Avoinna:
Maanantaina, keskivikkona ja perjantaina kello 8.30-14.30
tiistaina ja torstaina kello 8.30-19.00
lauantaina ja sunnuntaina suljettu
Rooman kansallinen keskuskirjasto vihittiin käyttöön 14. maaliskuuta 1876 monumentaalisen 1500-luvun Palazzo del Collegio Romanon siivessä, muinaisen Bibliotheca Secretan eli Major dei Gesuitin kotipaikassa, mikä muodosti uuden laitoksen alkuperäisen ytimen, johon lisättiin Italian kuningaskunnalle siirretyn 69:n luostarikirjaston käsikirjoituskokoelmat ja painotuotteet Rooman uskonnollisten yritysten lakkauttamisten jälkeen vuonna 1873.
Biblioteca Nazionale Centrale di Roma on yksi kahdesta keskeisestä kansalliskirjastosta Italiassa yhdessä Firenzen Biblioteca Nazionale Centrale di Firenzen kanssa. Mutta tämä ei suinkaan ole ainoa kirjasto Roomassa. Missään ei varmasti ole niin paljon kirjastoja kuin Italiassa ja varsinkin Roomassa. Jokaiskiellä uskonollisella yehtsisölläkin on omat kirjastonsa. Samin moenssa palatsimuseossakin on kirjasto sekä luonnollisestikin on lukuysia kunnalsia kirjastojakin.
Sata vuotta myöhemmin kirjasto siirrettiin uudelle paikalleen, Castro Pretorion arkeologiselle alueelle, yliopistokaupungin ja Terminin aseman väliin arkkitehtien Massimo Castellazzin, Tullio Dell'Anesen ja Annibale Vitellozzin suunnittelemana.
31.tammikuuta 1975 vihitty uusi arkkitehtoorinen kompleksi, valmistettu teräsbetonista, lasista ja alumiinista yli 50 000 neliömetrin alueella, on jaettu neljään osaan: kirjanpito jakautuu kymmeneen kerrokseen, toimistot, atrium ja näyttelytilat viisikerroksisessa rakennuksessa, kokoushuoneet erillisinä rakennuksina, lukusalit yhdessä kerroksessa, joita halkoo suuri keskusgalleria.
Täältä Via Tiburtinan kadun varrelta ja sen ympäritöstä löytyy Rooman mukavimmat ja halvimmat kahvilat ja pizzeriat. Aina kun on joutoaikaa niin lähden tänne kävlylle ja käyn tietysti myös hautsumaalla usein. Pizzeria Formula 1, Via degli Equi 13, on ollut jo kauan yksi Rooman suosituimmista pizzapaikoista. Viinibaareja ja pubeja on tällä alueella erittäin tiheässä.
Kirjaston tehtävänä on kerätä ja säilyttää kaikki italialaiset julkaisut ja tärkeimmät ulkomaiset, erityisesti Italiaan liittyvät teokset, ja saattaa ne kaikkien saataville.
Kokoelmassa on tällä hetkellä yli 7 000 000 painettua nidettä, 2000 'inkunabulaa' (=kehtokirjaa mikä tarkoittaa kirjaa tai sivua, mikä on painettu, ei käsin kirjoitettu, kirjapainotaidon alkuvaiheessa Euroopassa ennen vuotta 1501), 25 000 kappaletta 1500-luvulla painettua kirjaa, 8000 käsikirjoitusta, 10000 piirustusta, 20000 karttaa ja 1434 painotuotetta.
Kun Rooma julistettiin Italian pääkaupungiksi vuonna 1870, sen jälkeen kun muut paavin valtiot hävitettiin, kansalliskirjasto ei muuttanut Firenzestä Roomaan. Sen sijaan Roomaan rakennettiin toinen kansalliskirjasto vuodesta 1873. Näitä kahta kirjastoa on kutsuttu "Keskikansalliskirjastoksi" vuodesta 1885 lähtien erottaakseen ne muista Italian kansalliskirjastoista.
Rooman kansalliskirjasto avattiin 14. maaliskuuta 1876 Palazzo del Collegio Romanossa, Collegio Romanon entisessä toimipaikassa. Täällä on myös Italian hallituksen kulttuuriministeriön tilat.
Kirkollisten kirjastojen kansallistaminen aihuetti sen että vuonna 1551 perustetun jesuiittakirjaston kirjasto, 45000 nidettä, vietiin uutene kansallsikirjastoon. Sen lisäksi 69 kansallistetun luostarikirjaston aineistot kuskattiin uuteen kirjastoon. Samaan aikaan Biblioteca Casanatense kansallistettiin myös. Jonkin aikaa nämä kaksi kirjastoa eivät olleet vain hallinnollisesti yhteydessä, vaan myös rakenteellisesti yhdistettiin.
Vuosina 1965-1975 Castro Pretorion alueelle rakennettiin uusi kirjastorakennus osalle samannimistä armeijan kasarmia. Rakennettiin 50 000 neliömetrin rakennuskokonaisuus näyttely- ja kokoustiloineen sekä kymmenen kerroksinen varastorakennus. Firenzen kirjasto kerää pääasiassa Italiassa julkaistua kirjallisuutta, kun taas Rooman kirjasto hankkii myös Italiasta ulkomailla julkaistuja medioita.
Kirja mikä kuuluu Italian valtion kulttuuriperintöjen joukkoon.