Piazza di Monte Citorio, Palazzo Montecitorio,
Italian parlamentin alahuone
Colonnan kaupunginosassa, keskellä Roomaa, Piazza di Monte Citoriolla, seisoo iso rakennus nimeltä Palazzo Montecitorio, joka on Italian kaksikamarisen edustajainkammmarin alahuone, Camera dei Deputati, siis Italian eduskunnan alahuone. Piazza sijaitsee Piazza Colonnnan ja Via degli dei Vicarion kadun välisellä alueella. Piazza Colonnan puolella seisoo Palazzo Chigi, joka on Italian pääministerin residenssi. Konseljipresidentti/presidente del consiglio ovat Italian pääminiserit viralliselta nimeltään.
Muuten...tällä hetkellä Italian pääministeri Giuseppe Conti ei kuulu mihinkään puolueeseen. Eikä siitä ole kauaakaan kun Italian pääministerinä istui virkamies Mario Monti, yksi EU:n viisaimmista talousmiehistä. Hän ei ottanut lainkaan palkkaa työstään. Hänellä oli vain yksi päämäärä, parantaa Italian valtion taloutta. Hän laskeskeli kaksi vuotta melkein kellon ympäri, kävi hotellissa nukkumassa ja taas alkoi laskeskella. Näyttää siltä näillä näkymin, että politikkojen on mahdottomuus prantaa taloustta yksistään jo Italian valtavan korruption takia. Ei-laillisia keinoilla saadaan rattaat aina pyörimään. Esimerkiksi äärioikeistolaisen Lega puolueen puolueenjohtaja Salvini on saanut varoja Venäjältä. Hän jopa niillä lupasi kustantaa kaikille köyhille peruselatuksen.
Parlamentti koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista, jotka yhdessä valitsevat myös presidentin. Edustajainhuoneeseen kuuluu 630 jäsentä ja senaattiin 315 senaattoria. Lisäksi tietyt henkilöt, kuten entiset presidentit, pääsevät loppuiäkseen senaatin jäseniksi. Virallisesti Italian parlamentti koostuu alahuoneesta ja ylähuoneesta, käytännössä Italiassa on kaksi erillistä parlamenttia. Edustajainhuoneella ja senaatilla on nimittäin samanlainen tehtävänkuva, esimerkiksi lakialoitteen pitää läpäistä molemmat kamarit astuakseen voimaan ja maan hallituksen tulee nauttia molempien kamarien luottamusta. Italiaksi järjestelmää kuvataan termillä bicameralismo perfetto/ täydellinen kaksikamarisuus.
Italian politikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää, sen verran erilaista se on kuin mihin me ollaan totuttu pohjoismaissa. Italia valtionakin on täysin erilainen kuin Suomi. Ei siis ihme että päätöksiä ja uudistuksia on Italiassa vaikea saada lävitse. Italiassa on kamalan paljon puolueita, uusia syntyy kaiken aikaa ja entisiä häviää pois. Ennen vaaleja lyöttäytyy puolueet erilaisin 'pakteihin', mutta vaalien jälkeen usein nuo paktit jo hajoitaan. Äänestäjillä ei ole pientäkään haisua siitä minkälainen tillanne vaalien jälkeen tulee olemaan.
Italia oli 1800-luvulla jakautunut useisiin pieniin itsenäisiin herttuas- ja ruhtinaskuntiin. Italian valtion yhdistäytyminen tapahtui pitkällä ajanjaksolla vuosina 1848-1870. Italia on siis nuori yhdistynyt valtio, joka jakaantuu vieläkin 20 erilliseen alueeseen, jotka ovat Italian ylimmän tason hallinnollisia alueita. Niille myönnettiin osittainen autonomia vuoden 1948 perustuslaissa. Alueet perustuu suurelta osin entisiin herttuas-ja ruhtinaskuntiin. Viidellä niistä on erityinen itsehallintoalueen asema syystä että niissä on aina elänyt erilaisia vähemmistöjä, jollaisia on historiallisesti erittäin paljon Italiassa.
Jokaisella alueella on vaaleilla valittu valtuusto sekä presidentin (ital. Presidente della Giunta regionale) johtama hallitus. Aluehallinnon instituutiot vastaavat toiminnaltaan valtakunnallisen tason instituutioita. Ovat tavallaan kuin omia maita Italian valtiossa.
Hallintoalueet jakaantuvat sitten puolestaan maakunniksi/provincia ja metropolikaupungeiksi/città metropolitana. Maakuntia on 93 ja metropolikaupunkeja 14. Kuntia Italiassa oli vuoden 2017 alussa 7983.
Muualla päin maailmaa ovat eduskunnan ja hallituksen rakennukset usein hieman sivummalla, mutta Roomassa kaikki hallinnolliset rakennukset sijaitsee sikin sokin siellä täällä erittäin keskeisillä paikoilla. Roomassa on valtiollisia, kunnallissa ja maakunallisia rakennuksia. On ministeritöitä ja virkamiesrakennuksia. Vartiokopit siellä täällä katujen risteyksissä muistuttaa kansalaisia siitä että lähettyvillä on hallinollisia raknnuksia.
Muuten...tällä hetkellä Italian pääministeri Giuseppe Conti ei kuulu mihinkään puolueeseen. Eikä siitä ole kauaakaan kun Italian pääministerinä istui virkamies Mario Monti, yksi EU:n viisaimmista talousmiehistä. Hän ei ottanut lainkaan palkkaa työstään. Hänellä oli vain yksi päämäärä, parantaa Italian valtion taloutta. Hän laskeskeli kaksi vuotta melkein kellon ympäri, kävi hotellissa nukkumassa ja taas alkoi laskeskella. Näyttää siltä näillä näkymin, että politikkojen on mahdottomuus prantaa taloustta yksistään jo Italian valtavan korruption takia. Ei-laillisia keinoilla saadaan rattaat aina pyörimään. Esimerkiksi äärioikeistolaisen Lega puolueen puolueenjohtaja Salvini on saanut varoja Venäjältä. Hän jopa niillä lupasi kustantaa kaikille köyhille peruselatuksen.
Parlamentti koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista, jotka yhdessä valitsevat myös presidentin. Edustajainhuoneeseen kuuluu 630 jäsentä ja senaattiin 315 senaattoria. Lisäksi tietyt henkilöt, kuten entiset presidentit, pääsevät loppuiäkseen senaatin jäseniksi. Virallisesti Italian parlamentti koostuu alahuoneesta ja ylähuoneesta, käytännössä Italiassa on kaksi erillistä parlamenttia. Edustajainhuoneella ja senaatilla on nimittäin samanlainen tehtävänkuva, esimerkiksi lakialoitteen pitää läpäistä molemmat kamarit astuakseen voimaan ja maan hallituksen tulee nauttia molempien kamarien luottamusta. Italiaksi järjestelmää kuvataan termillä bicameralismo perfetto/ täydellinen kaksikamarisuus.
Italian politikkaa ei edes kannata yrittää ymmärtää, sen verran erilaista se on kuin mihin me ollaan totuttu pohjoismaissa. Italia valtionakin on täysin erilainen kuin Suomi. Ei siis ihme että päätöksiä ja uudistuksia on Italiassa vaikea saada lävitse. Italiassa on kamalan paljon puolueita, uusia syntyy kaiken aikaa ja entisiä häviää pois. Ennen vaaleja lyöttäytyy puolueet erilaisin 'pakteihin', mutta vaalien jälkeen usein nuo paktit jo hajoitaan. Äänestäjillä ei ole pientäkään haisua siitä minkälainen tillanne vaalien jälkeen tulee olemaan.
Italia oli 1800-luvulla jakautunut useisiin pieniin itsenäisiin herttuas- ja ruhtinaskuntiin. Italian valtion yhdistäytyminen tapahtui pitkällä ajanjaksolla vuosina 1848-1870. Italia on siis nuori yhdistynyt valtio, joka jakaantuu vieläkin 20 erilliseen alueeseen, jotka ovat Italian ylimmän tason hallinnollisia alueita. Niille myönnettiin osittainen autonomia vuoden 1948 perustuslaissa. Alueet perustuu suurelta osin entisiin herttuas-ja ruhtinaskuntiin. Viidellä niistä on erityinen itsehallintoalueen asema syystä että niissä on aina elänyt erilaisia vähemmistöjä, jollaisia on historiallisesti erittäin paljon Italiassa.
Jokaisella alueella on vaaleilla valittu valtuusto sekä presidentin (ital. Presidente della Giunta regionale) johtama hallitus. Aluehallinnon instituutiot vastaavat toiminnaltaan valtakunnallisen tason instituutioita. Ovat tavallaan kuin omia maita Italian valtiossa.
Hallintoalueet jakaantuvat sitten puolestaan maakunniksi/provincia ja metropolikaupungeiksi/città metropolitana. Maakuntia on 93 ja metropolikaupunkeja 14. Kuntia Italiassa oli vuoden 2017 alussa 7983.
Piazza del Parlamento
Seuraava korttelistokin paltsita länteen päin suurelta osin kuuluu edustajainhuoneelle. Olen kertonut siitä korttelistosta Santa Maria della Concezione in Campo Marzion kirkon yhteydessä.
Piazzalla seisovaa obeliskia kutsutaan nimellä Solare
Torilla seisova obeliski on valmistettu 600-luvulla. Se on tuotu Heliopolista Egyptistä Roomaan 500 luvulla eaa, kuten useimat Roomasta löytyvät obeliskit. Obeliski on 21 metriö korkea, 33 mertiä jos lasketaan jalusta mukaan. Keisari Augustus käski laittaa obeliskin keskelle Campo Marziota/Campo Martiusta. Obeliski hajosi maanjäristyksessä 800-luvulla. Paavi Sixtus V käski kasata obeliskin osat kasaan 1500-luvulla ja asettaa paloista koottu obeliski Piazza del Parlamentolle, Palazzo Montecitorion eteen.
Solare obeliski palatsin edustalla
Palatsi rakennettiin 1650 luvulla. Gian Lorenzo Bernini suunnitteli sen. Carlo Fontan kuitenkin lopetteli sen. Rakennus on tehty barokin tyyliin. Palatsin salien seinillä on runsaasti taidetta. Palatsia näytetään oppaan mukana silloin tällöin.
Pääsisäänkäynti Camera di Deputatin rakennukseen
Torille ei kulje busseja eikä muitakaan julkisia kulkuneuvoja. Parhaiten tänne löytää kävelemällä Piazza Venezialta Via del Corsoa pitkin kohti pohjoista ja Piazza Colonnan kohdalla voi sitten poiketa vasemmalle.
Parlamentin takana (liekkö etupuoli vaiko takapuoli, vaikea sanoa) Piazza del Parlamento nimisellä kadulla on yhdensuuntainen liikenne. Sillä puolella on erittäin rauhallista. Mukava ja viihtyisä kahvila ja ruokapaikka Caffetteria Al Parlamento on suositeltava levähdyspaikka.
Parlamentin takana (liekkö etupuoli vaiko takapuoli, vaikea sanoa) Piazza del Parlamento nimisellä kadulla on yhdensuuntainen liikenne. Sillä puolella on erittäin rauhallista. Mukava ja viihtyisä kahvila ja ruokapaikka Caffetteria Al Parlamento on suositeltava levähdyspaikka.
Via del Corson 1,5 kilometriä pitkä katu on yksi Rooman pääkaduista. Se kulkee suoraan Piazza Venezialat pohjoiseen päin. Vai del Corson katua on hyvä käyttää 'suunistuskatuna' Rooman keskustassa. Katu ikään kuin jakaa keskikaupungin kahtia itäiseen ja läntiseen puoleen. Piazza Montecitorio sjaitsee sen läntiellä puolella, aivan keskellä kaupunkia.
Largo Chigi ennen vanhaan vuonna 1925
Largo Chigi nykyään. Tuo kirkko tuossa on nimeltään Santa Maria in Via. Kirkon nimi viittaa tiehen. Ja melkein keskellä tietä se seisoo vieläkin.
Kovin lähelle Palazzo Montecitoria ei julkisilla kulkuvälineillä pääse. Via del Corson itäisellä puolella sijaitsee Largo Chigi, jossa pysähtyy paljon busseja, jotka ajaa itään päin, kuten 51, 52, 53, 62, 63, 71, 80, 83, 85, 117, 119, 160, 492 ja useita yöbusseja. Tämä on yksi Rooman suurmmista liikenneristeyksitä. Se pohjoispuolella sijaiste Pizza di San Silvestron suuri aukea tori, joka on ikuiset ajat toiminut kaupungin keskeisimpänä liikennesolmuna. Nykyään torilla ei ole enää bussilaitureita, mutta Largo Chigin ja Piazzan välissä kulkee lyhyt kadun pätkä, Piazza San Galudio, jossa pysähtyy kaikki nuo edellä mainitut bussit silloin kun ne ajaa toiseen suuntaan, siis länteen ja pohjosieen päin.
San Silvestron torilta löytyy takseja ja kioski, josta voi ostaa bussilippuja. Torin reunalle onilmestynyt aivan viime iakoian Ikean Pop-upp-store. Ruotsissa ei Ikealla ole lainkaan pop-upp-storeja vaan niitä löytyy vain ulkomailta. Butiikkien niminä käytetään huoneen nimiä, esm Ikea keittiö tai Ikea makuuhuone, Köpenhaminssa oli mm Ikea-ruoka. jne.
Italian parlamentissä istuu 630 edustajaa, joista 12 on ulkomailla asuvaa italialaista. Italian parlamentti on "täydellinen kaksikamarinen järjestelmä", missä sekä ylä- että alahuoneella on samat valtaoikeudet. Lakien hyväksymisen lisäksi parlamentin tehtäviin kuuluu hallituksen toiminnan valvominen. Italia on parlamentaarinen demokratia, missä hallituksen tulee nauttia parlamentin molempien kamarien luottamusta. vaalilain muutoksen myötä edustajainhuoneen paikoista 1/3 jaetaan käyttäen enemmistövaalitapaa ja 2/3 paikoista jaetaan suhteellista vaalitapaa käyttäen.
Italialainen politiikka on melkein täysin käsittämätöntä ulkopuolisille. osittain se johtuu siitä että Italia jakautuu itsehallinollisiin regioneihin joilla on omat parlamentiinsa ja jopa omia paikallisia lakeja. Tämä on historian perintöä, siltä ajalta kun Italia jakautui aatelisten herttuas- ja kreivikuntiin ja Kirkkovaltiokin omisti suuria alueita sieltä täältä Italiasta.
Solare
Marcus Aurelion kolonna on yksi Rooman upeimmista kolonnoista. Kolonna valmistettiin vuonna 180 eaa, keisari Marcus Aurelion kuoleman jälkeen. Colonnan kaupunginosa on saanut nimensä tästä Marcus Aurelion kolonnasta. Italissa on myös Colonna niminen aatelissuku, jotka ottivat sukunimensä Albanon järven alueella sijaistevasta linnakkeesta nimeltä la Colonna. Colonnat ovat yksi Italian arvovaltaisimmista aatelissuvuista. Suku oli erittäin mahtava jo keski- ja renesanssinin ajoilla. Suku oli Spoleton herttuassuku, jonka perusti langobardit.
Rooman maaseudulla he sotivat Orsinin aatelissuvun kanssa alueiden vallasta. Molemmat suvut rakensivat sinne sun tänne Rooman maaseudulle linnakkeita, joissa oli korkeat vartiotornit. Pahimmat tappelut käytiin 1300-luvulla, koska siihen aikaan paavit asuivat Ranskassa Avignonissa. Kuitenkin Colonnan suvun pahin vihollinen oli Bendetto Caetani, josta tuli paavi vuonna 1294.
Osa Colonna suvusta pakeni Ranskaan. Vuonna 1417 nousi Oddone Colonnan paavin istuimelle. Häenstä tuli paavi Martino V/Martinus V.
Colonnan suku asuu nykyään Roomassa Palazzo Colonnassa, Via della Pilotta 17. Palatsissa sijaitsee nykyään myös upea taidegalleria. Suvulla on suuri maatila Casal Nocetossa Piemontessa, Alessandrian provinssissa. Colonnat viljelee täällä mm viinejä. Alessandrian provinssissa sijaitsee useita suuria viiniviljelmiä. Provinssi on elegantti alue. Tutustumisen arvoinen alue, kuten koko Piemonten regione. Tämä luoteinen alue Italiasta on erittäin hyvinvoivaa aluetta.
Colonnat omistivat aikoinaan koko tämän Colonnan kaupunginosan maa-alueet ja myös alueen, jossa keisari Augustuksen Mausoleumi sijaitsee. Suku on nykyään jakautunut neljään herttuaslinjaan ja kolmeen ruhtinalliseen sukulinjaan, joista yksi linja on yhtynyt Barberinin suvun kanssa. Heidän tiluksensa sijaitsee Palestrinassa, Roomasta noin 30 kilometriä kaakkoon. Colonna niminen taajama löytyy läheltä Palestrinaa. Pallavicinin suku omistaa myös suuren maatilan aluella.
Rooman maaseudulla he sotivat Orsinin aatelissuvun kanssa alueiden vallasta. Molemmat suvut rakensivat sinne sun tänne Rooman maaseudulle linnakkeita, joissa oli korkeat vartiotornit. Pahimmat tappelut käytiin 1300-luvulla, koska siihen aikaan paavit asuivat Ranskassa Avignonissa. Kuitenkin Colonnan suvun pahin vihollinen oli Bendetto Caetani, josta tuli paavi vuonna 1294.
Osa Colonna suvusta pakeni Ranskaan. Vuonna 1417 nousi Oddone Colonnan paavin istuimelle. Häenstä tuli paavi Martino V/Martinus V.
Colonnan suku asuu nykyään Roomassa Palazzo Colonnassa, Via della Pilotta 17. Palatsissa sijaitsee nykyään myös upea taidegalleria. Suvulla on suuri maatila Casal Nocetossa Piemontessa, Alessandrian provinssissa. Colonnat viljelee täällä mm viinejä. Alessandrian provinssissa sijaitsee useita suuria viiniviljelmiä. Provinssi on elegantti alue. Tutustumisen arvoinen alue, kuten koko Piemonten regione. Tämä luoteinen alue Italiasta on erittäin hyvinvoivaa aluetta.
Colonnat omistivat aikoinaan koko tämän Colonnan kaupunginosan maa-alueet ja myös alueen, jossa keisari Augustuksen Mausoleumi sijaitsee. Suku on nykyään jakautunut neljään herttuaslinjaan ja kolmeen ruhtinalliseen sukulinjaan, joista yksi linja on yhtynyt Barberinin suvun kanssa. Heidän tiluksensa sijaitsee Palestrinassa, Roomasta noin 30 kilometriä kaakkoon. Colonna niminen taajama löytyy läheltä Palestrinaa. Pallavicinin suku omistaa myös suuren maatilan aluella.
Palazzo Montecitori seisoo Piazza di Monte Citorian torilla. Pitkää suoraa Via del Corson katua kulkiessa pohjoiseen päin tulla tupsahtaa Piazza Colonnalle, joka on Piazza Montecitorin jatke tavallaan. Torilla seisoo upea Marcus Aureliuksen kolonna.
Piazza del Parlamento
Palazzo Montecitorin edustajainkammari
Italian edustajainhuone/Camera dei Deputati on Italian parlamentin alahuone. Edustajainhuoneessa on 630 jäsentä, jotka valitaan viiden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa ellei parlamenttia hajoteta ennen tätä. Vaaleissa voivat äänestää kaikki 18 vuotta täyttäneet kansalaiset, mutta perustuslain mukaan edustajainhuoneen jäsenen on oltava vähintään 25-vuotias. Vuodesta 2006 lähtien ulkomailla asuvat Italian kansalaiset ovat valinneet 12 jäsentä edustajainhuoneeseen.
Italian parlamentti on "täydellinen kaksikamarinen järjestelmä", missä sekä ylä- että alahuoneella on samat valtaoikeudet. Lakien hyväksymisen lisäksi parlamentin tehtäviin kuuluu hallituksen toiminnan valvominen. Italia on parlamentaarinen demokratia, missä hallituksen tulee nauttia parlamentin molempien kamarien luottamusta. Edustajainhuone osallistuu myös Italian presidentin valintaan seitsemän vuoden välein pidettävässä vaalissa, missä edustajainhuoneen, senaatin ja paikallishallinnon edustajista koostuva ryhmä valitsee presidentin.
Viimeisimmän vaalilain muutoksen myötä edustajainhuoneen paikoista 1/3 jaetaan käyttäen enemmistövaalitapaa ja 2/3 paikoista jaetaan suhteellista vaalitapaa käyttäen.Enemmistövaali on vaalitapa, jossa valtio tai muu alue jaetaan vaalipiireihin siten, että jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi ehdokas. Valituksi tulee joko kussakin vaalipiirissä eniten ääniä saanut ehdokas (pluraliteetti) tai enemmistön kaikista äänistä saanut (majoriteetti), joista jälkimmäinen voi edellyttää useamman äänestyskierroksen järjestämistä. Suhteellinen vaalitapa on vaalitapa, jossa edustajat valitaan niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään.
Piazza del Parlamento
Cortile/sisäpiha
Tällä alueella sijaitsee paljon uskomattoman upeita palatseja, kun vaan pääsisi niihin sisään katselemaan. Rooma on muutenkin palatsien kotikaupunki. Täältä löytyy noin 300 palatsia. Palatsi on roomalainen keksintö. Alueelta on hajoitettu valtava määrä kirkkoja kun katuja alettiin rakentamaan.
Palatsi Palazzo Ferrajoli, Piazza Colonna, on yksi esimerkki upeista palatseista. Palatsi on alunperin Pistoijasta kotoisin olevan aatelissuku Cancellierin palatsi.
Palatsi Palazzo Ferrajoli, Piazza Colonna, on yksi esimerkki upeista palatseista. Palatsi on alunperin Pistoijasta kotoisin olevan aatelissuku Cancellierin palatsi.
Palazzo Chigi, hallituksen rakennus
Kuakan ei sijaiste myöskään Italian senaatti, siis parlamentin ylähuone. Se sijaistee Palazzo Madamassa, Piazza Madaman torin reunalla.Italian senaatti (ital. Senato della Repubblica) on Italian parlamentin ylähuone, joka koostuu 315:sta vaaleilla valitusta senaattorista ja korkeintaan kuudesta elinikäisestä senaattorista. Senaatin vaalit järjestetään viiden vuoden välein ja niissä voivat äänestää kaikki vähintään 25-vuotiaat Italian kansalaiset. Vaaleilla valittujen senaattorien on oltava vähintään 40-vuotiaita. Perustuslain uudistusyrityksistä huolimatta Italian parlamentti on "täydellinen kaksikamarinen järjestelmä", missä edustajainhuoneella ja senaatilla on samat valtaoikeudet. Hallituksen tulee nauttia sekä edustajainhuoneen että senaatin luottamusta, ja lakialoitteet tulee hyväksyttää molemmissa kamareissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti