San Rocco all'Augusteo

 San Rocco all'Augusteon kirkko

Largo San Roccon kujan ja Via Ripettan kadun risteyksessä,
 Museo dell Ara Paciksen edustalla

Olen tehnyt postauksen Ara Paciksesta täällä!

Avoinna:

 arkisin klo 7.00-09.00 / 16.30-20.00

 sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 8.30-13.00 / 16.30-20.00 

 Pyhä San Rocco näyttää ruttohaavaa jalassaan.

Kirkko on pyhitetty ranskalaiselle Rochus/San Rocco pyhimykselle. Hän on ruttotaudin suojeluspyhimys. Tämä San Rocco all'Augusteon kirkko valmistui vuonna 1499 ja se rakennettiin uuteen kuntoon vuonna 1657. Alkuperäisen kirkon nimi oli San Martino de Pila tai San Martino de Posterula. Alunperin vieressä sjaitsi hospitsi miehiä varten, joita varten kirkko alunperin rakennettiin. Hospitsissa hoidettiin muun muassa ruttosairaita merimiehiä, kun ruttoepidemia tuli Rooman 1400-luvun lopulla. San Rochus on ruttotaudin suojelupyhimys.

Mustan surman teorian mukaan arvioidaan, että Euroopan väestöstä kuoli 1300-luvulla noin 70 miljoonasta noin 20 miljoonaa. Rutto ei valinnut kohteensa säätyä, ikää tai varallisuutta, eikä kristinuskon mukaan siltä voinut suojautua maksamalla aneita, tunnustamalla syntejään tai muullakaan tavalla. Tämän teorian mukaan juuri musta surma aiheutti kristillisen maailmankuvan säröilemisen, mikä johti taas siihen, että tämänpuoleista elämää ajateltiin enemmän kuin kuoleman jälkeistä.

Rutto levisi Rooman merimiesten mukana ja tässä kirkon edustalla sijaitsi Rooman sataman siihen aikaan. Myöhemmin tehtiin jyrkät vallit Teveren joen molemmin puolin estämään tulvia.

Porto di Ripettan satama sijaitsi tässä kirkon edustalla ja laivoista huolta pitäneet ja merimiehet perustivat oman uskonnollisen veljeskunnan Confraternita degli Osti e Barcaroli. 

Mutta silloinen paavi Alessander VI/Rodrigo Borgia perusti vuonna 1499 uuden confraternitan nimellä San Rocco. Jo sitä ennen ehtivät venetsialaiset rakentamaan San Roccon vejljeskunnalle mahtavan upean kirkon, koulun ja kokoontumistilat. Veneziahan oli siihen aikaan 1400-luuvlla merimiesten tärkein kotisatama.

Paavi Aleksander VI (1341-1503), omaalta nimeltään Rodrigo Borgia oli hurja mies. Hän ehti saamaan 11-vuoden paavina olonsa aikana paljon pahaa. Hän teki jo ensimmäisen murhan 12-vuotiaana. Hän oli erittäin maallistunut pappi ja paavi, joka ei viis välittänyt moraalista. Hänellä oli kymmeniä lapsia useitten naisten kanssa ja sukupuoli tautikin. 

Kyse on pääosin 1400-luvun (millequattrocento) alussa kulttuurissa tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenivät muun muassa kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa, tieteissä ja renessanssifilosofiassa. Näillä muutoksilla oli maailmanlaajuinen merkitys.

Pitää muistaa että Roomasta tuli renessanssin pääpaikkakunta vuosina 1495-1519, jolloin siirryttiin keskiajalta uudelleensyntyisen ajalle. 

Suosittu roomalainen arkkitehti Giuseppe Valandier suuniiteli julkisvun vuonna 1834 ja vuonna 1885 kirkon sisällä tehtiin myös suuria muutoksia ja korjauksia.

Kerrotaan että kirkkoon onnistuttiin tuomaan kopia Santa Maria della Grazien  Madonna ikoonista. Ikooni sai aikaan sen että kirkko sai rikkailta lahjoituksia ja kirkkoa psytyyttiin korjaaman ja lisärakentamaan. Alkuperäinen ikooni sijaitsee Santa Maria delle Grazie al Foro Romanon kirkossa Foro Romanolla. 

Myöhenmin hospitsissa hoidettiin naimattomia raskaana olevia naishenkilöitä, jotka sai myös synnnyttää hospitsissa. Naisten ei edes tarvinut kertoa nimeään ja useat heistä kantoi huntua suojellakseen henkilöllisyyteensä. Katolilaiset eivät ole koskaan ollet tuomitsijoita  ja  se johtunee siitä, että katollissessa uskonnossa on mahdollista anoa syntiennatamusta. Suurin synti on itsemurha. Elämä on pyhä ja perhe on pyhä. Italialaisilla näyttää kuitenkin olevan erittäin herkkä omatunto. 

Mutta köyhät raskaana olevat naiset häpesivät tilaansa niin että jotkut heittäytyivät Teveren jokeen ja hukuttautuivat. Tavallista oli että rikkaat herrat käyttivät köyhiä naisia hyväkseen pientä maksua vastaan. 1700-luvulla kulki sanonta että miksi trastevereläiset ovat Kronoksia, jotka syövät lapsensa. He heittävät lapsensa jokeen, kalat syövät lapset ja he itse syövät kalat. Köyhät Trastevereläiset söivät kaloja koska heillä ei ollut varaa ostaa ruokaa, joten luultavasti ne olivat jotkut rikkaat roomalaiset, jotka levittivät tuota tarinaa.

Kuuluisa Santa Maria delle Grazie ikooni oli saanut aikaan ihmeitä. Ikooni sijaitsi alunperin Santa Maria delle Grazie al Foro Romanon kirkossa, mutta se kuskattiin tänne San Roccoon ruttosairaitten suojelijaksi. Nykyään ikooni sijaitsee Santa Maria delle Grazien kirkossa Trionfalessa, jonne rakennettiin vuonna 1941 uusi saman niminen kirkko ikoonin takia. Kirkko sijaitsee Vatikaanin muurin pohjoispuolella, Piazza Santa Maria della Grazie 5. Viale Vaticanilta noin 50 metriä Vatikaanin museon portilta eteenpäin, laskeutuu portat alas kirkon luokse. 

Muuten... Trionfale on mukavaa aluetta, jossa voi asustella. Löytyy kaikki tarvittavat palvelut, useita suuria supermarketteja ja Trionfalen mercato/kauppahalli. Kaukana ei ole myöskään muotikatu Via Cola di Rienzo. Cipron metoroasema sijaitsee alueella ja bussi 492 lähtee Cipron metroasemalta, on erittäin kätevä bussi, jolla pääsee keskikaupungille ja Rooman itäisiin osiin. Suosittelen!

Kirkko rakennttiin vuonna 1499 ja uuskorjattiin perusteellisesti vuonna  1657. Kirkkoa on korjattu ja putsattu senkin jälkeen. Kardinaali Odoardo Vecchiarelli maksoi rakentamisen ja arkkitehtinä toimi roomalainen Giovanni Antonio De Rossi, joka oli 'kypsän' barokin mestari. Palazzo Altieri Roomassa on hänen upea työnäytteensä. Santa Maria Concezione in Campo Marzion kirkko on kiehtova esimerkki hänen taidoistaan. Neljä muuta kirkkoa ja Lancelotti suvun kappelin hän suunitteli San Giovanni in Lateranon basilikaan. Viisi muuta palatsia hän suunnitteli myös Roomaan. 

Sairala/hospitsi purettiin 1900-luvun alussa tovottoman vanhanaiksen sairaalakauston takia ja 1930-luvulla hajoitettiin rakennukset kirkon sivusta kun Augustuksen mausoleumiin kuuluvia rakenneuksia. Fasistinen hallitus teki väärin kun se hajoitti vanhoja Rooman imperialistiselta ajalta olleita rakennuksia. 

Varat loppui kuitenkin kesken, joten julkisivu valmitettiin vasta vuonna 1834. Giuseppe Valandier sai kunnian valmistaa julkisivun, josta tuli neoklssinen tyyliltään.

Sant'Agata in Trastevere

Sant'Agata in Trastevere, Largo S. Giovanni de Matha 9, Trastevere

Bussi 780 ja raitiovaunu 8 psyähtyvät torin reunalla.

Huom! Aukioloajat ovat nykyään epävarmat, mutta Ruusurukous pidetään lauantaisin kello 16.30.

Kirkon omistaa Arciconfraternita del Camine in Trastevere. Arciconfraternita tarkoittaa  katollisen kirkon veljeskunta jonka jäsenet olivat alunperin 1200-luvulla pappeja, mutta nykyään voi kuka vaan mieshenkilö liittyä veljeskuntaan. Confraternita ei ole munkkiluostarin tyylinen veljeskunta, sillä fraternita-jäsenet asuvat siiviili asunnoissaan, ei luostareissa. 

Confraternita tarkoittaa fraternitaa, joka on levinnyt toisille paikkakunnillekin. Jäseniä yhdistää katollisien kirkon hyväntekeväisyys.

Nykyinen kirkko on 1700-luvulta. Kirkon aikaisemmasta ajasta ei tiedetä kovinkaan paljoakaan. Kirkosta löytyy plakaatii, jossa lukee että kirkko rakennettiin paavi Gregorius II:n syntymäkodin paikalle. Mutta Roomassa sijaitsi neljä Pyhälle Agathalle pyhitettyä kirkkoa, joista on vain Sant'Agata dei Gotin kirkko ja luostari Montin kaupungin osassa jäljellä. Katollisen kirkon kirjoissa lukee että Gregoius II oli 700-luvun mahtavimpia paaveja. 

Paavi Gregorius II perusti kirkon ja sen yhteyteen luostarin 700-luvulla. Paavi pyhitti kirkon Pyhälle Agatalle. Mutta tämä nykyinen kirkko on  rakennettu jo tuhat vuotta myöhemmin. 

Italiassa tunnetaan ainakin kuusi Pyhää Agataa. Tässä on kyse Pyhästä Agatasta, joka kuoli marttyyrikuoleman Sisiliassa vuonna 200 jaa. 

Nykyään kirkkoa käyttävät babtistit. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.  Sana baptisti tulee Kreikan kielestä ja tarkoittaa kastajaa.

Katollisia kirkkoja on aivan liian paljon Roomassa, joten katollinen kirkko on luovuttanut omia kirkkojaan kaikille kirkkoa haluaville. Tämäkin kirkko olisi korjausta ja putsausta vaille, mutta mistä varat.  Italiassa on tavallisita jokin suuri firma kustantaa korjaukset, usein japanilaiset, ja  he sitten iskee korjausten jälkeen sisääpäsymaksun kirkkoon. Mutta Roomassa on harvoin niin tehty, koska Roomassa halutaan pitää kirkot avoinna kaikille. Roomassa useimmat kirkot ovatkin avoinna aikaisesta aamusta myöhään iltaan.

Vatikaanin Skikstiniläinen kappeli peruskrojattiin. Se kesti muistaakseni 10 vuotta ja japanilainen firma sponsoroi korjaustyöt. Sen jäkeen nostettiin sisäänpääsymaksua melko rutkasti.

Firnezessä on esimerkiksi useimpiin kirkkoihin sisäänpääsymaku, mutta kirkot Firenzessä ovatkin aivan toista luokkaa kuin kirkot Roomassa. 

Amerikkalaisia asuu paljon Roomassa, varsinkin opiskelijoita ja heidän joukossaan on runsaasti babtisteja. Barako Obama ja Martin Luther King ovat tunnettuja babtisteja.

Pyhä Agata,  Francisco de Zurbaránin maalaus

Pyhä Agatha oli kristitty marttyyri, joka syntyi Sisiliassa joko Cataniassa tai Palermossa, ja tapettiin noin vuonna 250 Cataniassa. Hän on Catanian suojeluspyhimys.

Tarinan mukaan roomalainen hallitsija rakastui Agathaan, mutta koska Agatha ei pitänyt hänestä, alkoi hallitsija vainota häntä hänen kristinuskonsa takia. Agathan rinnat hakattiin pois, mutta ne kasvoivat ihmeen kautta uudelleen.

Agatha esitetään usein kantamassa leikattuja rintojaan vadilla. Rintojen muodon vuoksi häntä on pidetty kellontekijöiden suojeluspyhimyksenä. Viime aikoina hänet on nostettu myös rintasyöpäpotilaiden suojeluspyhimykseksi.

Hallitsija raivostui Agathalle käyneestä ihmeestä entistäkin enemmän, ja Agatha tuomittiin poltettavaksi roviolla. Hän kuitenkin pelastui tuomioltaan maanjäristyksen vuoksi. Myöhemmin hän kuoli vankilassa.

Agathaa pidetään myös Maltan suojeluspyhimyksenä, sillä hänen esirukouksensa kerrotaan pelastaneen Maltan turkkilaisten maahanhyökkäykseltä vuonna 1551. Hänen muistopäiväänsä vietetään 5. helmikuuta, jolloin katolliset nunnat leipovat rinnan muotoisia pullia pyhimyksen muistoksi.

Madonna dei Noantri/Madonna dei Fiumarola

 Festa De Noantri 2019.

Festa dei Noantri on jokavuotinen kirkollinen juhla Trasteveressä. Juhlaperinne tulee 1500-luvulta ja sitä vietetään joka vuosi heinäkuun kahdella viimeisellä viikolla. Juhlaa vietetään Madonna dei Carmelo/ Karmelin vuoren Madonnan kunniaksi. Nostra Signora del Monte Carmelo, viittaa Karmelin vuoreen Israelissa. Profeetta Elias asui Karmelin vuorilla ja hän näki Madonnan tulevan. Carmel/karmel tulee hebrean kielestä ja tarkoittaa Jumalan hedelmäpuutarhaa.

Viinipuutarhan symoboliika tarkoittaa joko Israelia tai koko ihmiskuntaa. Raamatussa siitä on tullut Jumalan ruumiilistuma. Tästä kehkeytyi katollisen kirkon sääntökunta nimeltä Karmeliitit. Katollisille ja juutalalaisille on Karmelin vuori ollut erittäin merkityksellinen ja Madonna del Carmel on Madonnoista kaikista tärkein.

Madonna dei Carmeloa/Karmelin Madonnaa juhlitaan perinteisestsi katollisissa maissa joka vuosi 16. päivä heinäkuuta. Joissakin maissa se  on jopa kansallinen pyhäpäivä.

Karmeliitoiksi sanotaan kahden katolisen kirkon sääntökunnan jäseniä. Alkuperäinen karmeliittasääntökunta syntyi Karmelvuorella, siitä nimi. 1500-luvulla tämä sääntökunta jakautui kahtia. Karmelvuori on Israelissa Haifassa. Nimensä karmeliitat ovat saaneet Palestiinan Karmelvuoren mukaan. Vuorella syntyi 1190-luvulla pyhän Eliaan lähteen luo erakkoyhteisö, joka on karmeliittasääntökunnan alku.

Muslimien valloittaessa Palestiinan karmeliitat pakenivat 1200-luvun puolessavälissä Eurooppaan, jossa he joutuivat luopumaan erakkoelämästään ja muuttumaan kerjäläismunkkijärjestöksi. Heidät tunnettiin nimellä Karmelvuoren Neitsyt Marian veljet. 

Vuonna 1452 paavi Nikolaus V julkaisi bullansa "Cum Nulla", joka on ns. toisen ja kolmannen sääntökunnan perustamisasiakirja. Siitä lähtien on ollut sääntökuntaan kuuluvia nunnia ja maallikkoja. 1500-luvun lopulla syntyi pyhän Jeesuksen Teresan (1515–1582) perustamana uusi karmeliittasääntökunta, niin sanotut kengättömät karmeliitat. 

Vanhan observanssin karmeliittasääntökunta (Ordo Carmelitarum, lyh. O. Carm) ja reformoitu sääntökunta (Ordo Carmelitarum Discalceatorum lyh. OCD) ovat erillisiä sääntökuntia, joilla kummallakin on munkki-, nunna- ja maallikkohaara sekä suuri määrä karmeliittojen kahteen sääntökuntaperheeseen assosioituneita, karmeliittaspiritualiteettia noudattavia sääntökuntia. O.Carm. ja OCD-karmeliittojen johto on Roomassa. Karmeliitoilla on YK:ssa NGO-status.

Karmeliittasääntökunnat ovat luonteeltaan kontemplatiivisia ja apostolisia. Karmeliittojen esikuva on profeetta Elia, joka oli rukouksen ja toiminnan mies. Toinen tärkeä esikuva on Neitsyt Maria, joka on kontemplatiivisen elämän täydellinen esikuva. 

Ennen vanhaan Noantri juhlintaan kuului myös musiikkia ja tanssia, mutta nykyään juhlintaan kuuluu melkein vain Madonnan kantaminen ja kuljetus veneellä ja niitten jälkeinen ruokailu.

Juhlallisuudet huipentuu kulkueeseen, jolloin Madonnan patsas puetaan juhla-asuun ja hänet kannetaan kulkueessa Sant'Agathan kirkosta San Crisogonon kirkkoon. San Grisogonon kirkossa pitäää piispa Gianrico Ruzza saarnan. Madonnaa pidetään San Crisogonon kirkossa kahdeksan vuorokautta, jonka jälkeen hän palaa veneellä takaisin Sant'Agthan kirkkoon. Piispa Ruzza on Teveren joen rannalla vastaanottamassa Madonnaa.

Kulkuereitti Trastevressä.

Todellisuudessa San Crisogonon kirkko sijaitse torin toisella reunalla, noin 50 metrin päässä Sant'Agathan kirkosta. Madonan kuitenkin kanetena kulkueessa kierros enenkuin hänet viedään San Grisogonon kirkkoon. 

Madonnan venereitti Teveren joella.

Madonna laitetaan veneeseen ja häntä kuljetetaan Teveren jokea pitkin jonkin matkaa, kunnes Madonna nostetaan ylös veneestä ja kannetaan takaisin Sant'Agtahan kirkkoon. Venematka tehdään Madonnan kunnaiksi, sillä tarinan mukaan kalastajat löysivät myrkysäällä puisen Madonna patsaan Teveren joen suulta vuonna 1535. Siitä sai Madonna lempinimekseen Madonna Fiumarola. Madonnasta tuli Trastveren suojelsupyhimys.

Madonnan paluureitti Sant'Agathan kirkkoon. Madonna viedään ensin Santa Maria Maggioren basilikan aamu messuun kello 6.30 ja sieltä hänet kannetaan pitkin katuja takaisin kotiin.

Kirkko on Madonnan kotikirkko, jossa hänen patsataan säilytetään. Madonnalla on kirkossa oma alttarinsa.  Muuten ei kirkolla ole mitään tekemistä kirkon kanssa. 

Iltaisin Noantri viikkojen juhlintaan kuuluu Noantri päivällinen. Trastevereläiset ravintolat tarjoaa nonatri menuista, jolloin erikoishintaan tarjotaan useita perinteisiä ruokalajeja ja viinejä.

G-ROUGH

G-ROUGH, Piazza di Pasquino 69/70

Tutun tutun kautta sain tietoa tästä erikoisesta hotellista, joka ei oikestaan ole vain hotelli, vaan eräänlainen 'olotila'.  Hotels.com!

G-ROUGH sijaitsee Piazza di Pasquinollam joka sijaitsee aivan keskellä Roomaa, Piazza Navonan nurkalla. Torin reunalla sijaitsee useita ravintoloita ja viinibaareja, joista useimmat ovat kalliita ja kalliita ovat hotellitkin  näillä nurkilla. 

Vaikka tämä tori on pieni niin silti siihen suunniteltiin rakentaa Vatikaanin kulkevan uuden metrolinjan metroasema. Monttukin kaivettiin mutta se peitettiin, koska maan alta löydettiin niin paljon vanhaa roinaa antiikin ajoilta. Alue on todellaakin vanhaa asutusaluetta. 

Kuuluisin ja viihtyisin enoteca/viinibaari on Cul de Sac, mikä on avoinna klo 12.00-00.30 saakka joka päivä. Erittäin hyvä ruokapaikka, yksi Rooman parhaimmista uskallan väittää, eikä se ole edes kalliskaan, keskivertoa. Cul de Sacin vieressä sjaitsee tämä erikoinen moderni hotelli G-ROUGH.

Puhukoon valokuvat puolestaan!