämä on kauniin Pyhän Victorian säilynyt ruumis.

Hänen epätäydellistä ruumistaan ​​täydennettiin vahalla, hiuksilla ja jonkun toisen vaatteilla, ja koristeltiin ruusukruunulla.

Giovanni Domenico Cerrini maalasi kattovalvin ja kupolin.