Antoniazzo Romano

Antoniazzo Romanon maalaama Madonna del latte/Maitomadonna, 

Santa Maria in Annunziata in Borgo, Lungotevere Vaticano



Santa Maria Annunziata in Borgo, Lungotevere Vaticano

Kirkosta käyteään myös nimiä Annunziatina, Oratorio della Santissima Annunziata och Oratorio dell'Annunziatella tai Nunziatina.

Ovi kirkon sisäänpääsyn oikealla puolella johtaa veljeskunnan tiloihin. Sakasti sijaitsee toisessa kerroksessa kirkon päällä. 

Kirkon löytää kun kävelee Ponte Vittorio Emanuele II:n yli Vatikaania kohti. Heti sillan jälkeen oikealla puolen katua sijaitsee tämän kaunis pieni kirkko joka kuuluu L'Arciconfarternita di San Michele Arcangelo, Arkkienkeili Mikaelin veljeskunnalle.

Huom! Kirkko on toistaiseksi suljettu. Syytä en tiedä. Enhkä luostarissa ei enää asu yhtään veljeskunnan jäsentä.

Antoniazzo Romanon maalaama Maitomadonna ikooni ei ikävä kyllä näy valokuvassa, mutta se  on tuossa  heti vasemmalle. Kulma siitä häämöttää...

Perinteen mukaan tämän kirkon perusti paavi Gregorius Suuri (590–604) ja omistettiin kaikille pyhille enkeleille. Taustalla oli, että paavi johti kerran katumuskulkua ruton kärsimässä Roomassa.

Arkkitehtina toimi firenzeläinen arkkitehti ja kuvanvesitäjä Tiberio Calgani, joka tuli Rooman Michelangelon kanssa 1500-luvulla. Hän toimi Michelangelon oppipoikana ja apulaisena, ennen kuin hän teki joitakin omia itsenäisiä töitä. 

Vuonna 1585 kirkko kunnostettiin perusteellisesti ja siirtyi vuonna 1432 perustetun Arciconfraternita/veljeskunta (=hurskaat yhdistyneet maallikot) di San Michele Arcangelo a Corridoio di Borgon omistukseen. Tämän veljeskunnan yhteyteen rakennettiin myös oratorio. Oratorio (latinasta orare 'rukoile', 'kutsua') oli alun perin nimi varhaiskristillisille rukouskappeleille, yleensä yksityiskäyttöön.

Jokaisella veljeskunnalla on noudatettava sääntöjä, joiden mukaan jokainen jäsen sitoutuu elämään. Vaikka katolinen kirkko toimii sopusoinnussa veljeskunnan kanssa, nämä säännöt eivät ole uskonnollisia lupauksia, vaan vain sääntöjä, jotka on laadittu hallitsemaan ja pitämään yhdessä veljesjärjestöä. 

Jotkut veljekset hyväksyvät vain miehiä, kun taas toiset vain naiset tai jotkut vain nuoria. Jotkut veljeskunnat asuvat yhdessä ja pukeutuvat ja käyttäytyvät kuin munkit, vaikka he eivä kuuluu munkkien kanssa samoihin sääntökuntiin.

Melkein kaikki Vatikaaniin kulkijat kävelevät tämän kirkon ohitse, mutta luultavasti vain aniharvat poikkeavat sisään. Kukaan ei toki voi välttyä olla panematta merkille kirkon kaunista julkisivua. Arkkitehti Pietro Passalacqua on suunnitellut tämän ihastuttavan kirkkorakennuksen. Käykää ihmeessä. Tämä on erittäin pieni mutta söötti kirkko. Tunnelmallien. 

Antoniazzo di Benedetto Aquili, toiselta nimeltään Antoniazzo Romano, syntyi vuonna 1430 Roomassa ja kuoli vuonna 1508 Roomassa. Olemme oppineet että suuret maalarimestarit olivat syntyneet ja vaikuttaneet renessanssin ajalla, mutta sitäkin ennen oli ns esirenessanssin ajan mestareita, kuten Giotto jota pidetään ehkä kaikista suurimpana maalaustaiteen mestarina kautta aikojen. Giotto eli 1266-1337 ja hän eli koko ikänsä Firenzessä. Giotto on ainakin minuun tehnyt valtavan vaikutuksen. Sen puoleen, kaikki muutkin sen ajan mestarit, kuten Fra Angelico, joiden teoksia voi parhaiten käydä ihailemassa Firenzessä.

Italialainen taidehistoria ajoittaa esirenessanssin ajan 1400-luvulle ja sitä nimitetään taidehistoriallisesti Quattrocento. Itaiailainen rennessanssin aika käsittää 1400-1600-luuvut. Giottokin tyyliltään kuuluu näihin 1400-luvun taiteilijoihin. Hän oli edeltäkävijä ja neuvoaantava. Sen ajan suuria olivat Masaccio, Piero della Francesca, Paulo Uccello, Fra Angelico, Sandro Botticcelli, Antonio dei Bollaiuolo jne. Sen ajan kuvanveistäjistä oli Donatello ja Andera del Verrocchio kuuluisimmat. 

Kuuluisimmat arkkitehdit olivat Filippo Brunelleschi, jota pideteään maailman ensimmäisenä arkkitehtinä, sekä Leon Battista Alberti, toinen sen ajan suuria neroja taitureita. Kaikki näistä olivat ns Firenzen koulukunnan oppilaita ja kasvatteja. Muutamat heistä on tehnyt töitä myös Roomassa. Roomalaisilla ei ole ollut juuri omia taiteilijoita, maalareita ja kuvanvesitäjiä,  joten he sai houkutella firenzeläisiä Roomaan.

Quattrocenton ajalla syntyi Italissa taiteilijoita kuin sieniä sateella. 

Mutta  minun pääaiheenanihan oli Antoniazzo Romano. Hän oli yksi  tunnetuimmista roomalaisista renessanssin ajan harvoista mestraeista, sillä Roomassa ei juuri taidemaalareita syntynyt.

Antoniazzo Romano maalasi yhdessä Domenico Ghirlandaion ja Melozzo Da Forlin kanssa Vatikaanin kirjastossa1475-1481.

Tässä alla tulee Romanon kuulusia maalauksia:

L'Annunziazzione, Santa Maria Sopra Minervan basilika

Santa Maria Sopra Minervan basilika, Roma

Depocizione, Sant'Abrogio della Masssiman kirkko, tämä taulu on siirretty kirkon vieressä sijaitsevaan luostariin, turvallisuus ja käytännön syistä. 

Tässä todellinen mestarinäytös. Tämä Lapsi ja Madonna maalaus on USA:ssa, Museum of Fine Arts, Houston

Tämä Antoniazzon maalaus sijaisteee Vatikaanissa, apostoolisessa huoneitossa

Galleria Nazionale Arte d'Antica, Roma







Santa Fransesca Romana, Tor de'Specchin luostarissa, Rooma



San Antonio ai Portoghesin kirkko, Rooma



Madonna della Consolazione, saman nimisessä kirkkossa Roomassa



Sant' Onofrio, Roma

Minun lempi kirkkoni ja luostarini. Minulla on uudempiakin kuvia Sant´Onofriosta, joten siitä lisää myöhemmin.

Santi Apostolin basilika, Roma