San Nicola in Carcere

San Nicola in Carcere, Via del Teatro di Marcello 46

Avoinna:

 joka päivä kello 7.30-18.30

Messu:
 Arkisin kello 17.00  

sunnuntaisin ja  pyhäpäivinä kello 7.30, 8.30 ja 1.00

Lähin bussipysäkki on Via del Olitorin kadulla, missä pysähtyy bussi H.

Kirkko on rakennettu vuonna 1128 ja uusrakennettu vuonna 1599. Kirkko täyttää pian 1000 vuotta! Arkitehtinä toimi Giacomo della Porta. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Nikolaukselle, joka on merimiesten suojeluspyhimys. Pyhä Nicolaus on toiminut esikuvana ja mallina joulupukille. Kirkko on nykyään kansalliskirkko Pugliasta ja Lucaniasta Roomaan muuttaneille.

Minä rakastuin tähän kirkkoon ensi silmäyksellä. En tiedä mikä siin niin kovasti viehätti, ehkä se että sen näkyy päältäkin päin että kirkko on hyvin vanha.

Kirkko rakennettiin kuudennelta vuosisallta peräisin olleiden temppelien paikalle. Paikalla sijainnut Pieta temppeli oli nähtävästi peräisin jo 191 eaa ja toimi alueella asuvien kreikkalaisten temppelinä. Siitä ei ole enää mitään jäljellä kun se tuhouti teatteri Marcelloa rakennettaessa. Marcellon teatteri vihittiin käyttöön vuonna 12 eaa. Kolme pilaria kirkon julkisivussa ovat peräisin 300-luvulta olevasta Juno Sospita nimisestä temppelistä. Junon temppeli toimi vankilana, josta nimi tulee kirkon nimi in Carcere. 

Kellotorni on alkuaan rakennttu vahtitorniksi ja myöhemmin siitä on tullut kellotorni, campanile. Pääalttarin alla sijaitsee pyhiä reliikkejä. Kirkossa palvellaan kolmea madonnaa. Jos kiinnostaa nähdä vanhojen temppelien raunioita niin krypta on avoinna kello 10.30-17.00, ei keskiviikkoisin.

Kuinka kolmesta temppelistä syntyi kirkko, niin siitä ei ole tietoa. Luultavasti keskimmäinen temppeli rakennettiin kirkoksi 600-luvulla. Paljon mahdollista että alueella asuneet kreikkalaiset itse rakensivat kirkon. Kirkkoa nimitettiin 1100-luvulla Petrus Leoniksen kirkoksi, juutalaisen kristinuskoon konvertoituneen Pierleonin suvun mukaan, jotka rakensivat kirkon lähelle Marcellon teatteria, alunperin suojalinnoitukseksi.

Tältä näytti alue Vasin kuvauksen mukaan ennen kuin se revittiin. Kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1599. Myöhemmin kirkko on ollut monesti suuressa vaarassa joutua hajoitetuksi. Peruskorjaukset tulisivat maksamaan suuria summia, joten mistä varat. Turvallisuus on tärkein seikka, joten siksi joudutaan sulkemaan joitakin vanhimpia kirkkoja. 

Useimmat keskiajalla rakennetut rakennukset kirkon ympäriltä hajoitettiin, Piazza Montanara esimerkiksi hävisi tyystin. Mussolini rakennutti uuden leveän kadun Via del Teatro di Marcello ja sen jatkeen. Kirkon ympärillä ei ole aikoihin asunut ketään joten kirkkoa ei ole tarvittu edes seurakuntakirkkona. Toiminta kirkossa lopettiin vuonna 1931 ja se annettin Santa Maria in Campitellin kirkon huostaan. Kirkolla on kuitenkin oma diagoni, kardinaali Zenon Grocholewski joka sai kirkon vaalittavakseen vuonna 2001. Kirkossa pidetään vihkiäisä, konsertteja ja uskonnollisia kokouksia tai erikosia juhlallisuuksia.

Forum Holitorium oli antiikin aikainen vihannestori. Torin Teveren puoleisella sivulla sijaitsi kolme temppeliä aivan seinäkkäin, Januksen temppeli esimerkiksi kuvassa olevan seinustan vieressä. Rakennukset San Nicolo in Carceren ympäriltä hajoitettiin täysin 1930-luvulla. 

Keskiajalla kirkkoja käytettiin vankiloina ja taas myöhemmin niistä tuli kirkkoja. Itse kirkko sijaitsee Juno Ospitan temppelin paikalla, ja kirkon toisella seinustalla sijaitsi Tempio Spes, toivon temppeli. Toivon jumalatar Spes kuvattiin jopa kolikossa. Keisari Claudius kolikon toisellan puolella. 

Juno oli korkea-arvoisin jumalatar roomalaisessa mytologiassa. Hän oli naimisissa Jupiterin/Zeus kanssa, joka puolestaan oli Jumalten kuningas ja hänen mukaansa on kesäkuu (luglio) saanut nimensä. Juno tarkoittaa roomalaisessa uskonnossa naisen elämää antavaa ja synnyttävää voimaa.

Katollisissa kirkoissa on Raamattu avoinna siltä kohtaa, missä lukee päivän sana. Yllä kuvassa Raamattu on vasemmalla laidalla olevan Raamattua varten kehitetyn  telineen päällä. 

Se on kuoripojan tehtävänä avata aamulla Raamattu päivän sanan kohdalta. Jokainen voi käydän sen lukemassa. Useimmissa krikoissa se on hieman pääalttarin ulkopuolella tai edustalla, koska pääalttarille ei haluta kenenkään menevän. Alue on vain papeille ja kuoripojille sekä kirkon vahtimestarille. Mutta nykyään ei enää pidetä siitäkään säännöstä niin kovasti kiinni.

Tämä merkillinen paloista kasaan kyhätty kirkkorakennus on historiallisesti mielenkiintoinen, vaikka se ei sisälläkään mitään kalleuksia. Tai toisaalta, on melko ihmellistä että niinkin "tarpeeton" kirkkorakkeus, kuin San Nicola in Carcere on ollut, on silti saanut kullatun sisäkaton, hienon baldakiinin ja jopa Aldobrandinin aatelissuvun tunnuksen julkisivuunsa.

Argeologit kaivavat kirkon alla

San Benedetto in Piscinula kirkko sijaitsee saman nimisen torin PIazza Picinulan reunalla Trasteveressä. Aikaisemmin torilla on sijainnut yleinen kylpylä ja sen suuri kylpyallas ja siitä nimitys "piscinula".

Avoinna:

 kello 8.00-12.00 ja 16.30- 19.30

Messu:

 kaikkina viikonpäivinä kello 9.00 ja 18.30

Kirkon paikalla sijaitsi Aniccii perheen asunto ja Pyhä Benedetto kuului Anicciin sukuun. Hän kävi nukkumassa kirkon tiloissa sijainneessa rukoushuoneessa Titulissa, saadakseen olla rauhassa Rooman melulta. Paikalla on ollut esikristillinen rukoushuone jo vuonna 543. Kirkko rakennettiin sen päälle yhdennellätoista vuosisadalla. Korjattiin kaksi kertaa. Julkisivu tehtiin 1800-luvulla.

San Benedetton kirkko on luultavasti Rooman pienin kirkko. Leveys 12 m, pituus 24 m, laivan leveys 8 m, sivukäytävä 2 m.

Keskaijalla alue oli tiheään asuttua ja köyhää ja rähjäistä. Aivan vieressä asui myös juutalaisia ja heidän ensimmäinen synagoga sijaitsi aivan kirkon takana, Vicolo dell'Atletalla.

Entinen synagoga, Vicolo dell'Atleta 

Kirkon vestibul/eteinen

Pääalttari

Pyhän Annan fresko

Kirkko on 'Societa Clerical Virgo Flos Carmeli', E.P. nimisen uskonnllisen järjestön käytössä. Tämä on yksityinen kansainvälinen katollinen ja äärioikeistolainen ja nationalistinen pappisjärjestö, mikä toimii 57:ssä maassa. Järjestö on brasilialaista alkuperää. 

Upea kosmaattisen tyylinen lattia koristelu

San Benedetto in Piscinula blogg.

Pyhän Benediktuksen maakuupaikka. Hän eristäytyi tähän kirkkoon ennen kuin hän muutti pois Roomaasta Subiacoon.

Mausoleo di Santa Costanza

Mausoleo di Santa Costanza, Via Nomentana 349, Triesten kaupunginosa

 Avoinna joka päivä kello 9-12 ja 15-18

Sant'Agnesen basilika on avoinna kello 8-19

Metro  Santa Agnese/ Annibaliano tai  bussit 310, 66, tai 82.

Kuvassa Mauseoluemin vieressä seisoo basilica Constantinina/ vanha Konstantinuksen basilikan rauniot. Siellä ei ole mitään sen kummenpaa nähtävää. Basilika on sijainnut entisen hautausmaan päällä. Hautauasmaa on siis katakobit jotka sijaitsee mäessä, terasseilla, ja neljännellä vuosisadalla rakennettiin basilika siihen päälle. 

Sant'Agnese kuvattuna Sant'Agnese fuori le Muran basilikan absidimosaiikissa

Agnese eli 300-luvulla Roomassa. Häenstä tuli marttyyri ja pyhimys. Hänen kunniakseen on rakennettu toinenkin kirkko Roomassa, Sant'Agnese in Agone, Piazza Navonan reunalla.

Sant'Agnese oli haudattu katakombeihin mutta seistemännellä vuosisadalla paavi käski rakentaa basilika Sant'Agnesen pyhien jälkeenjäännösten päälle. Sant'Agnesen basilikan kryptassa pääalttarin alla sijaitsee Pyhän Agnesen jälkeenjäännökset. Sinne pääsee pääalttarin vierestä portaita pitkin.

Katkombit ovat avoinna joka päivä paitsi ei sunnuntaisin ja pyhäpäivinä sekä 2-29 marraskuuta 2016. Aukioloajat: kello 9-12 ja 15-17. Sisäänpääsymaksu 8 €, nuoremmilta 5€ ja lapsille ilmainen.

Costanzan mausoleumiin on ilmanen sisäänpäsyy, samoin Sant'Agnesen basilikaan.

Vain muutama vuosi Konstantinuksen basilikan valmistumisen jälkeen rakennetiin Costanzalle oma mausoleumi  siihen viereen.

Muuten... Costanzan aviomies oli nimeltään Annibaliano, kuten metroasemakin.

Konstantinuksen basilikan rippeet nähtynä metroasemalta päin.

Mausoleo Santa Costanza sijaitsee Sant'Agnese fuori el Muran basilikan lähettyvillä, Via Nomentana 349 ja täällä on molemmista yhdessä oma sivu. 

Piazzale di Porta Pialta on noin 1,5 kilomteriä. Mukava matka kävelläkin ja kaunista aluetta muutenkin. Mausoleumi ei näy kadulle sillä se sijaitsee Sant'Agnesen basilikan pihapuutarhassa puitten ja pesaiden katveessa. Alueen omisti aikoinaan keisari Konstantinus. Keisarin äiti Helenalle rakennettiin oma mausoleimi Via Casilinan varteen. Helenan melkein samanlainen sargofagi kuin Costanzankin sijaitsee Vatikanain museossa.

Tänne pääsee metrolla MEB1. Pysäkin nimi on Sant'Agnese/Annibaliano. Metroasemalta on käveltävä sitten koska ei ole mitään suorenpaa tietä Metroasemalta on parasta kävellen liikkenneympyrään ja siitä oikealle Via di Sant'Angnesea pitkin. Kujan loppupäässä on portti josta pääsee kirkon ja mausoleumin yhteiselle pihalle. Koska olen asunut vajaan kilometrin päässä tästä, Via degli Appenniinin varrella, niin olen monet kerrat istuskellut tällä pihalla . Nunnat ja papitkin siinä istuvat usein iltapäivän pausen aikana.

Mausoleo Santa Costanza, Via Nomentana 349

Keisari Konstantinus Suuri rakennutti mausoleumin oikeastaan itseään varten alunperin.  Mutta päättikin sitten antaa sen tyttäriensä mausoleumiksi. Hänen toinen tyttärensä Helena oli myös haudattu mausoleumiin. Se on ympyrän muotoinen kuten mausoleumeilla on tapana olla. Sitä alettiin valmistamaan noin 350 jaa ja on hieno esimerkki alku kritisllisen ajan arkkitehtuurista. Kupoli on 22,5 metriä diametriltään. Mausoleumi sijaitsee aivan lähellä Sant'Agnese fuori le Muran basilikaa ja Sant'Agnesen katakombeja. Oikeastaan mausoleumi sijaitsee ainakin osittain katakonbien päällä.

San'Agnesen basilika oli alunperin hautaushalli enemminkin kuin kirkkosali.

1200-luvulla alettiin mausoleumia käyttämään kirkkona. Paavi Alexander IV oli paikalla ja vihki kirkon käyttöön. Renessanssin ajalla kirkkoa alettiin pitämään arkeologisena kohteena enempikin kuin kirkkona. Mutta samalla aikaa alkoi kiinnostus kerätä antiikkiesineitä herännyt ja varkaat olivat suuri reisa. Joten sargofagi siirerttiin talteen San Marcon basilikan vestibuliin. Costanzan siskon Helena sarkofagi siirrettiin myös hieman myöhemmin. Se sijaitsee nykyään Pyhän Pietarin basilikan poikkilaivassa.

Tämä  alttari on valmistettu barokin ajalla mutta vanhalla mallilla kuitenkin. Taustalla näkyy kipsistä tehty kopia Costanzan sarkofagista. Costanzan ja Helena sarkofagien on täytynyt aluneprin sijaita kupolin alla, siis tämän alttaripöydän paikalla.

Nämä kalkkimaalaukset ovat alkuperäiset 400-luvulta. Maalaukset kattavat koko valvin pilarien ympäriltä.

Kupolin alkuperäiset kalkkimaalauket poistettiin luultavasti kupolin korjaustöiden yhteydessä. Nämä nykyiset kalkkimaalaukset ovat 1800-luvulta, jotka on putsattu 1900-luvulla.

Mausoleumin mosaiikkityöt ovat erinomainen esimerkki aikaisesta kristillisestä taiteesta. 

Mausoleumi on todellinen arkkitehtooninen mestariluomus

Kaari nicheissä on myös kalkkimaalauksia, ne ovat luultavasti viidenneltä tai seitsemänneltä vuosisadalta. Cristus Pantocrator kultaisessa ja lilanvärisessä asussa. Värit symbolisoivat kuninkaallista statusta. Jeesuksen toisella puolella Pyhä Pietari ja toisella Pyhä Paavali, joka pitää käsissään kirjarullaa Dominus Pacem. Lammaslauma symbolisoi Jeesusta laumansa johtajana tai paimenena.

Toisessa kaari nichissä Jeesus on jo vanhempi herra joka tarjoaa taivastenvaltakunnan avaimet Pyhälle Pietarille. Taustalla on kuvattu Jerusalemia. Nämä kalkkimaalaukset ovat huonossa kunnossa verrattuna holvin upeisiin maalauksiin.

Santa Costanzan sargofagin kopio. Alkuperäinen sargofagi sijaitsee Museo della Civiltà Romana, EUR:n korttelistossa. Museo on suljettu tällä haava siivouksen ja korjausten takia.