Donna Roomassa: Vatikaanin kirjasto

Toiselta nimeltään Archivio segreto Vaticano, Vatikaanin salainen (privaatti) arkisto. Avoinna kello 8.45-17.15. Suljettu lauantaisin ja sunnuntaisin sekä pyhäpäivinä. Suurpyhien yhteydessä suljettu useampia päiviä peräjälkeen. Kannattaa tarkistaa kalenterista aukioloajat.

Kirjaston perusti Paulo V Borghese. Kirjaston avasi Paavi Leo XIII vuonna 1881. Kirjasti sisältää noin 600 eri arkistokokoelmaa, vanhoja kolikoita, valokuvia, käsikirjoituksia, noin tuhannen vuoden ajalta paavien kirjeenvaihtoa sen aikaisten maailman suuruuksien kanssa ja noin 85 kilometriä kirjoja hyllyllä. Vain mainiteksani, Ruotsin kuningattaren Kristinan arkisto jo yksistään käsittää 2300 käsikirjoitusta. Kirjasto on todellinen historiallinen aarreaitta. Kirjaston tiloissa on myös kirjakauppa.

Lux in Arcana (Valon salaisuus), Vatikaanin kirjaston kunniaksi avattu julhlanäyttely, on juuri tällä hetkellä Kapitoliumin museossa. Avoinna kello 9.00-19.00 maanantaista sunnuntaihin. Viimeinen näyttelypäivä on 9. syyskuuta 2012.

Galileo Galilei on "päässyt" vihdoinkin Vatikaanin kirjastoon. Galilei näyttely on juuri nyt mukana Kapitoliumin museon erikoisjuhlanäyttelyssä. Galilei näyttelyssä esitellään inkvisition tuomioprosessia Galileita vastaan joka päätyi Galileo Glailein kotiarestiin Firenzessä. Inkvisitiotuomioistuin halusi langettaa Galileille kuolintuomion siitä syystä että Galileo väitti että maapallo kiertää aurinkoa. Prosessia käytiin vuosien 1616-1633 välisenä aikana. Galileo lupasi vetää väitteensä takaisin mutta kerrotaan että hän olisi tuhahtanut oikeudenkäynnin päätteeksi että "E pursi muove", se kiertää sittenkin. Johannes Paulus II pyysi anteeksi vuonna 1992 inkvisition puolesta.

File:Plafond Sale Sistine - Salle des Archives pontificales (1).jpg

File:Plafond Sale Sistine - Salle des Archives pontificales (2).jpg

File:0 Plafond Sale Sistine - Salle des Archives pontificales (2).JPG

File:0 Plafond Sale Sistine - Salle des Archives pontificales (3).JPG

Codex Vaticanus

Pergamentille käsinkirjoitettu raamattu kreikankiellellä. Se on tuotu Egyptistä ja on peräsin 300-luvulta. Vatikaanin kirjastoon se tuli 1400-luvulla ja se on parhaiten säilynyt raamattu alkukristilliseltä ajalta.

Codex Vaticanus

Meozzo da Forlin maalaus tilaisuudesta jossa Paavi Sixtus IV della Rovere nimittää Bartolomeo Platina Sacchin kirjastonhoitakasi. Maalaus löytyy Vatikaanin museosta.

Bartolomeo Platina Sacchi (1421-1481) sai kunnian toimia Vatikaanin kirjaston ensimmäisenä hoitajana. Hän oli renessanssin ajan kirjailija. Hän kopioi usein toisten kirjoituksia. Hän oli monella tapaa epärehellinen mies jota syytettiin jopa eräässä vaiheessa suunnittelevan konspiraatiota paavia vastaan yhdessä muiden sen aikaisten humanistien kanssa. Hän sai kuitenkin jatkaa kirjastonhoitajana ja paavin toivomuksesta hän kirjoitti vuonna 1479 kuuluisan kirjansa "Vitae Pintificum historici liber de vita Christi AC Omnium Pontificum qui hactenus ducenti fuere etXX" .

Kirjassa hän kuvaa vihamielisyytensä tieteitä kohtaan, aivan kuin paavi odotti hänen kirjoittavankin, rangaistukseksi epäluottamuksestaan.

Kirjaston nykyinen hoitaja vuodesta 2007 lähtien on kardinaali Raffaele Farina.

Hänen alaista henkilökuntaa on nykyään useita kymmeniä.