San Giovanni Battista dei Fiorentini

San Giovanni Battista de' Fiorentini, Via Acciaioli 2, Piazza dell'Oro 1

Avoinna:

 kello 7.25- 12.00 ja17.00-19.00.

Messut usein miten kello 7.25 ja 18.00
 paitsi lauantain iltamessu on kello 19.00
suununtaisin on useampikin messu kello 8.00, 10.30, 12,00, 18.00 ja 19.00.

Italialaisten käsityksen mukaan vielä tänäkin päivänä firenzeläiset käsitetään omaksi kansakunnakseen, kuten muidenkin italialaisten maakuntien asukkaat. Italia oli erittäin kauan jakautunut Kirkkovaltioon ja pieniin ruhtinaskuntiin, mitkä taistelivat satoja vuosia toisiaan vastaan joten paikallinen kansallisuus kulkee käsityksenä vieläkin erittäin vahvasti Italiassa. Patriotismia on mahdottomuus kitkeä pois italialaisten käsitysmaailmasta. Kirkkoja jotka kuuluvat eri maakunnille tai valtioille nimitetään kansalliskirkoiksi. Tämä San Giovanni Battista dei Fiorentinin kirkko on firenzeläisten kansalliskirkko Roomassa.

Kirkon tiloissa on erittäin kattava arkisto koskien kautta aikojen Roomassa asuvia firenzeläisiä. Hehän asettuivat asumaan juuri Regolan kaupunginsosaan ja juuri tälle kulmalle Regolaa, missä San Giovannin kirkko seisoo. Luonnollisestikin firenzeläiset halusivat että heidän kirkkonsa pyhitetään San Giovannille, Pyhälle Johannekselle, joka on Firenzen kaupungin ja firnezeläisten suojeluspyhimys. 

Koska katollinen kirkkokin viettää San Giovannia juhannuksen aikaan niin samoin juhlallisuudet San Giovannissa ja Firenzessä on 23-24 keäskuuta joka vuosi. Kirkon yhteydessä sijaitsee myös museo joka avattiin vuonna 2001.

Filippo Neri (1515-1595) syntyi Firenzessä ja  kuoli Roomassa

Pyhä Filippo Neri on yksi katollisen kirkon vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Hän oli erittäin rakastettu henkilö. sillä hän itse oli erittäin ystävällinen ja laupias henkilö. Filippo oli firenzeläinen Roomassa hänkin ja hän saarnasi kymmenen vuotta San Giovannin kirkossa, kunnes hän perusti oman kirkkokuntansa Oratoriaanit ja oman kirkon, Santa Maria in Vallicella. Kirkko on toiselta nimeltään Chiesa Nuova/Uusi kirkko. Täällä olen kertonut kirkosta. 

Santa Maria in Vallicellan kirkko, jota nykyään kutsutaan nimellä Chiesa Nuova,  "uusi kirkko". Kirkko sijaitsee lähellä firenzeläisten kirkkoa, Piazza della Chiesa Nuova, Corso Vittorio Emanuele II:n varrella. Chiesa Nuova on täpösen täynnä korkea-arvoista taidetta. Kannattaa pistäytyä ihailemassa. 

Michelagelo Buonarroti, firenzeläinen hänkin, oli mukana suunnittelemassa San Giovannin rakentamista ja tässä hänen pohjapiirroksensa. 

Paavi Giulio II Della Rovere käski vetää uusi tie nykyisen Regolan kaupunginosan lävitse, jotta pyhiinvaeltajat löytävät helpommin tien "Giro di Sette Chiese" reitin (seitsemän basilikan kierros) varrella sijaitseviin basilikoihin. Seitsemän basilikan kierros, minkä jokainen pyhiinvaeltaja oli (on vieläkin) velvollinen tekemään ja melkein aina jalkaisin. Reitti on noin 20 kilometriä pitkä. 

Näin syntyi Via Giulian katu jonka päässä San Giovanni Battista dei Fiorentini sijaitsee. Tämä  Giro di sette Chiese oli Filippo Nerin idea alunperin. Hän järjesti matkan varrelle myös levähdyspaikkoja. Reitti kulki Pyhän Pietarin basilikalta San Paulo Fuori le Mura, San Sebastiano Fuori le Mura, San Giovanni in Laterano, Santa Croece in Gerusalemme, San Lorenzo fuori le Mura ja lopulta Santa Maria Maggiore.

Madonna pääalttarin reunustalla

Mukana kirkon suunnittelussa olivat 1500-luvun mestarit kuten Rafael, Giulia da Sangallo, Baldasarre Peruzzi ja Jacobo Sansovino. He kilpailivat siitä kuka sai oman ehdotuksensa läpi ja Sansovino voitti. 

Paikan läheisyys Tevere joen rannalla aiheutti vaikeuksia. Alue oli hiekkaperäistä ja joella oli tapana tulvia. Tehtiin uusi päätös ja päätettiin rakentaa kirkolle tukeva alusta ja pohja Giuliano da Sangallo nuoremman suunnitelman mukaan. 

Michelangelo  Buonaroti  ehdotti kirkon malliksi kreikkalaisen ristin mallia, mutta Ciacomo della Porta ehdotti latinalaisen ristin mallia. Carlo Maderno kuitenkin muutteli suunnitelmia ja hän asetti kirkon julkisivun poispäin Teveren joesta. Francesco Borromini koristeli itäisen puolen kirkkosalista. Alessandro Galilei suunniteli julkisivun, mutta hän ehti kuolla ennen kuin julkisivu valmistui. Sisäänkäynnin yläpuolelle on Filippo della Valle tehnyt paavi Clemenete XII Corsinin vaakunan. Paavi Clemente XII Corsini oli syntyään firenzeläinen, hänkin. 

Kirkkosalin koristelijoita on riittäänyt. Ehkä ei missään muussa Rooman kirkossa ole ollut yhtä monta koristelijaa kuin San Giovanni Fiorentinossa. Mahdollisesti enempi on ollut Chiesa Nuovan koristelijoita. Lopputulos oli mahtava. Kaunis kirkko, jolla on tyylikäs julkisivu ja upea sisustus. 

Kirkkosalin seinustoilla on lukuisien firenzeläisten aatelissukujen kappeleita. Toskanastahan ja varsinkin Firenzestä löytyi siihen aikaan maailman suurimmat mestarit, arkkitehdit, taidemaalarit, kuvanveistäjät ja koristelijat. Roomassa ei ole ollut omia taiteilijoita lainkaan, vaan kaikki on tarvittu houkutella muulta Roomaan. Barokin ajalla oli muutamia roomalaisia arkkitehteja, mutta siihenpä se sitten melkein jäikin. Baroklin tyylihän on syntynyt Roomassa.

Kupoli on Carlo Madernon suunnittelema vuonna 1634. Kirkon  nykyinen julkisivu valmistui vuonna 1738. Se on puhdistettu muutama vuosi sitten. Koristeeksi on laitettu kuusi pyhimyksen patsasta.

Kirkko sisältäpäin  on todellinen barokin aarreaitta. Silti se on puhtaasti firenzeläinen tyyliltään, selkeä, puhdaslinjainen ja valoisa. Sivukappelit ovat tavallista enempi koristeltuja. Pääalttarin takaa voi nousta ylemmäksi parvekkeelle ja katsoa kirkkosalia siitä näkökulmasta. Pääalttarin taulu on Antonio Raggin valmistama mutta itse alttarin valmisti Francesco Borromini. joka valmisti myös kryptan, jonka hän oli valmistanut omille sukulaisilleen hautapaikaksi.  

Borromini oli sveitsiläinen syntyään ja monitaitoinen mies, yksi kolmesta barokin ajan suurimmista, yhdessä Berninin ja da Cortonan vierellä. Hänen oikea nimensä oli Giovanni Domenico Castelli, mutta jostain syystä Roomaan saavuttuaan hän alkoi käyttää Fransesco Borromini nimeä. 

Kirkkoon saa tuoda lemmikkieläimet sisään saaman siunauksen. Pääsiäisenä tuodaan lammas kirkkoon siunattavaksi. 

Erittäin kaunista kädenjälkeä

Johannes kastaa Jeesuksen,

 arezzolainen kuvanveistäjä Francesco Mochi

Tämän kasteastian äärellä on kastettu useimmat Roomassa syntyneet firenzeläiset.

Tämä on kopia alkuperäisestä patsasryhmästä. Alkuperäiset patsaat ovat Palazzo Braschin museon vestibulissa, Piazza San Pantaleo.

Falconierin aatelissuvulla on oma sukukappeli kirkossa

Rikas firenzeläine Falconierin kauppiasperhe kustansi kirkon kryptan rakentamisen. Falconierit perustivat Firenzeläisen tasavallan 1300-luvulla. 

Falconierin suvulla oli palatsi Roomassa melko lähellä, Via Giulia 1. Palatsin sai Francesco Borromeo kunnostaa uuteen uskoon. Luultavasti Falconierit kustansivat suurelta osin kirkon rakentamisenkin, vaikka Firenzessä oli kyllä useita maailman rikkaimpia sukuja siihen aikaan.

Falconierin suvusta oli kehkeytynyt jo 1300-luvulla kaksi pyhimystäkin. Serviitti sääntökunnan nunna Giuliana Falconieri ja Serviitti veljeskunnan perustaja Alexis Falconieri ovat suvun kaksi pyhimystä. Roomassa on Giulian kunnaksi perustettu intituutti Santa Giuliana Falconieri, Via Guidobaldo del Monte 17, Parione ja heillä on luostariasuntola.

Palazzo Falconieri, Via Giulia 1

Fransesco Borromini (1599-1677) syntyi Luganossa Svetsissä ja muutti sittemmin Roomaan. Hän oli nähtävästi Falconieri suvun suosikki ja hänelle annettiin Falcoinierin hautakappelin ja kirkon kryptan suunnittelu. Siitäkin huolimatta että suurin osa Roomassa vaikuttaneista mestareista "haettiin" Firenzestä Roomaan.

Borromeo oli taitava ja suosittu arkkitehti, kuvanveistäjä ja muurarimestari. Borromeo ei ollut omasta mielestään tarpeeksi suosittu Roomassa. Häntä vaivasi depressio ja lopulta hän sai raivokohtauksen ja tuhosi kaikki piirustuksensa ja teki itsemurhan. Kaikesta huolimatta Borromini ehti tekemään paljon arvostettuja töitä Roomassa.

Fransiscus Borrominin hauta ja hautamuistomerkki

San Filippo Neri toimi kirkkoherrana San Giovanni Battistassa vuosina 1564-1575 ja se oli  sinä aikana kun hän perusti oman järjestönsä Oratoriaanit. Kirkon vieressä sijaitsi sairaala ja hospitsi firenzeläisille pyhiinvaeltajille 1700-luvulla. Sairaalan nimeksi tuli Ospedale della Nazione Fiorentina. 

Vuonna 1906 otti sairaalan haltuunsa Santi Celso e Giuliano, Vicolo del Curato 12 (=Via del Banco Santo Spirito) toisella puolen Corso Vittorio Emanuele II:ta. 

Espanjalainen Mallorcalta kotoisin oleva uskonnollinen veljeskunta Misioneros de los Sagrados Coranzones de Jesus y Maria omistaa kirkon nykyään. Messu kirkossa lauantaisin kello 18.00 jolloin on mahdollisuus nähdä tämä kaunis Rooman erikoisuus rokokoo kirkko sisältäkin päin. Järjestöllä on pieni kirkko tai kappeli Vicolo di San Celso 31, San Celso oli anthioikialainen pyhimys 300-luvulta. 

Kuvassa oikealta lähtee  kapea kuja Vicolo del Curato, mikä johtaa Via di Panico'lle (paniikkikuja) joka puolestaan  johtaa Via dei Coronarille. Via di Panicon pohjoispuolella on mukava eksyä. Se on tosi sokkeloista erittäin kapeine kujineen. Mukava ja mielenkiintoinen alue kaikin puolin.

Santi Celso e Giuliano 1700-luvulla jolloin kirkon edustalla ei ollut vielä rakennuksia. Kuvassa hevoskärryn takaa pilkottaa Banco di Santo Spiriton (Pyhän Hengen Pankki) kaunis julkisivu. Pankki on ollut Kirkkovaltion omistama, myöhemmin Vatikaanin valtion, vuodesta 1605 lähtien. Nykyään se on yhdistynyt Banco di Roman kanssa.

Gian Lorenzo Berninin pysty San Giovanni dei Fiorentinossa

Paavi Clemente XII /Lorenzo Corsini oli firenzeläinen 

Carlo Maderno on myös haudattu kirkkoon

Piazza dell'Oro, kirkkoa vastapäätä.Rakennuksessa on useampikin ruokapaikka, mitkä eivät ole mitenkään Rooman parhaimmasta päästä. Mutta ei varmaan huonoimmastakaan. Ei vaan ole tullut kokeiltua. Nämä ruokapaikat ei vaan vedä puoleensa.

Piazza dell'Orolla on yksi Rooman pienimmistä bussiasemista nimeltään Paola. Tästä lähtee bussit 115 ja 870 Gianicolon harjulle ja Trastevereen. Aivan kirkon portaiden kupeessa pysähtyy bussit 40, 46, 62, 64, 916... Vroka taskuvarkiat näissä Vatikanin kulkevissa busseissa. Taskuvarkaat ovat yleensä romaaninaisia, joilla on lapsi mukanaan tai teini-ikäisiä romaaani nuoria. En halua osoittaa ketään sormella, mutta totuuden nimissä on parasta kuitenkin kertoa.

Via del Consolatolta, aivan Piazza dell'Oron torin jatkeena, löytyy tämä pieni nurmikenttä jossa on patsas. Taustalla  Palazzo  de Rossi  Malvezzi, mikä on moderni 1900-luvun palatsi.