Santa Croce in Gerusalemme

Santa Croce in Gerusalemme,

 
Piazza Santa Croce in Gerusalemme,
 Esquilinon kaupunginosa

Avoinna kello 7.00-12.45  ja 15.30-19.30

Messut :
arkisin kello 7.00, 8.00 ja 18.30
sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 8.00, 10.00, 11.30 ja 18.30

Terminin rautatieasemalta suoraan etelään päin, kohti Piazza di Porta Maggioren toria ja sitten Via Eleniaa pitkin Santa Crocen kirkon eteen. Matkaa tulee hieman yli 2 kilometriä. 

Muita  katuja pitkin voi tulla jopa hiemen lyhempi matka. Esimerkiksi Piazza Vittorio Emanullene II:n torilta suoraan Via Conte Verden katua mikä jatkuu sitten Via Santa Croce di Gerusallemmen katuna ja päätyy Santa Crocen kirkon eteen.

Tai ota Terminiltä vaikkapa bussi 649, jää pois kyydistä Santa Croce Gerusalemmen kadun pysäkillä. Tai bussi 3NAV tai  8BUS. Raitiovaunu 8 kulkee myös tästä ohitse.

Santa Croce in Gerusalemme/Jerusalemin Pyhän ristin kirkko

Tämä kirkko sijaitsee hieman sivussa "valtaväyliltä", mutta samalla reissulla kun käy San Giovanni in Lateranon basilikassa voi poiketa tännekin. Santa Croce in Gerusalemin basilikaan on Colosseumilta matkaa noin 1,7 km. Porta Maggiorelta noin 300 m. Lateranon basilikan luota päseeraitiovanulla 3 Santa Crocen kirkon luokse kahden pysäkin välin, noin 600 m.

Pyhä Helena ja Pyhä Risti (=Santa Croce)

Se oli keisari Konstantinuksen äiti Pyhä Helena, joka kävi Pyällä maalla ja toi sieltä palan ristiä, mihin Jeesus oli naulittuna. Ristin pala on nähtävänä kirkon yhteydesä sijaitsevassa museossa.

Kerron samalla San Giovanni in Laterenon basilikan ympäristöstäkin, sillä nämä kaksi Rooman upeaa kirkkoa kannattaa käydä katsomassa samalla kerralla, ja tutustua niitten ympäristäöönkin, jos aika antaa periksi. 

Jos kävelee San Giovanni in Lateranolta kohti Santa Crocen kirkkoa Via Castrenseä pitkin tai Giardini di Via Carlo Felicen puiston lävitse, niin samalla reissulla saa nähdä ulkoapäin Amfiteatro Castrensenkin.  Via Castrensen katu kulkee Aurelianuksen kaupunginmuurin kuvetta. Lähin metroasema on San Giovanni. Piazza Santa Crocen torin ohitse kulkee raitiovaunu numero 3. 

Viale Carlo Felice on rauhallinen katu, mikä päätyy suoraan Santa Crocen basilikan eteen. Viale Castrese kulkee kaupunginmuurin ulkopuolista kuvetta ja tässä kohtaa on mahdollisuus nähdä kaupunginmuuri läheltä. Katu lähtee Porta San Giovannin kaupunginportilta ja Piazzale Sanninolta, jossa pidetään arkena aamupäivisin kirpputoria, vaikka torilla myydään uuttakin tavaraa. Piazzale Sanniolla sijaitsee myös Coin tavaratalo. 

Torilta sitten suoraan Via Appia Nuovan katua etelään päin löytyy putiikkeja toinen toisensa perään. Tänne kannattaa "tavallisen ihmisen", jota ei muotihuoneiden asusteet kiinnosta, tulla shoppailemaan asusteita. Teen oman postauksen tästä alueesta joskus myöhemmin.

Hän jolla on useamman päivän tai viikon matkalippu, kehoitan hyppäämään  raitiovaunuun/bussiin 8 Piazza San Giovanni Lateranolla, tai bussiin 3NAV, joka on oikeastan raitiovaunu/bussi numero 3:n sijaiskulkuväline. Välillä se on ollut raitiovaunu ja välillä bussi. Jää pois toisella pysäkillä, Piazza Santa Croce in Gerusalemme.

Pyhän Farnsiskus Assisilaisen monumentti Piazzale Appiolla. Siinä on useita bussipysäkkejä, muun muassa busseille 360 ja 3 NAV. Molemmin puolin löytyy halpoja pikaruokapaikkoja kuten Burger King ja Suschi baari ja  lisää  ruokapaikkoja löytyy ympäristöstä.

Valitsisin kävelytien Giardini  di  Carlo Felice puiston kautta/lävitse, jos on aikaa ja voimia kävellä. Piazza Appiolta Porta San Giovannin kaupungin portin kautta puistoalueelle aj siitä suoran Via Nolan kadulle, mistä vasemalle pääsee Santa Croce Gerusalemmen basilikaan.

Largo San Caludion torilta keksikaupungilta voi ottaa bussin 51, millä pääsee San Giovanin basilikan luokse. San Giovannin pysäkille Via Caestresen kadun alkupäähän, missä bussi tekee pienen kääntymislenkin ja ajaa takaisin keskikaupungille.

Viale Carlo Felicellä kulkee bussi 3NAV, mikä kulkee molempiin suuntiin Piazza di Porta Maggioren ja Piazza Stazione Trasteveren pysäkkien välillä. Tämän reitin varrella on monta nähtävyyttä. Bussi käy myös Colosseumilla pysähtymässä.

Puisto sijaitsee kaupunginmuurin kupeessa, sen pohjoisella puolella. Puistoalue on 430 metriä pitkä ja noin 70 metriä leveä. Puistossa on runsaasti penkkejä, kioski ja leikkipuistokin.

Puistoalueen ja Via Castrensen kadun välissä kulkee kaupunginmuuri, mikä on hyvässä kunnossa vieleäkin.

 Puisto on tuossa takana ja kaupungimuurikin näkyy kuvassa oikealla.

Tältä näyttää puiston toisessa päässä. Taustalla San Giovannin basilika noitten kahden sypressipuun takana. Alla on valokuva vastapäiseen menosuuntaan, jossa näkyy Santa Croce in Gerusalemmen basilikakin.

  Santa Maria del Buon Aiuto nell'Anfiteatro Castrense

Avoinna:

30. marraskuuta-8. joulukuuta kello 18:00-18:30

sekä toukokuussa ruusukkorukouksen ajan, tarkista ovelta!

Tämä pieni Pyhälle Marialle pyhitettu pyhäkkö rakennettiin Santa Crocen basilikasta tuodulle ihmeitä aikansaavalle Madonnan ikoonille. Pyhäkkö on lukittu ja Madonna on palannut luultavasti takaisin basilikaan. Buon Aiuto tarkoittaa hyvää apua.

Tämä nykyinen kirkkorakennus on vuodeta 1476. Kun siternssiläiset munkit muuttivat palatsiin vuonna 1561, niin he alkoivat kasvattaa vihanneksia ja hedelmiä amphiteatterin raunioissa. Vielä nykyäänkin "luostarin puutarhan ystävät" käyttävät aluetta puutarhanaan.

Ruusurukoukset pidetään toukokuussa ja lokakuussa, koska ne kuukaudet ovat erityisesti pyhitettty Pyhälle Marialle. Rukouksessa lausutaan kaikki yhdessä Enkelin tervehdys rukous yhteensä 53 kertaa, Isä-meidän-rukous 6 kertaa ja uskontunnustus kerran ja Kunnia Isälle (Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.) 6 kertaa. Ruusurukous on melko yksitoikkoinen ja pitkästyttävä toimitus.

Tämä pieni rakennus on oratorio, rukoushuone/pyhäkkö, jota käytti enne kaikkea Castrensen amphiteatterin sotilaat. Kirkko on rakennettu kiinni amphiteatterin muuriin. Amphiteattari kuului Palazzo Sessoriananaan, mikä on nykyään hotelli. Aikoinaan palatsi oli Pyhän Helenan ausuinrakennus ja sen jälkeen luostari.

Palatsissa sijaitsee nykyään entisen luostarin tiloissa viihtyisä hotelli tai vierashuone. Suosittelen!

Sisältä päin kirkko on pieni ja yksinkertainen. Santa Maria del Buon Aiuton ikooni on pääalttarilla. 

Amfiteatro Castrese sijaitsee kaupunginmuurin ulkopuolella pyhäkön takana. 

Samalla alueella Pyhän Helenan palatsin vieressä sijaitsi aikoinaan kilpa-ajorata Circus Varianus. Mutta kun Aurelianuksen kaupunginmuuri rakennettiin 270 eaa, niin muuri pantiin kulkemaan circus Varianuksen lävitse.

Muuri jatkuu Via Castresen kadun kuvetta pitkälle. Sieltä tulee vastaan  Tangenziale Est, mikä on osa Rooman kehätietä GRA, tie A24 mikä tässä kohtaa tunkeutuu kehätien sisäpuolelle. Tässä kohtaa kulkee myös akvedukti Viale Castrensen ylitse ja edelleen Via Casilinan tien kuvetta itään päin. 

Santa Croce in Gerusalemmen kirkon julkisivu on falski. Se on tehty jälkeen päin 1700-luvulla. Kirkkohan rakennettiin 300-luvulla kesari Konstantinuksen Helena äidin palatsiin. Kirkon yhteydessä sijaisteva luostari rakennettiin vasta 900-luvulla. Luostari on nykyään Domus Sessoriana niminen hotelli.

Julkisivun takana on nimittäin palatsin atriumi. Varsinaien kirkon julkisivu alkaa tuosta kirkontornin kohdalta, atriumin toiselta reunaa.

Kirkon torni on matala mutta kaunis



Konstantinus Suuri ja Pyhä Helena

Kirkko sai nimensä siitä että Pyhä Helena, Keisari Konstantinus Suuren äiti, teki pyhiinvaellusmatkan Jerusalemiin vuonna 324. Sieltä hän toi paljon reliikkejä tullessaan, kuten palan siitä rististä, johon Jeesus naulattiin. Nämä reliikit löytyvät Santa Croce in Gerusalemin kirkon yhteyteen tehdystä museosta. 

Tai paremminkin, kirkko on rakennettu Pyhän Helenan palatsiin, jossa Helena säilytti reliikkejä. Pyhä Helena oli yksi Rooman valtakunnan ensimmäisiä kristittyjä. Hän on suuresti vaikuttanut siihen että hänen poikansa keisari Konstantinus Suuri antoi luvan että kristinusko sallittiin Rooman valtakunnassa vuodesta 313 lähtien. 

Helena tai Flavia Giulia Elena (248-329) kuten hänen nimensä on latinaksi

Kapitollisessa museossa Campidogliolla on tämä Pyhää Helenaa kuvaava patsas.

Helenan mies oli keisari Constantinus I Chlorus/Constantinus I, jonka ensimmäinen vaimo tai ehkä vain naisystävä Elena oli. Kaikesta huolimatta Helenalla oli paljon valtaa. Flavia Giulia Elenan ja Constantinus I:n pojasta Konstantinuksesta tuli keisari Konstantinus Suuri. Helena omisti valtavan isot maatilat tämän kirkon alueelta ja Pyhälle Helenalle pyhitetty mausoleumi sijaitsee hieman etelänpänä, Via Casilina/Via di San Marcellon katujen varressa. Täällä olen kertonut siitä aikaisemmin.

 Helenan kuva sen ajan kolikossa ja toisella puolella Securitas Jumalatar

Pyhä Helena syntyi vuonna 250 Helenopoliksessa, nykyisessä Turkissa, alueella, jossa nykyään sijaitsee myös Istanbul. Helenan poika Konstantinus Suurihan muutti sille alueella ja perusti sinne oman Bysantilaisen valtakuntansa, jonka pääpaikkakunnalle Konstaninus antoi oman nimensa Konstantinopel, siis nykyinen Istanbul.Konstantinus Suuri antoi äitinsä syntymäpaikkakunnalle nimeksi luonnollisestikin Helenopolis. 

Kun Konstantinus Suuri muutti Konstantinopeliin niin Helena jäi Roomaan ja Konstaninus päätti että hänen äitinsä saa toimia keisarin sijaisena Roomassa.

Alkuperäinen kirkko rakennettiin Helenan palatsiin, Palazzo Sessoriano, vuonna 350. Palatsista tehtiin luostari ja myöhemmin asuntola ja hotelli, Domus Sessoriana. Luostari on huolella korjattu ja asuntola on ensiluokkainen. Täällä on 80 huonetta, yhden-, kahden-, kolmen- ja neljänhengen huoneita. Näitten lisäksi myös joitakin sviittejä. Suosittelen!

Vuonna 2011 ajoi paavi luostarista pihalle noin 20 munkkia. Jo siihen aikaan munkit vuokrasivat tyhjiä huoneitaan halvalla turisteille ja pyhiinvaeltajille. Väitetään että luostarissa olisi pidetty melkoisia juhlia, joissa oli mukana miespuolisia siviilihenkilöitä, jotka jäivät munkkien luokse yövieraiksi. Näihin juhliin ja taksiajeluhin upposi sievoiset summat Vatikaanin varoja. Näin päättyi 500 vuotinen sisterssiläinen luostaritoiminta tässä luostarissa.

Kirkko oli alunperin luostarin kirkko. Tämä kirkko kuuluu niitten seitsemän pyhiinvaelluskirkon joukkoon, joissa jokaisen Roomassa käyvän pyhiinvaeltajan olisi vierailtavan.

Kirkko on luultavasti rakennettu noin vuonna 325 jaa, mutta uuskorjattu 1700-luvulla.

Alttarimaalauksissa on kuvattu Pyhän Helenan matkaa Jerusalemiin. Hän kantaa Jeesuken ristiä josta hän toi mukanaan palan Roomaan ja se pala on nähtävänä kirkon museossa, jossa on paljon muitakin reliikkejä.

Asquasantiera, pyhävesimalja

Museo sijaitsee kellarikerrosksessa jonne johtaa leveät portaaat. Museoon ei ole sisäänpääsymaksua.

Santa Crocen basilikan pääalttarin oikealla puolella sijaitsee ns Pyhän Helenan kappeli, joka on basilikan pyhin paikka. Kappelin lattia on mullasta jonka Helena toi Jerusalemista. Monet uskovaiset haluavat seista multalattian päällä paljain jaloin. Kappeliin oli naisilla pääsykielto vielä 1900-luvun alussa, syystä että naiset saatoivat vuotaa verta multalatialle ja näin multalattiasta tulisi epäpuhdas. Tämä sääntö on nykyään poistettu. Kappelin ovi on lukittu. Nykyään saa katsella vain rauta-aidan lävitse.

Museon etuhuoneessa on kopio Torinossa sijaitsevasta käärinliinasta johon kerrotan jääneen jäljet Jeesuksesta. Näitä kopioita on useitakin. Vatikaani ei ole hyväksynyt käärinliinaa reliikiksi ja siksi se sijaitsee reliikkikappelin eteisessä. Tämä liinan kopio on vaikea valokuvata, koska se sijaitsee lasilevyn alla melko korkeassa, pitkässä ja kapessa pöydässä.

Museon reliikkikappeli

Luostariin kuuluu myös iso puutarha, jota joutkut munkit hoitivat. Mutta kun paavi karkotti munkit pois luostarista, niin puutarhan on ottanut "puutarhan ystävät" - nimien järjestö huostaansa ja he hoitavat sitä yhdessä.

Jannis Kounellis on kreikkalainen sukunsa juurilta, mutta syntynyt ja elänyt koko ikänsä Roomassa. Hän on valmistanut tämän erikoisen mutta omalla tavallaan kauniin puutarhan portin.

Ruotsi saa uuden pyhimyksen

Maria Elisabeth Hesselblad 1870-1957

Maria Elisabeth syntyi Fåglavikissä, Västergötalandissa. Fåglavik on aina ollut pieni kylä eikä siellä asu nykyäänkään kuin vajaat 150 henkeä. Elisabet oli vanhin kolmestatoista sisaruksesta. 

Edesmennyt taiteilija Jan van den Bergen on asunut samassa talossa kuin Elisabeth Hesselblad asui lapsena. Van den Bergen on kunnostanut  yläkerran siihen malliin kuin se oli siihen aikana kun Elisabeth oli vielä pieni lapsi. Nimittäin perhe muutti ensin Faluniin ja sieltä Skövdeen. Vuonna 1888 muutti Elisabeth 18-vuotiaana Amerikkaan ja koulutti itsensä siaraanhoitajaksi New Yorkissa Rosefeldtin sairaalassa. Elisabeth lähetti rahaa kotiin isälleen ja äidilleen ijolla oli kovin niukasti varoja ja paljon lapsia. New Yorkissa Elisabeth tuli katollisten kanssa tekemisiin ja  ja hän antoi kastaa itsensä katolliseen uskoon vuonna 1902.

Elisabet matkusti Roomaan vuonna 1903. Vierailu tuli muuttaman koko hänen elämänsä. Hän veiraili Birgitta sisarten kirkossa Piazza Farnesella. Hän sai sisäisen kutsun kulkea Pyhän Birgitan jalanjäljillä. Hänet konfirmoitiin Roomassa ja hän sai nimekseen Suor Brigida. Elisabetin Ruotsin vierailulla hän sai sisäisen kutsun palata takaisin Roomaan. Piazza Farnesen torin reunalla sijiastevassa luostarissa asui siihen aikaan karmeliittinunnia. Elisabet sai kuitenkin luvan kantaa Birgittiinien harmaata nunna-asua ja hän vannoi luostarilupauksen elää birgittasisarena lopun ikäänsä.

  Casa di Brigida/Birgittaluostari, Piazza Farnese, Rooma

Pyhä Birgitta

Vuonna 1911 Elisabeth perusti yhdessä parin englantilaisen tytön kanssa Birgittaluostarin Roomaan. Birgittanunnasääntökunnan perusti Pyhä Birgitta vuonna 1370 ja sen virallinen nimi on Ordo Sanctissimi Salvatoris. O.SS.S. 

Elisabetin oli ollut pakko muuttaa välillä pois luostarista mutta hän sai luvan palata takaisin luostariin, nykyiseen birgittakotiin, Casa di Brigida. Ja näin Birgittaluostari sai alkunsa. Casa di Brigidassa on asuntola joka on aivan ensimmäisen luokan hotelli. Ihana kattoterassi rakennuksen katolla. Mutta kallis.

Ruotsissa luostareita nimitetään perinteisesti nimellä yhteisö, societas. Birgittayhteisöjä on nykyään useampiakin Ruotsissa, mutta Vadstena on luonnollisestikin pääpaikka. Vadstena on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Koko se alue Vättern järven itäpuolella on mahdottoman hyvä kesälomapaikka. Kinnekullen alue on vaan niin kuin nähtävä kerran elämässään Vadstenan lisäksi. 

Västergötaland/Länsiigöötanmaa tarjoaa paljon turiteille.

Hän joka haluaa tutustua Pyhän Birgitan elämään lähemmin voi tehdä sen Historiallisessa museossa Tukholmassa, Narvavägen 13. Tämä museo on todellinen aarreaitta. Ilmainen sisäänpääsy!

Uskonpuhdistuksen yhteydessä kuningas Gustav Vasa kielsi luostarit, samoin katollisen uskonnon. Vuonna 1923 Elisabeth sai kuitenkin vihdoin ja viimein perustaa Birgittaluostarin  Djusrholmiin Tukholmaan. Luostariksi sitä ei saanut nimittää, vaan se kulki lepokoti nimellä. Nykyään he kutsuvat luostarijärjestöään nimellä soicieta/yhteisö.

Tällä on lista Euroopassa sijaitsevista Birgittaluostareista, joista kolme sijaitsee Roomassa ja yksi Suomessa.

Vuonna 1935 avattiin lepokoti myös Vadstenaan, lähelle luostarinkirkkoa. Elisabeth kävi vihkimässä sen ja se oli Elisabethin viimeinen vierailu Ruotsissa. Vuonna 1957 kuoli Elisabet Roomassa Birgittaluostarissa.

Elisabeth sai Israelin valtiolta kunniamaininnan Vanhurskaat kansakuntien joukossa. Elisabet nimittäin suojeli juutalaisia toisen maailmansodan aikana. Joulukuun 14. päivä vuonna 2015 otti paavi vastaan prefektin joka luovutti tutkimuksen pyhimykseski julkaisemista varten. Noin parikymmentä arkkipiispaa, piispaa ja kardinaalia yhdessä päättävät siitä jos ehdokas täyttää kaikki vaatimukset pyhimykseksi julkaisemiseksi. Nykyinen paavi on helpottanut tätä prosessia mutta Elisabet käsiteltiin perinteisen prosessin mukaan, koska aloiteen oli aikaisempi paavi pannut valmisteille.

Elisabet Hasselbladin tulee paavi julistmaan pyhimykseski 5. kesäkuutta 2016 Pyhän Pietarin basilikassa Roomassa.

Vadstena luostarissa, Östragötanmaalla, on Pyhä Birgitta haudattuna, mutta Elisabeth on haudattu Roomaan Brigittan luostarin kirkkoon. Mahtaan siihen pienen pineen kirkkoon olla pian pitkät jonot.

Typillien Birgitta nunnien asu

 Elisabethin lapsuudenkoti Fåglavikissä

Elisabethin muistohuone  Fåklavikissä

 

Elisabeth Hasselbladin muistokivi Fåklavikissä

Paavi Fransciscus tulee nyt sykysllä Ruotsiin, Lundin kaupunkiin, mutta siitä enempi  myöhemmin Donna Tukholmassa osiossa.