San Saban kaupunginosa
Tämä on rauhallinen kaupunginosa ja kaunis. Aluetta kutsutaan myös pikku Aventinoksi. Täällä ei asu kuin vajaat 3500 henkeä. Vaikka San Saba sijaitsee hyvin lähellä keskustaa se on siitä huolimatta kuin oma pieni kylänsä. Monikaan turisti ei edes tiedä San Saban olemassa oloa. Harva turisti tänne löytää tai ehtii, mutta uskallan väittää että San Saba on yksi idyllisimmistä kaupunginsosista kaikessa yksikertaisuudessaan.
Aluelle voi kävellä Caracallan Termeiltä, Viale Aventinolta raitiovaunu 3:n pysäkiltä ja Piazza Marcellolta bussilla 715 sekä bussilla 160.
Aluelle voi kävellä Caracallan Termeiltä, Viale Aventinolta raitiovaunu 3:n pysäkiltä ja Piazza Marcellolta bussilla 715 sekä bussilla 160.
Terme di Caracalla, Caracallan kylpylä
Täällä olen kertonut aikaisemmin San Sabasta ja Caracallan kylpylästä.
San Saban basilika, minkä ympärille San Saban asuinaleu on keskittynyt
Täällä olen tenyt postauksen San Saban basilikasta.
San Saban basilika seisoo kukkulan korkeimmalla kohdalla. Se joka on pyhitetty kreikkalaiselle munkille nimeltä Sabbas ja joka eli 400-500-lukujen vaihteessa. Hän kuoli Jerusalemissa. Sabbas oli ortodoksisen luostarityylin perustaja. Alun alkaen kirkon paikalla oli kappeli, mikä oli pyhitetty Pyhälle Silvialle. Silvia oli Gregorius Suuren äiti.
Palestiinalaiset Mar Saban luostarista evakkoon lähteneet munkit asuttuivat tänne kappelin luokse vuonna 645 jaa. Munkit rakensivat luostarin, mikä toimi Sabbasen mallin mukaan. Kreikkaa puhuvia pappeja oli Roomassa siihen aikaan ja he pitivät yhteyksiä Bysantin valtioon. Konstantinopelin ja Rooman välit kiristyivät 1000-luvulla. San Saban luostari joutui Montecassinon benediktiinimunkkien huostaan. Paavi Lucio II/Caccianemici dall'Orso antoi luostarin Clynyn luostarijärjestön munkeille vuonna 1145.
Palestiinalaiset Mar Saban luostarista evakkoon lähteneet munkit asuttuivat tänne kappelin luokse vuonna 645 jaa. Munkit rakensivat luostarin, mikä toimi Sabbasen mallin mukaan. Kreikkaa puhuvia pappeja oli Roomassa siihen aikaan ja he pitivät yhteyksiä Bysantin valtioon. Konstantinopelin ja Rooman välit kiristyivät 1000-luvulla. San Saban luostari joutui Montecassinon benediktiinimunkkien huostaan. Paavi Lucio II/Caccianemici dall'Orso antoi luostarin Clynyn luostarijärjestön munkeille vuonna 1145.
Kirkon nimi oli 1500-luvulla San Salvatore della Balbina ja vuonna 1503 kirkko ja luostari joutuivat sisterssiläiselle luostarijärjestölle, mutta he eivät viihtyneet täällä ja he muuttivat Santa Croce in Gerusalemmen basilikan luostariin. Lopulta monen mutkan kautta luostari joutui Collegio Germanico-Ungarico'lle.
Vielä 1900-luvun alulla San Saban ympäristö oli maanviljelysaluetta. Mutta muuttoliike Roomaan kasvoi ja kaupunki oli rakennettava uuteen uskoon. Tarvittiin asuntoja. Vuonna 1931 kirkko ja luostari joutuivat jesuiiteille ja heidän halussaan kirkko ja luostari ovat vieläkin. Paavi Johannes XXIII teki kirkosta kardinaalikirkon ja nykyisen kirkon kardinali on nimeltään Jorge Arturo Medina Estévez, joka on kotoisin Chilestä.
Vielä 1900-luvun alulla San Saban ympäristö oli maanviljelysaluetta. Mutta muuttoliike Roomaan kasvoi ja kaupunki oli rakennettava uuteen uskoon. Tarvittiin asuntoja. Vuonna 1931 kirkko ja luostari joutuivat jesuiiteille ja heidän halussaan kirkko ja luostari ovat vieläkin. Paavi Johannes XXIII teki kirkosta kardinaalikirkon ja nykyisen kirkon kardinali on nimeltään Jorge Arturo Medina Estévez, joka on kotoisin Chilestä.
San Saban basilika ja luostari nykyään, Piazza Gian Lorenzo Bernini
San Saban korttelisto lohkaistiin vuonna 1921 Ripan kaupunginsoasta irti ja siitä tehtiin oma kaupunginosa numero XXI. Puhekielessä San Saban aluetta kutsutaan pikku Aventinoksi. San Saba on melko pieni alue. Pohjoisessa se rajoittuu Circo Massimoon ja Carcallaan kylpylään, etelässä Ostiensen rauatieasemaan ja Porta San Pauloon ja idässä Porta San Sebastianoon ja Appia Anticaan. Alueella on pitkä historillinen merkityksensä, koska sen sijainti oli jo esihistoriallisella ja esikristillisellä ajalla melko keskeinen. San Saban lähellä sijaitsee Palatino, Circo Massimo, Caracalla, Colosseumi, Via Appia Antica ja ei kaukana sijaitse myöskään Campodoglio. Alue on silti erittäin rauhallinen ja viihtyisä.
San Saban alue on yksi niistä paikoista Roomassa johon ihastuin ensi silmäyksellä. Se on ehkä San Saban alueen rauhallisuus ja kauppojen ja liikkeiden puute sekä alueen aitous joka viehättää heti ensisilmäyksellä. Siellä on jonkinlainen pikkukylän tunnelma. Piazza Gian Lorenzo Bernini on alueen keskeisin paikka ja jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee San Saban basilika ja sen luostari.
Viale della Piramide Cestialta voi kiivetä portaat ylös Via Faustina Annialle ja siitä eteenpäin portaita Via Pontelli Bacciolle. Useita kauniita rakennuksia kapeiden katujen reunoilla ja paljon puita ja viherkasvillisuutta, kuten mekein kaikilla Rooman asuinaleuilla.
Piazza Albanian ja Via di San Saban kulmauksessa, Aventino/Albanian bussipysäkin kohdalla, sijaitsee mukava ravintola L'Insalata Ricca jossa voi syödä vaikka lounaan. Saman ravintolaketjun ravintoloita löytyy useampiakin ympäri Roomaa. Avoinna kello 12.00-15.30 ja 19.00-24.00. Suosittelen!
Ainakin kaksi bussia kulkee kirkon ohitse, 175 ja 715. Molemmat lähtee Teatro Marcellolta. San Sabalta on melko lyhyt ja mukava kävelymatka Caracallan termeille.
Tällä bussipysäkillä Via Falminio Ponzio seisoin kerran ainakin tunnin, eikä bussia tullut. Oli etsittävä toinen pysäkki.
Freskomaalaukset ovat 1200-luvulta
Cosmatesque koristeinen lattia valmistettiin samaan aikaan 1200-luvun alussa kuin ferskomaalaukset,
Roomalaiset jalkakäytävät ovat usein korjausta vaille
Kun laskeutuu alas San Saban kukkkulalta niin Viale Aventinolla on myymälöitä ja kahviloita ja ravintoloita.
Piazza Capena
Casino Vignola Boccapaduli rakennettiin muuten vaan melkein huvin vuoksi. Casino rakennettiin Porta Capenan paikalle jossa kulki aikoinaan Serviuksen kaupunginmuuri. Casino rakennettiin 1500-luuvlla ja nimensä se sai siitä että paikalla sijaitsi myös aikoinaan Boccapadulin aatelissuvun viinitarha=vingola. Boaccapadulin suvulla oli palatsi Vicolo dei Costacutilla jonka nimi oli Palazzo Boccamazza Boccapaduli. Toinen heidän palatseistaan sijaitsi Piazza delle Coppelle'ella ja sen nimi oli Palazzo Boccapaduli Sant'Eustachio. Heidän kolmas palatsinsa sijaitsi Trevin kaupunginosassa Via in Arcionen varressa ja sen nimi oli Palazzo Poccapaduli Gentili del Drago. Kuvassa oleva rakennus on vain merkki siitä että alue on kuulunut vaikutusvaltaiselle aatelissuvulle ja jonka tiluksista ei paikalla ole enää mitään jäljellä.
Santa Balbina Vergina, Via di Santa Balbina 8
Täällä on postaukseni Santa Balbinan basilikasta.
Kirkko on vain vieressä sijaistevan luostarin käytössä mutta nunnat näyttävät mielellään kirkkoa jos koputtaa ovelle sopivaan aikaan. Muuten kirkonovea pidetään auki arkisin puolituntia kello 12:30 ja sunnuntaisin kello 10:30, ei lauantaisin. Nyt en mene vannomaan jos nuo ajat ovat vielä voimassa.
Kirkko on toiselta vuoissadalta alunperin ja pyhitetty pyhälle Balbinalle.
Santa Balbina
Kirkko on rakennettu konsuli Lucius Fabius Cilonen asuinrakennuksen päälle. Se oli ns titulus nimeltä Sanctae Balbinae. Kirkon vihki paavi Gregorius suuri (540-604 jaa). Kirkko oli yksi tärkeismmistä alkukristillisien ajan kirkoista. Luostarin rakensivat kreikkalaiset munkit. Tiedetään että paikalla oli luostari 1300-luvulla. Välillä luostari on ollut nuorisovankila, sen jälkeen naisvankila ja myöhemmin 1800-luvun lopulla vahusten ja kodittomien koti.
Barbaarit uhkasivat kesiajalla alueen rakennuksia ja siksi luostarille rakennettiin torni ja suojamuuri. Muurin sisällä on suuri puutarha ja luostariin on liitety keisarillinen asunto Domus Cilonis. Luostari ja kirkko ovat säilyneet hyvässä kunnossa 700 vuotta. Luostarissa ei enää ole montakaan nunnaa joten tiloissa on nyt vahusten hoitokoti Santa Margherita.
Luostari ja kirkko sekä Caracallan termit sijaitsivat Servianuksen kaupunginmuurin ulkopuolella ja lähin kaupungin portti oli Porta Capena noin 200 metrin päässä luostarista.
San Cesareo de Appia, Via di Porta di San Sebastinao
Avoinna sunnuntaisin kello 9.30-12.00.
Piazzale Numa Pompiliolta lähtee useampikin katu kuten Via delle Terme di Caracalla joka johtaa Caracallan termeille mutta myös vielä ihanampi kapea katu nimeltä Via di Porta San Sebastiano joka johtaa Via Appia Anticalle. Piazzale Numa Pompiolta lähtee toinekin kapea kuja joka on vähintäin yhtä ihastuttava, Via di Porta Latina. Hänellä jolla on aikaa ja teveet jalat suosittelen kävelemään molemmat kujat päästä päähän.
Via di Porta San Sebastianon alkupäässä sijaitsee San Cesareo de Appian tai San Cesareo in Palation kirkko. Tätäkään kirkoa ei kannata ohittaa. Jos kirkko sattuu olemaan avoinna niin eikun sisään vaan.
San Cesareo kuoli marttyyrikuoleman Terracinassa. Keisari Valentianus sairastui johonkin vakavaan sairauteen Terracinassa käydessään ja ihmeen kummasti hän parani ja pelastui kuolemalta. Roomaan palattuaan hän käski hakemaan Terracinasta pyhän Cesareon jälkeenjäännökset Roomaan. Cesareon jälkeenjäännökset laitettiin juuri tähän kirkkoon. Paavikin innostuin niin että kirkko on koristeltu aivan viimeisen päälle kallirvoisella moasiikilla. Hän maalautti freskoja joissa kuvataan Cesareon elämästä. Muut freskot kuvaanat Hippolytosta. Sattumalta Paavi Celemens VIII oli myös Hippolytos nimeltään. Kirkon julkivuunkin Clemens VIII laitatti omat sukumerkkinsä.
Busseilla 118 ja 218 pääsee mukavasti tänne ja sitten voi samoilla busseilla jatkaa matkaa Vai Appia Anticalle saakka.
Sepolcro degli Scipioni, Scipionien hautakammio sijaitsee Via Porta San Sebastianon numero 9 ja Via Latinan välisellä alueella. Merkillinen sukuhautakammio löydettiin argeologisten kaivausten yhteydessä vuonna 1780, vaikka aikaisememin jo tiedettiin hautojen olemassaolosta. Kaksi Sassi nimistä veljestä, jotka molemmat olivat pappeja, omistivat viinitarhan Via Porta San Sebastianon varrella. Viinikellarista löytyi sisäänkäynti hautakammioihin. Rooman kunta sai omistukseensa alueen 1900-luvun alulla ja he panivat kaivaukset aluella. Näin syntyi Parco degli Scipioni. Sisäänkäynti puistoon on Via di Porta Latina 10. Via di Porta San Sebastianon puolelta sisäänkäynti on suljettu. Puisto on 16000 neliömetriä suuri puisto-ja virkistymisalue. Puistossa järjestetään erilaisia aktiviteettejä lapsille.
Gens Cornelian roomalainen ikivanha aatelissuku oli jakautunut eri haaroihin ja Scipionit oli yksi niistä. Scipionit vaikuttivat useammassa sukupolvessa Rooman politiikkaan ja eräs heistä oli senaattori. Lucius Cornelius Scipio Barbato oli Scipion suuvn esi-isä. Hän toimi konsulina vuonna 289 eaa. Hänen sargofaginsa kopia on sisäänkäynnissä nähtävänä. Alkuperäinen löytyy Vatikaanin museosta kuten muutkin hautakammion alkuperäiset löydöt.
Via Appia joka sijaistee vain kivenheiton päässä etelään päin avattiin käyttöön vasta vuonna 312 eaa. Scipio Africanus Major voitti Hannibalin Puunilaisessa sodassa ja oli mukana hajoittamassa Kartagoa haudattiin oikein oman suvun hautakammioon poliittisena suurmiessukuna. Hän oli yksi Euroopan suurmiehiä. Hänen kunniakseen on kirjoitettu lyriikkaa ja kirjoitettu musiikkia.
Hautakammio on avoinna vain tilauksesta ja oppaan kanssa. Rooman kunta hoitaa varaukset ja opsatukset. Sisäänpäsymaksu on 3 eruoa.
Gens Cornelian roomalainen ikivanha aatelissuku oli jakautunut eri haaroihin ja Scipionit oli yksi niistä. Scipionit vaikuttivat useammassa sukupolvessa Rooman politiikkaan ja eräs heistä oli senaattori. Lucius Cornelius Scipio Barbato oli Scipion suuvn esi-isä. Hän toimi konsulina vuonna 289 eaa. Hänen sargofaginsa kopia on sisäänkäynnissä nähtävänä. Alkuperäinen löytyy Vatikaanin museosta kuten muutkin hautakammion alkuperäiset löydöt.
Via Appia joka sijaistee vain kivenheiton päässä etelään päin avattiin käyttöön vasta vuonna 312 eaa. Scipio Africanus Major voitti Hannibalin Puunilaisessa sodassa ja oli mukana hajoittamassa Kartagoa haudattiin oikein oman suvun hautakammioon poliittisena suurmiessukuna. Hän oli yksi Euroopan suurmiehiä. Hänen kunniakseen on kirjoitettu lyriikkaa ja kirjoitettu musiikkia.
Hautakammio on avoinna vain tilauksesta ja oppaan kanssa. Rooman kunta hoitaa varaukset ja opsatukset. Sisäänpäsymaksu on 3 eruoa.
Scipionien hautakmmion pohjapiirros
Santi Nereo e Achilleo, Via delle Terme di Caracalla 28
Avoinna kello 9.00-12.00 ja 16.00-18.00, suljettu perjantaisin
Kirkko on rakennettu joskus ennen vuotta 377 jaa. Se oli ns Tituli, Titulus Fasciolae. Nimi johtaa Pyhän Pietarin siteeseen joka hänellä oli vangitsemisen jälkeen jalassaan. Pietari pakeni Roomasta säästyäkseen martyyrikuolemalta. Legenda kertoo että hän olisi pudottanut siteen käydessään pakomatkallaan tässä titulissa.
Myöhemmin vuonna 814 kirkko pyhitettiin Nereolle ja Achielleolle, joiden jälkeenjäännökset löydettiin Domitilla katakombeista ja kuljetettiin titulukseen. Sittemmin kirkon nimi oli Titulus SS Nerei e Achillei.
Kirkko ususkorjattiin 1400-luvun lopulla ja uudestaan sata vuotta myöhemmin. Korjaukset tehtiin huolella jotta kirkon alkuperäinen aitous säilyisi. San Pietro Fuori le Muran basilikasta tuotiin koristeita kirkkoon. Kirkon kardinali Baronio sai luvan paavi Clemens VIII:lta antaa kirkko oratoriaaneille ja heidän halussaan on kirkko vieläkin. Oratoriaanien pääkirkko on Chiesa Nuova. Herttainen ja ystävällinen San Filippo Neri perusti oratoriaanien järjestön 1500-luvulla.
Filippo Nerin ajalta periytyy kritittyjen tapa Roomassa käydessä vierailla seitsemässä pyhiinvaellus kirkossa, visita alle Sette Chiese.
Santi Nereo e Achilleo
Pyhän Nereon ja Achilleon sekä Pyhä Flavia Domitillan jälkeenjäännökset sijaitsevat päalttarin alla maanalaisessa basilikassa. Pääalttarin baldakino on 1600-luvulta ja valmistettu Afrikasta tuodusta marmorista. Pääalttarin taustalla on kaksi pakanallisen ajan alttarikiveä lähellä sijainneesta temppelistä. Niccolo Circignani, toiselta nimeltään Il Pomerancio, on maalannut 1600-luvulla freskoja molemmille puolille keskilaivaa kardinaali Baroniusken pyynnöstä. Saarnatuoli on asetettu isoon uurnaan joka on tuotu Caracallan kylpylästä. Cosmati-tyylistä kofistelua pääaltatrilla ja piispantuolissa, mikä on hyvin vanha. Luultavasti Gregorius suuri on saarnannut kirkossa 28:n saarnansa josta on merkintä piispan tuolin takana. Absidin mosaiikkikoristelu on yhdeksänneltä vuosisadalta.
Terme di Caracalla
Girolamo Francino: Basilica San Sisto Vecchio, Piazzale Numa Pompilio 7
Kirkko on 1700-luvulta ja kuuluu dominikaani nunnajärjestölle.
Nunnilla on myös matkustjakoti luostarissa, Casa del Pellergrino, Via Druso 2, Pyhiinaveltajille yöpymistilat.
San Giovanni in Porta Latina, Via di Porta Latina 17
Avoinna:
kaikkina päivinä kello 7.30-12.30 ja 15.00-19.00
kaikkina päivinä kello 7.30-12.30 ja 15.00-19.00
Messu:
arkisin kello 6.45
arkisin kello 6.45
sunnuntasin ja pyhäpäivinä kello 8.00, 10.00 ja 11.30
Bussilla 118 pääsee vain Porta Latinalle ja siitä on käveltävä. Via di Porta Latina on kapea muurien reunustama kuja. Sen varrella sijaistee vain joitakin yksityisasuntoja muurien takana nekin.
Porta Latina ja sen edustalla San Giovanni in Oleon kappeli. Rosmini Gollegiolla, muutama metri eteenpäin kujan toisella reunalla, on avain kappeliin jos jsotain kiinnostaa käydä sisällä. Keisari Domintianus käski rakentaa kappeli Johanneksen kunnikasi, vaikka luultavasti Johannes ei ole koskaan käynyt Roomassa. Kappeli on kahdeksan kanttinen ja luultavsti peräsin 500-luvulta. Donato Bramante korjasi kappelin 1500-luvulla ja on nykyään hänen jäljiltään. Kuoli on Francesco Borrominin vuodelta 1658, kardinali Francesco Paolucci kustansi kaupolin ja paavi Alessandro VII hyväksyi sen. Kolmesataa vuotta myöhemmin kupoli petti ja uusi rakennettiin. Entinen kupoli sijaitsee nyt San Giovanni a Porta Latinan portikossa, muutaman metrin päässä.
San Giovanni in Porta Latinon kirkko on pyhitetty apostoli Johanneksen kunniaksi. Kirkko on peräisin noin vuodelta 500 jaa keisari Teodorikin ajalta. Paavi Hadrianuksen aikana 700-luvulla kirkko uuskorjattiin persuteellisesti. Kirkontorni, campanile, rakennettiin vasta vuonna 1191. Alue oli niin harvaanasuttua että tämä kirkko jäi ilman sen suurenpaa huomiota pitkät ajat. Silti alueen muut kirkot ovat olleet erittäin suuren huomion kohteena. Paavi antoi kirkolle kuitenkin oman kardinaalin jo vuonna 1517.
Ranskalaiset sotilaat käyttivät kirkkoa kaserninaan 1700-luvun lopulla. Sen jälkeen sitä käytettiin villa- ja nahkavarastona. Santa Maria Annunziata delle Turchinen siskot löysivät tiensä tänne vuonna 1905. Gamilla Orsini Borghesen aateslirouva avasi ensimmisen Turchiniluostarin Roomaan vuonna 1676 Esquilinon kaupunginosaan. Kirkko ja luostari uuskorajattiin vuonna 1940.
San Giovanni in Porta Latino on freskomaalauksista kiinnostuneille suositeltava kohde.
Gollegio Missionario Rosmini ja luostari sijaitsee kirkon edustalla