Palazzo Colonna

Palazzo Colonna, Via della Pilotta 17

Kuvaus vuodelta 1748.

Palazzo Colonna sijaitsee aivan keskellä Roomaa, Via della Pilotta 17, vain kivenheiton päässä Piazza Venezialta. 

Upea taidegalleria Colonnan aatelissuvun linnassa. Colonnat asuvat vieläkin palatsissaan. 

Galleria on avoinna:

vain perjantaisin ja lauantaisin kello 9.00-13.15

Opastetut kiertokäynnit sisältyy pääsylippun hintaan 15 €.

 Italiaksi kello 10, 11 ja 12.30, ranskaksi kello 10.30, espanjaksi kello 11.30 ja englanniksi kello 12.00. 

HUOM! Postauksen olen tehnyt vuonna 2013, joten sisäänpääsyhinnat ovat hieman muuttuneet. Sisääpääsy ilman opasta on tuo 15 € ja oppaan kanssa kiertokävely galleriassa 25€.

Via della Pilottan kadun ylitse kulkee siltoja joita pitkin Colonnan herrasväki pääsee puistoalueelleen. Nykyään puistoon pääsee vierailijatkin silloin tällöin kiertokäynille oppaan mukana.

Giardini di Colonna on privaatti alue Via della Pilottan yläpuolella. Portaat johtavat ylös Casino Auroraan.

Nämä portaat ovat Via Ventiquattro Maggion (=24. toukokuuta) puolella.

Santi Apostolin kirkko, sen vasemmalla puolen luostari, ja oikealla puolen Palazzo Colonna.

Palazzo Colonna on suuri ja levinnyt ajan kanssa ylös palatsin takana sijaitsevalle kukkulallekin. Palatsin sisään on tavallaan rakennettu Santi dei Apostolin kirkko, joka on ennen kaikkea Colonnan suvun sukukirkko mutta avoinna kaikille.

Colonnat ovat erittäin kuulua ja rikasta aatelissukua, kotoisin Tusculumista, melko läheltä Roomaa Monte Porzio Catonen kauniilta alueelta. Sen vieressä sijaitsee jopa paikkakunta nimeltä Colonna. Heillä on siellä suuri maatila, missä viljellään vähän yhtä sun toista ja varsinkin viinirypäleitä. Heillä on luonnollisestkin omat viinimerkkinsä, kuten useimmilla italialaisilla aatelisilla. Viiniviljelmällä saa käydä tutustumassa. 

Colonnan suku on yhtynyt Pallavicinin suvun kanssa yhteen avioliiton myötä. Pallavicinit ovat korkeimmalle arvostettua italialaista aatelissukua. Heidän maatilansa yhteydessä voi vuokrata tiloja häitä varten, mutta se on kallista. Taitaapa siellä saada yöpyäkin jos niin haluaa.

Colonnan suku periytyy Tusculumin kreiveistä jotka olivat korkeinta aatelissukua Lazion maakunnassa noin vuodesta 1000 jaa lähtien. Seitsemän paavia ja joitakin ns vastapaavejakin syntyi suvusta 900-1000-luvulla. Colonnan suvun esi-isä, joka otti sukunimekseen Colonna oli paavi Gregorius III. Voi sanoa että se oli Gregoriuksen poika Pietro dei Conti Tuscolo, joka käytti Colonna nimeä ensimmäisenä, koska paaveilla ei ole sukunimeä.

Paljon mahdollista että Colonnat periytyvät alunperin antiikin aikaisesta roomalaisesta perus-aatelissuvusta gens Anicii.

Anicia-suku oli roomalainen suku, joka oli aktiivinen poliittisella näyttämöllä 400-luvun lopulta eaa mutta kukoisti erityisesti 300- ja 600-luvuilla.

Muinaisessa Roomassa suku (monicossa: gentes) oli ryhmä perhettä, jotka tunsivat yhteisen esi-isän ja harjoittivat yhteisiä kultteja. Roomalaisen nimeämiskäytännön mukaan suvun jäsenillä oli sama arvokas sukunimi, kun taas 'tavissuvuilla' oli lempinimi erottaakseen itsensä muista. Esim minun isäni nimi oli Eric, joten hänen jälkeläiset  saivat käyttää lisänimenä Ericsson/Ericin poika.

Via Pilottan katu johtaa Trevin suihkulähteelle. Kadun yli kulkee muutamia kapeita siltoja Palazzo Colonasta ylös Colonnan puutarhaan.

Tältä näytti Colonnan suvun ikiomassa puisto/puutarhassa, Via Pilotta vasemmalla Palatsin kupeessa ja sillat jotka johtavat puutarhaan ja Colonnan kesähuvilaan. Kukkula on osa Quirinalen kukkulaa ja taustalla näkyy casino, joka hajoitettiin myöhemmin ja paikalle rakennettiin Pontificia Universita Gregoriana, katollisen kirkon oma yliopisto. Casinosta säilytettiin suurin osa puistoon päin olevasta takaseinästä. Colonnat möivät osan puistosta vieressä sijainnelle San Silvestro al Quirinalen luostarille ja loput puistosta on vieläkin suvun käytössä. 

Giuseppe Vasi, San Silvestro al Qurinale vuodelta 1761

San Silvestron kirkko ja luostari ja sen puutarha ovat nykyään Teatini sääntökunnan omistuksessa.Teatiineihin kuuluu vain pappeja.  Puistoalueen pohjoisin osa kuului Pallavicini-Rospigliosin suvulle. 

Kauniit portaat ylös kukkualle Via XXIV Maggio'lta johtaa Casino Auroraan, joka on konferenssikeskus ja jonka Pallavicini-Rospigliosit omistavat. Colonnat myivät suuria alueita Tuscolanan kreivikunnastaan. 

Olen tehnyt omat sivut San Silvestrosta ja Santi Apostolista.

Palazzo Colonna on valtavan iso pytinki, mitä ei voi valokuvata kokonaisuudessa.

Palatsin Colonnan rakennutti Marcatonio V Colonna, joka asui perheineen palatsissa 1400-luvulla. Palazzo Colonna on ollut suvun hallussa 20 sukupolvea. 

Marcantonio syntyi Lanuviossa, mikä on pikkukaupunki Castelli Romanon alueella Lazion provinssissa. Lanuvio kuuluu Rooman kuntaan tai viralllisesti nimitys kuuluu Roma Capitaleen. Lanuvio kuului aikoinaan Colonnan aatelissuvulle ja siellä seisoo Palazzo Colonna kaupungin korkeimmalla kukkulalla.

Palatsin sisäpihatkin ovat valtavan suuria puistoalueita

Marcatonio V Colonna (1535-1584) oli ruhtinas Filippo I Colonnan poika. Colonnan aatelissuku oli yksi Italian mahtavimmista suvuista jo keskiajalla ja renessanssin ajalla. Suvun esi-isä oli Spoleton herttuas. Mutta suku otti Colonna sukunimekseen vasta kun he muuttivat Albanon vuoristoon ja rakennutti sinne linnakkeen ja antoi kylälle nimeksi Colonna. 

Colonna on nykyään kunta, mikä sijaitsee Via Casilina ja E21 moottoritien välisellä alueella, Roomasta kaakkoon. Pallavicinin ja Borghesen suvuilla on myös suuria maa-alueita samalla alueella. Marcantonio V:n sukulinjan miehet olivat Paliaon herttuaita. Palianon alue on kuin mustekala kartalla lonkeroineen. Paliano on kaunis pieni ja rauhallien taajama, missä asuu noin 8000 asukasta. Palazzo Colonna on  siellä nähtävyys. 

Suvussa on ollut useita Marcantonio nimisiä miehiä. Ensimmäinen Marcnatonio oli oli kardinaali. Suku on haarautunut useanpaan sukulinjaan.

Palazzo Colonnasa on kaksikin sisäpihaa

Annibale Caraccin maaalaus löytyy Galleria Colonnasta

Bronzinon maalaus Venus ja Cupido, Galleria Colonna

Mario dei Fiorin maalaus löytyy myös Galleria Colonnasta

San Silvestro al Quirinale

San Silvestro al Quirinale, Via XXIV Maggio 10

Santuario di Semo Sancus Dius Fidius pyhäkön sisäänkäynti on kirkon sisäänkäynnin vasemmalla puolella. Oven pieessä lukee 'Chiesa di San Silvestro Papa in Arcioni', siis luultavasti ollut kirkko aikoinaan. Mutta kirkkoon mennään myös sisään samasta ovesta, ei kirkon pääovesta, ksoka se ei johda mihinkään. Ovi on vain muodon vuoksi olemassa.

Liekkö siinä luostari nykyään vanhan temppelin sijasta, en tiedä varmasti. Sabinilaisten kuningas Tito Tazius teki siitä Sancus jumalalle pyhitetyn temppelin vuonna 466 eaa. Sancuksen kultti on ikivanaa perinnettä, missä Sanctus on snaanut nimensä latinan kielen sanasta sanctus, pyhä.

Kirkko oli alunperin luostarin kirkko, Teatini sääntökunnnan hallussa ja myöhemmin dominikaanit saivat muuttaa luostariin. Kirkko rakennettiin luostarin itäsien ja kaakon puoleisiin osiin, minne pääsee sisäänkäynnistä portaita pitkin. Pääsisänkäynti oiekasatn johata kryptaan eikä kikkosaliin, minne mennään portaita pitkin. Krypta sijaitsee kirkon alla, mistä ei tiedetä kovinkaan paljoa. 

Ovi johtaa "coemeteriumiin", eräänlaiseen oratoriumiin missä pidettiin hatajaisseremonioita

 

Kirkko oli kauan aikaa suljettuna korjausten takia. Kirkko on hyvin vanha ja täynnä kallisarvoista koristelua, hautmonumentteja ja Madonnaikooni, joten kunnostaahan sitä piti ettei hajoa kasaan. Ulkoapäin sitä ei ole korjattu tai muuteltu, ehkä vain ulkoseinät on harjattu pölystä.

Kirkon sijainti on aivan erinomainen, Via Quattro Ventiquatro Maggion kadun varrella. Katu lähte Largo Magnanapolilta ylös Piazza del Qurinalelen kukkulalle missä seisoo Italian kuninkaan linna Palazzo del Quirinale, missä on myös museo. Täältä  löytyy virtuaalinen vierailu linnassa.

Avoinna:

arkipäivinä  kello 10.00-12.00

sunnuntaina  kello 10-00-13.00

Messu:
 vain sunnuntaisin kello 11.00.

 Paavi San Silvestro I  toimi paavina vuosina 314-335

Silvestro oli roomalainen syntyään. Hän oli virassaan keisari Konstantinus Suuren ajalla, jolloin kristinusko sai huomattavan vahvan jalansijan keisarikunnassa

Tämä kirkko on San Silvestrolle/Pyhälle Sylvesterille pyhitetty kirkko. Paavi Silvester I ei ollut kuitenkaan mukana siinä tärkeässä Nicean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 325, vaan hän lähetti sinne kaksi legaattia, Vituksen ja Vincentuksen. Se oli keisari Konstantinus I Suuri joka kutsui kokouksen koolle.

Sylvesteriä juhlitaan 31. joulukuuta ja paavi Sylevsteristä tulee tunnettu nimitys useissa kielissä uudelle vuodelle, Sylvester. Ortodoksit juhlivat Sylvesteriä 2. tammikuuta. Paavi Sylvesteristä ei tiedetä henkilökohtaisesti paljoakaan, mutta hän rakennutti useita kirkkoja Roomaan, kuten San Giovanni in Lateranon. Pyhän Silvestro I:n reliikit tuotiin tänne San Silvestro al Quirinalen kirkkoon vuonna 761 katakombeista.

Kuvassa keisari Konstantinus I Suuri ja paavi Silvestro I, Santi Quattro Coronatin basilikassa on oratorio niemltä San Silvestrossa, jossa tämä surui freskosarja on nähtävillä

Santa Crocen kirkossa Firenzessä on Bardi di Vernio suvun kappeli jossa on useita freskomaalauksia, joissa Pyhä Silvestro I on kuvattu. Bardi di Vernio toimi paavi Sylvesterin pankkiirina. Freskot on maalannut Maso di Banco joka oli mestari Giotton oppipoika. 

Kerrotaan että paavi Silvestro i paransi keisari Konstantinus Suuren leprasta. Parannus tapahtui kun Silvestro I pyysi Konstantinuksen kääntymään kristinuskoon ja sulkemaan kaikki pakanalliset temppelit. Tämä tapahtuma, jos se on tota, on kristinuskon historian tärkeimpiä tapahtumia, ehkä tärkein. Freskosarja alkaa siitä kun Konstantinus kääntyy kristinuskoon ja päättyy siihen kun Konstantinus "putsaa" Capitoliumin kukkulalta kaikki pakanallisen ajan temppelit pois.

San Silvestro al Qurinalen kirkko on luultavasti rakennettu yhdeksännen ja yhdennentoista vuosisadana välisenä aikana, siis yksi Rooman vanhimpia kirkkoja.  

Kirkon nimi oli alkuun Santo Stefano in Cavallo, kukkulan mukaan Monte Cavallo, jolle kirkko rakennettiin. Kirkon nimenä on myös ollut Arcioni ja San Silvestro in Biberatica. Kirkko kunnostettiin 1500-luvulla vireressä sijaitsevan dominikaani munkkiluostarin käyttöön ja myöhemmin kirkon ja luostarin saivat Teatiinimunkit, jotka omistavat kirkon ja luostarin vieläkin. 

Teatinijärjestön perusti Vicenzassa syntynyt Gaetano di Thiene. Hän oli Gaetanon aatelissukua. Vuonna 1507 hän muutti Roomaan yhdessä tulevan kardinaali Giovanni Battista Pallavicinin kanssa. Hän palasi kuitenkin pariksi vuodeksi vanhempiensa tiluksille, jonne hän oli rakentanut Santa Maddalena kirkon. Vuonna 1527 hän palasi takaisin Rooman ja tällä kertaa toisen aatelisherran kanssa, Gian Pietro Garafan, josta sittemmin tuli paavi Paulo IV.

Nuo kuvassa olevat portaat oli hajoitettava, kun kirkon ympärille rakennettiin katuja. Nyt on mentävä portaita ylös rakennuksen sisällä.

Gaetano di Thienen tarkoitus ei ollut alunperin perustaa luostarijärjestöä, mutta niin kuitenkin kävi. Yhdessä Gian Pietro Garafan kanssa he perustivat ensimmäisen vastauskonpuhdistuksen ajan järjestöistä. Gian Pietro Garafa sai piispan viran Chietissä, joka on latinaksi Teate, ja siitä järjestölle nimi teatini.

Sant'Andrea della Vallen kirkko Rooman keskustassa kuuluu myös teatineille. Sen vieressä on luostari jolla on matkustajakoti Ostello Teatini. Vain miespuoliset saavat asua Ostellissa. Sain kuitenkin erinomaisen ystävällisen palvelun kun kerran otin heihin yhteyttä. Sisäänkäynti Piazza Vidonin puolelta, kirkon vasemmalta puolelta. 

Ostello Teatini!

Kuvaus Tempio di Serapidestä

Kirkon paikalla on sijainnut Tempio di Serapide josta on hieman vieläkin näkyvillä Palazzo Colonnan ja Universita Gregorianan välillä. Temppelialue käsitti 135 m x 98 m. Rooman Imperiumin uskonnoksi tuli vuonna 380 kristinusko ja se auheutti että 300-luvun loppuvuosina vainottiin pakanallisia Roomassa ja temeppleitä hajoitettiin ja päälle alettiin rakentamaan kristillisiä rukoushuoneita. 

Tempio di Serapidin vihki käyttöön keisari Lucius Septimius Bassiano tai Caracalla jolla nimellä hänet paremminkin tunnetaan. Caracalla oli pohjois afrikkalaista berberi sukua isänsä puolelta ja syyrialainen äitinsä puolelta.

Serapide oli luultavasti sama kuin kreikkalais-egyptiläinen jumala Serapis. Serapis kultti syntyi kun Ptolemaios I Egyptiläinen teki Serapiskultista kreikkalaisia ja egyptiläisiä yhdistävän kultin. Rooman valtakunnassa Osiris- ja Isiskultit kuitenkin olivat voimakkaammmat kunnes kaikki hedniset kultit keisari Theodosius I:n käskystä vuonna 391 lakkautettiin.

Roomassa oli toinekin temppelikin joka oli pyhitetty Serapiukselle ja Isikselle. Se sijaitsi suurin piirtein samalla paikalla kuin nykyinen Santa Maria Sopra Minervan basilika. Siinä alueella sijaitsi Saepta Julia niminen rakennus ja Minervan temppeli, joka on antanut nimensä nykyiselle melkein samalla paikalla sijaitsevalle  Santa Maria Sopra Minervan basilikalle. Pantheonin edustalla seisova obeliski on mahdollisesti siirretty tästä Serapiden temeppelistä. Temppeli oli ihme kyllä säästynyt viidennelle vuosisadalle saakka.

Serapiden temppelin rauniot

Kirkon julkisuvu on vain pelkkä julkisivu. Kirkkosali sijaitsee paljon korkeammalla kuin mitä julkisivu ja sinne on noustava portaat ylös. Sisäänkäynti kirkkoon on ovi vasemmalla. Julkisivun iso ovi ei johda mihinkään enää. Julkisivu jouduttiin rakentamaan kun alueella rakennettiin uusia katuja, Via Cavour ja Via Nazionale.

Madonna della Catena tai Madonna della Latte/Maitomadonna

Vuonna 590 elokuussa riehui mustasurma Roomassa. Paavi Gregorius I Suuri otti tämän ikoonin ja kantoi sitä prosessiossa ympäri Rooman katuja ja kävi ikoonin kanssa sairaitten kotona. Alkuperäinen Madonna della Catenan ikooni on nyt Palazzo Veneziassa ja tämä on vain sen kopia. Kaikki 15 miraakkeli- Madonna ikoonia oli viime vuoden joulukuussa (2012) esillä Palazzo Veneziassa.

Cappella Bandini

Pierantonio Bandini oli firenzeläinen pankkiiri Roomassa. San Silvestron aluella asui firenzeläisiä siihen aikaan. Yhdessä veljensä Almando Bandinin kanssa he omistivat monen monta pankkia Roomassa. Heidän pankkitoimintansa ylsi Ranskan kuningahuoneeseen saakka. Pierantoni sai upean hautakappelin San Silvestro al Qurinalen kirkossa.

Maturino da Firenzen maalaus

 

Maturino da Firenzen maalaus

 

 Maturino da Firenzen maalaus

Maturino da Firenze maalaus joka esittä  pyhää Catarina Sienalaista

Vittoria Colonna, Michelangelon piirustus vuodelta 1550

Vittoria oli 50 vuotias ja Michelangelo Buonarroti 65 kun he rakastuivat toisiinsa. Vittoria asui Palazzzo Colonnassa miehensä kuoltua. Palatsi sijaitsee kirkon takana, seuraavan kadun varrella. Vittoria oli Pescaran markiisitar. Hän oli Colonnan korkea-arvoista aatelissukua ja runoilija. Vittoria ja Michelangelo seurutelivat usein Colonnan puistossa tai istuivat San Silvestro al Qurinalen kirkossa.

Vittoria Colonnan pysty Pincion puistossa



Michelangelo Vittorian kuolinpedin äärellä



Michelangelo suutelee Vittorian kättää hänen kuolinpedillään