Vicovaro

Vicovaro kauenpaa nähtynä

Vicovaron kunnassa asuu vain 3800 asukasta. Vicovaro sijaitsee 36 kilometrin päässä Roomasta koilliseen, riippuen mitä titeä ajaa.

Pyhän Benediktuksen jalan jäljillä kävelyreitti merkattu kartalle. 

Benedetto da Norcia/Pyhä Benediktus Nursialainen (480-548 eaa) vaelsi tätä reittiä useammatkin kerrat elämänsä aikana. Benedictus perusti  munkkiyhteisön Subiacoon, noin 65 kilometriä Roomasta itään, ennen kuin hän muutti Monte Cassinoon, jonne hän perusti ison luostarin. Luostarista olen tehnyt postauksen täällä. Hän ehti perustamaan kaiken kaikkian kaksitoista luostaria elämänsä aikana. Pyhä Benediktus eli siellä kuolemaansa saakka.

Talvinen Vicovaro

Tivolin ja Subiacon väliä ajava Cotralin paikallisbussi kulkee Vicovaron kautta. Tiburtinan rauatieasemalta ja Ponte Mamolon metroasemalta lähtee Cotralin bussi. Tiburtinan rautatieeasemalta pääsee Vicovaroon myös junalla.

Vicovaro

Italia on täynnä lumoavia kyliä ja kuntia. Italiassa on 8092 kuntaa ja voi sanoa että useimmissa kunnissa on useita ns kyliä tai asustuskeskuksia joten kyliä täytyy olla kaiken kaikkiaan hirmuinen määrä, koska kuntiakin on 8092. Rooman provinssissa on  yksistään jo 121 kuntaa. Monissa kunnissa asuu vain muutama sata henkeä, tai jopa vähemmänkin.

Vicovaro on luonnollinen portti Anienen joen jokilaaksoon ja Monti Lucretilin luonnonpuistoon, joka on 18000 ha suuri alue Vicovaron pohjois puolella. Suosittelen aluetta lomakohteksi!

Anienen joki, jota aikoinaan kutsuttiin nimellä Teverone, on Teveren joen sivujoki. Se saa alkunsa Simbruinin vuorilta, jotka on osa Apennininen pitkää vuoristoketjua. Anienen joki on 99 kilometriä pitkä ja liittyy Teveren jokeen Pariolin kaupunginosassa, Rooman pohjoisosassa.

Vicovaro sijaitsee noin reilun kymmenen kilometrin päässä Tivolista itään päin, Anienen joen pohjoisrannalla, valtatie SS 5:n varrella, joka on toiselta nimeltään Strada Statale 5. Tivolin alue on erittäin sosittu turistikohde. Vicovarossa käynnin voi tehdä esimerkiksi samalla kun matkustaa Tivoliin tai Subiacoon ja Vallepieteraan. Samalla suoittelen kävelemään Vicovarosta Orvinioon. Sööttejä pieniä kyliä matkan varrella erittäin kauniin luonnon keskellä. Roomasta pääsee Vicovaroon suorinta tietä ajamalala E80 tietä niin että lähtee autostardaa A24 joka muuttuu GRA:n kehätiellä E80 tieksi.

Korkeimmat huiput Monte Lucretin vuorilla yltävät noin 1300 metrin korkeuteen. Puistoalue kuuluu suurelta osin Rooman provinssiin, mutta osittain se sijaitsee myös Rietin provinsiin puolella. Puiston aluella sijaitsee kolmetoista kuntaa. Rooma sijaitsee vain noin 40 kilometrin päässä. Puistossa likkuu niin susia kuin karhujakin sekä runsaasti kotkia. 

Lazion maakunnassa on hyvin paljon luonnonpuistoja ja suojattuja luonnonalueita. Rooman provinssissakin viisistoista. 

Vicovaro sijaitsee antiikin aikaisten Equi'ien/eekvien, asuma-alueen rajamailla. Roomalaiset sulauttivat eekvit Rooman yhteiskuntaan jo 300-luvulla eaa. Anienen joki merkkasi jo antiikin ajalla rajan Lazion maakunnan ja sabiinien asuinalueen välillä. 

Alueelle rakennettiin ahkerasti luostareita neljännellä- ja viidennellä vuosisadalla, kuten San Cosimatolle (Damiano) pyhtietty luostari Vicovaron kukkulan juurella, jonka nimi on nykyään Oasi Francescana Convento San Cosimato, josta kerron lähemmin alenpana.

Historian ikävin tapahtuma alueella oli kun saraseenit (arabit) hyökkäsivät Vicovaroon. Saraseenit polttivat niin Sabinan kuin Tusciankin ja Vicovaron ja Subiacon luostaritkin he rikoivat. 

Yksi Vicovaron  sisäänkulku porteista

Palazzo Cenci, kunnantalo

Crescenzi-Ottaviani-Sabina niminen aatelissuku rakennutti yhdennellätoista vuosisadalla uudestaan Vicovaron joka sai nimekseen Varia. Uusi kylä keskittyi San Silvestron kirkon ympärille. Aatelisherra Orsini pakeni Roomasta 1300-luvulla Vicovaroon ja otti linnoituksen kylän korkeimmalla kukkualla omaan haltuunsa ja Orsinit hallitsivat kylää 1600-luvun aluelle saakka. 

Cenci-Bolognettin aatelissuku osti Varian kylän Orsineilta. Se oli Cenci-Bolognetin suvun päämies, Vicovaron prinssi, joka rakennutti San Pietron kirkon Vicovaroon, josta sittemmin tuli kylä keskipiste ja sen edustalla sijaitseva Pyhän Pietrain tori kyläläisten  luonnollinen kohtauspaikka. 

San Giacomo Maggrioren kirkko torin toisessa päädyssä

Piazza San Pietro Apostolon tori on todellakin kaunis ja torin reunustalla sijaitsevat rakennukset ovat keskiajalta mutta säilyneet melko hyvin. Modernimpi Vicovaro rakennettiin ylemmäksi mäkeen 1700-188-luvuilla. Nykyään Vicovarossa asuu reilut 4000 asukasta. 

Piazzan toisessa päädyssä seisoo San Pietro Apostolon kirkko

San Csoimaton luostari mäen päällä ja Aninen joki laaksossa

Neljä pienenpää luostariveljeskuntaa asustaa nykyään Vicovarossa ja kylästä löytyy yhdeksän kirkkoa, joista jotkut ovat hajonneet  melkein täydellisesti.

San Rocco

 Cosma e Daminao

  San Sabino

Santa Maria della Grazie

San Salvatore

 San Benedetton/Pyhän Benediktuksen luola

Riserva Naturale  di Monte Catillo, sijaitsee Tivolin kaupungin pohjoispuolella, ei siis kaukana Vicovarostakaan,

Camino di San Benedetto, Pyhän Benedetton/Benediktus Norsialaisen pyhiinvaellusreitti kulkee Vicovaron kautta. 

San Ciagomon kirkko

Giovanni Antonio Orsini, Vicovaron prinssi, rakennutti tämän söötin kirkon joka on pyhitetty Pyhälle Jaakopille.  Prinssi ehti kuolla ennen kuin kirkko valmistui mutta hänen sukulaisensa Giovanni Battista Orsini, joka oli silloin Farfan luostarin abbot, rakennutti kirkon valmiiksi. 

Giovanni Antonio Orsinia kutsuttiin myös nimellä Gianantonio. Hän syntyi Altamurassa, Pugliassa, jossa Orsinit muun muassa pitivät valtaa. Prinssi Gianantonio oli nimittäin myös Taranton prinssi, Barin herttuas, Leccen, Acerran, Soleton, Conversanon, Ugenton ja Materan kreivi. Hän oli myös Napolin kuingaskunnan "kansalainen". Luonnollisestikin hän nai yhden Italian rikkaimmista aatelisneideistä Anna Colonnan. Gianantonion siskon tytär oli naimisissa Napolin kuninkaan kanssa. Avioliitto solmittiin melko varmasti siitä syystä että Gianantonio ei saanut ainoatakaan perillistä.

San Giacomon kirkosta tuli vicovarolaisten "kansalliskirkko", niin patrioottisia kuin kaikki italialaiset ovatkin. Orsinin aatelissuku oli yksi Rooman keskiajalla kuuluisimmista ja mahtavimmista aatelissuvuista, josta kehkeytyi paaveja ja kardinaalejakin.

Upea julkisivu San Giacomon kirkolla, tai tempietto'lla, kuten tätä rakennusta kutsutaan. Giacomo tarkoittaa Jaakoppia. Tavallaanhan tämä toimi aikoinaan sukukappelina vaikkakin Orsinin suvun jäseniä ei tietääkseni ole kappeliin haudattu. 

Tässä kirkon sisäänkäynnin yläpuolella lukee että abbot Giovanni Orsini piti huolen siitä että kirkko vamistui. Giovanni Orsini istuu lapsi sylissään ja kaksi enkeliä on polvistuneina hänen kummallakin sivustalla.

San Giacomon temppelin pääalttari

San Pietron kirkko sijaitsee Vicovaron korkeimmalla kukkulalla, San Pietron torin ylemmässä päässä, sillä tori on todellakin kalteva, ja alemmassa päässä sijaitsee San Giacomon kirkko. Torilla pidetään kaikenlaisia juhlia useamman kerran vuodessa. Toria on myös käytetty kulissina monissa italialaisissa elokuvissa.

Sant'Antonio abate

Sant'Antonio Abatea juhlitaa joka vuosi Vicovarossa 17. tammikuuta. Häntä pidetään erityisesti Vicovaron suojeluspyhimyksenä. Sant'Antonio Abaten kirkko on hyvässä kunnossa luonnollisestikin. Kirkko sijaitsee kylän laitamalla. Mitenkään kovin promea kirkko se ei ole vaan muistuttaa paremminkin meidän kirkkojamme, pelkistetty modernimpi kirkkosali.

Deir Mar Antonio, Egypti

San Antonio Abate oli egyptiläinen eremiittimunkki, ja luostari Deir Mar Antonio, Monatsero di Sant'Antonius, jonka läheisyydessä hän eli eremiittiluolassaan, on vieläkin jäljellä Egyptissä.

Sargofagi, kopia alkuperäisestä, joka on Capitoliumin Museossa Roomassa.

Joseph Wrightin maalaus joka kuvaa San Cosimaton luostaria.Anienen joki kulkee "luostarin selän takana" rotkossa.

J-P-Hackert, maalus luostrin ympäristöstä

San Cosimaton fransiskaaniluostari on ollut jo kauan yksi Vicovaron suurimmista nähtävyyksistä. Luostari on nykyään hotelli ja ravintola joka sijaitsee Via Tiburtina Valerin varrella, hieman ohitse Vicovaron asuinalueen Strada Statale 5:n varressa, noin 47 km Roomasta. Vuoteen 2005 saakka munkit vuokrasivat huoneita turisteille mutta nykyään luostarimajoituksen lisäksi rakennuksessa sijaitsee myös ravintola, joita hoitaa kyläläiset.

Kerrotaan että Pyhä Bendiktus valittiin tämän luostarin abbotiksi mutta että munkit eivät olleet yhtä mieltä ja he yrittivät myrkyttää pyhän Benediktuksen.

Luostarin sisäänkäynti

Fransikani luostarin Convento San Cosimaton sisäpiha. Ei pidä unohtaa käydä luostarin kirkossa. Siellä on useita kappeleita ja kauniita freskomaalauksia. Täällä voi myös yöpyä.

 Takaisin Vicovaron päätorille

Kahvila Vicovarossa, Piazza San Pietro Apostolo

Piazza San Pietro Aapostololla on useita kahviloita. Tori on  erittäin rauhallinen, viihtyisä ja kotoisa.

Tämä on muistomerkki siitä että kolmekymmentä Vicovaron asukasta teloitettiin natsifasistisen vallan aikana. Vuonna 1943 syyskussa tuli fasismi Vicovaroonkin...

Katualttari Vicovaroon saavuttaessa

Vicovaron juhlallisuuksista voi mainita Sant'Antinio Abaten juhla 17. tammikuuta jolloin saa ottaa kotieläimetkin mukaan jotta kirkon verandan alla pappi siunaa kotieläimet. Luostarin veljekset pukeutuvat erikoisiin asuihinsa joissa on Maltan ritarikunnan risti ja he kantavat punaista manttelia ja laukkua olallaan. 

Helmikuussa on karnevaalit Pyhän Pietarin torilla, pääsiäisviikolla pitkänäperjantaina on Via Crucis tapahtuma, jolloin esitetään Jeesuksen kantamassa ristiään Golgatalle näytelmää kävelemällä ristiä kantavan henkilön perässä pitkin Vicovaron kujia. Flagellanti  veljekset pitävät yllä tätä perinnettä Vicovarossa. 

Kesäkuussa tai joskus syyskuussakin pidetää Vicovaron pyhän leivän juhlia, Sagra della Pagnotta Vicovaresi. Leipä leivotaan kahdenlaisesta hiivasta, tavallisesta leipähiivasta ja oluthiivasta vehnäjauhoon. Pitkät pöydät katetaan Piazza San Pietrolle ja leivän lisuketta sekä viiniä on tarjolla runsaasti. Musiikkia esitetään ja juhlitaan myöhään yöhän saakka jos sää sallii.

Elokuun 15. päivä luostarin veljekset ottavat San Salvatoren kirkosta Vicovaron oman ihmeitä tekevä Madonnan kuvan ja kantavat sitä pitkin kujia ja käyttävät Madonnaa Pyhän Pitaerin torilla, jonka jälkeen kulkue palaa myöhemmin takaisin San Salvatoren kirkkoon jossa Madonna kuvaa säilytetään.

Elokuussa onkin sitten Aniene jokilaakson yhteisöjen festivaalit. 

Syyskuun viimeisellä viikolla pidetään sitten oikein tosi rymyjuhlat konsertteineen, näyttelyineen, ilotulituksineen ja jolloin kaikki kynnelle kykenevät tuovat tuotteitaan torille myytäväksi. 

 Madonna ikoonia säilyteään San Giacomo Maggiroren kirkon pääalttarilla 

Juhlia vietetään oikeastaan Maria Santissmia Avvocata Nostran kunniaksi, ihmeitä tekevän Madonnan kunniaksi, jossa munkkiveljekset osallistuvat juhlintaan. Kerrotaan että Madonna on avannut silmänsä neljänä eri kertana, ensimmäisen kerran 22. heinäkuuta vuonna 1796.

Marraskuussa pidetään villisikafestivaalit, Sagra del Cinghiale. 

Lumi sataa yleensä, jos se nyt sataa lainkaan, tammikuussa ja Vicovarossa se saattaa pysyä maassa jopa pari vuorokautta. Roomassa lumi tahtoo sulaa pois jo iltapäivällä.