Cestiuksen pyramidi
Moni turisti joka saapuu Piazza di Porta San Paolon aukealle kiinnittää huomionsa pyramidiin, mikä seisoo siinä oikealla kädellä Porta di San Paulon kaupungimuurin ulkopuolella.
Piazzadi Porta San Paolon tori, Porta San Pauoon aukea ja Piazza Ostiense ovat toistensa jatke, ja näin on syntynyt kolmen torin yhteinen suuri aukea.
Tänne löytää metrolla ja busseilla 23, 75, 280, 716 ja raitiovaunuilla 3 ja 8. (Raitiovaunut ovat nykyään busseja). Torin ympäristöstä löytyy palveluja joka lähtöön ja myös rautatieasema missä pysähtyy pitkänlinjan junat.
Porta San Paulon kaupunginportti
Porta San Paolo on kaupunginportti Roomassa Via Ostiensen alkupäässä. Portti sai nimensä siitä että sen kautta pääsee kulkemaan Via Ostiensen tietä pitkin suoraan San Paolo Fuori le Muran basilikaan, mikä sijaitsee 2 kilometrin päässä.
San Paulo le Mura on katollisen kirkon pääkirkko/äitikirkko, ja se on ehdottomasti Rooman suurimpia nähtävävyyksiä. Kirkko on yksi pyhinvaeltajien setsemästä kirkosta Roomassa.
Antiikin aikana sitä kutsuttiin nimellä Porta Ostiensis. Portti on osa Rooman ulointa puolustusjärjestelmää Aurelianuksen muuria, mutta nykyään portti seisoo muurista vapaana ja näyttää linnakkeelta. Sitä kutsutaankin toisinaan il castellettoksi.
Porta di San Paolon portti on suljettu.
Tässä on kaksi piazzaa/aukeaa yhtyneenä toisiinsa suureksi aukioksi, Piazza Ostiense ja Piazza di San Paolo. Aukea on ehkä Roomaan suurin julkisen liikenteen kohtauspaikka. Tässä ympäristössä on paljon nähtävää ja koettavaa, muun muassa mileenkiintoinen Cimitero Acattolicon protestanttinen hautausmaa, Via Caio Cestio 6, mikä sijaitsee aivan pyramidin kupeessa, mutta sisäänkänti on hautausmaan takana.
Yritän silti keskittyä Cestiuksen pyramidiin.
Tässä sijaitsee juna-asema Porta San Paulo ja sen kupeessa B ja B1 metrojunan pysäkki Piramide. Porta San Paulon eteläpuoellla sijaitsee Roma Ostiensen juna-asema. Jos kävelee Roma Ostiensen asemalta kävelytunnelin kautta etellään päin, niin sieltä löytyy paljon ruokapaikkoja, kuten suosittu italialainen gourmet ravintola ja myymälä Eataly. Eataly on myös Tukholmassa.
Lukuisia busseja kulkee suuntaan ja toiseen, sekä riatiovaunu numero 8 käy täällä myös. Raitiovaunu kulkee Casaletton ja Piazza di Porta Maggioren väliä ja se käy tekemässä ympyrän Piazza Ostiensella.
Aurelion kaupunginmuurista ei ole paljoakaan jäljellä, mutta muurin jätteet on melko jämäkät, siinä kohtaa missä on ollut portti, mikä on toiminut sisäänkäyntinä kaupunkiin. Muuri raknnettiin 300 eaa. Se ei tosin ole ollut käytössä aikoihin.
Kaupunginmuuri on suurelta osin purettu juuri tällä kohtaa, sillä tarvittiin tilaa uusille teille ja kaduille. Jäljelle jätettein kuitenkin muun muassa kaupungin upea ikivanha kaupunginportti. Siinä on jonkinlainen museokin. Paikka paikoin Aureliuksen muuri on erittän jämäkkä. Muurissa on museo mihin on sisäänkäynti pyramidia vastapäätä.
Museossa säilytetään löydöksiä Rooman ja Ostian väliseltä alueelta. Erityisen huomionarvoisia ovat kolme arcosoliaa/maalauksia kolmannen vuosisadan haudoista. San Paolon basilikasta on tuotu tänne lukuisia kirjoituksia ja hautakiviä. Itäisessä tornissa on 1200-luvun lopun ja 1300-luvun alun freskojen jäänteitä, bysanttilaisia kappelin koristeita. Aukioloajoista ei ole tietoa, sillä museota on pidetty aika ajoittain lukittuna. Luultavsti ei ole ollut tarpeeksi käyjiä, sillä Roomassa on hirvittävän paljon nähtävää. Luultavasti tänne pääsee vain ryhmissä oppaan kanssa ja etukäetsivaraus on pakollinen. Puh. 0639967702
Caius Cestiuksen pyramidin vieressä se on symboolinen paikka Rooman historiassa, ja se sijaitsee yhdessä Aurelianuksen muurien parhaiten säilyneistä osista. Nykyinen nimi annettiin tälle portille keskiajalla, koska se oli lähellä San Paolon basilikaa, jonne saavuttiin hartauspolkua/Via Ostiensea pitkin. Polkua pitkin pystyi jatkamaan matkaansa kohti merta.
Alkuperäinen Via Ostiense raknettiin jo 700-luvulla eaa. Moderni Via Ostiense yhdistää Rooman Lido di Ostian kaupunginosaan, joka on yksi ainoasta kolmesta kehätien ulkopuolella olevasta kaupunginosasta. Via Ostiense on nykyään leveä valtatie, mikä on kuin viivoittimella vedetty linja merelle.
Omasta mielestäni ei kannata maksaa sisäänpääsymaksua, sillä siellä sisällä ei ole oikeastan mitään nähtävää. Riittää kun lukee pyramidin historiaa.
Tämä on kuitenkin Rooman ainoa säilynyt muinainen egyptiläistyylinen pyramid, mikä sijaitsee vastapäätä Piramiden rautatieasemaa, kaupungin ei-katolisen hautausmaan vieressä, Testaccion kaupunginosan laidalla.
Pyramidi on 36 metriä korkea monumentti ja se peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Se rakennettiin mahtavan roomalaisen tuomarin ja rälssiluokan ritarin Caius Cestiuksen haudaksi.
Caius Cestius Epulon eli ensimmäsiellä vuosisadalla eaa. Hän isänsä Lucius Cestius Pius oli retoorikko, siis ammatiltaan puheidenpitäjä. Hän oli erittäin suosittu nuoremman väen parissa. He pitivät Luciusta parenpana puhujana kuin Ciceroa/Marcus Tullius Cicero (106-43 eaa), joka oli erinomainen puhuja hänkin, politikko, filosofi, lakimeis ja kirjailija. Hän puhui ja kirjoitti klassisella latinan kielellä. Italian kieli alkoi syntymään pikku hiljaa vasta 1300-luvulla.
Cestiuksen pyramidi on rakennettu alunperin Aurelian-muuriin ja sen valkoisessa marmorijulkisivussa oleva kirjoitus kertoo, että sen rakentaminen kesti 330 päivää.
Vuonna 2013 Cestion pyramidin muistomerkille tehtiin mittava kaksivuotinen kunnostusprojekti, jonka kustannukset olivat 2 miljoonaa euroa. Japanilainen yrittäjä Yuzo Yagin sponsoroi, kuten muutenkin japanialsiet sponsoroi italialaisia historiallisia rakennusprojekteja. Ulkopinnan siivouksen lisäksi hankkeeseen kuului pyramidin sisäkammioon maalattujen freskojen entisöinti, jonka sisäisimmässä kammiossa nykyään sijaitsee kissojen pyhäkkö. Viressä sijaitsevalla hautausmaalla, kuten muillakin roomalaisilla hautausmailla, asuu runsaasti kodittomia kissoja, joita vapaaehtoiset käy ruokkimassa.
Heti pyramidin takana sijaitsee hautausmaa, mihin haudataan portestantteja, ei-katollisia. Katollisilla hautausmaaille on toki haudattu muitakin, eikä vaan katollisia ja varsinkin Campo Veranon mahtavan kaunilila hautasmaalla on juutalaisilla oma osuutensa.
Wisteria kukkii Roomassa hyvin lyhyen ajan keväällä
Italian museot avautuvat ilmaiseksi jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Valtion museot ja arkeologiset kohteet Roomassa ja eri puolilla Italiaa avaavat ovensa ilmaiseksi sunnuntaina 4. elokuuta osana kuukausittaista Domenica al Museo -aloitetta.
Vuosikymmen sitten käynnistetty valtakunnallinen ohjelma järjestetään joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina, ja Rooman kunnallisiin museoihin on kuukausittainen ilmainen sisäänpääsy.
Tänä sunnuntaina lähes kaikki Rooman museot ja arkeologiset kohteet ovat avoinna ilmaiseksi, mutta jotkin museot, kuten Galleria Borghese, vaativat varaukset etukäteen. Viime vuonna turistien sisäänpääsymaksun käyttöön ottanut Pantheon sisältyy 4. elokuuta ilmaisiin avajaisiin, mutta vierailijoiden tulee tehdä varaus etukäteen verkossa.
Rooman valtion ja kaupungin kaksoisaloite tarjoaa ilmaisen pääsyn kaikkiin Rooman kunnallisiin museoihin, mukaan lukien Ara Pacis- ja Capitoline-museot sekä Circus Maximuksen ja Largo di Torre Argentinan arkeologiset alueet.
Tänä vuonna uusi merkintä kaupungin ilmaisten museoiden listalla on Caelian-kukkulan arkeologisessa puistossa sijaitseva Forma Urbis -museo, jossa on jäljellä jäljellä olevat fragmentit Forma Urbis Romaesta, muinaisen Rooman jättimäisestä marmorikartasta. Rooman museoiden ja arkeologisten kohteiden varaukset sunnuntaina 4. elokuuta vaaditaan vain ryhmille, lisätietoja kaupungin (ei Rooma ole kaupunki, vaan kunta) verkkosivuilta tai puh. 060608.
Jättiläinen marmorikartta kaiverrettiin vuosina 203–211 jaa keisari Septimius Severuksen alaisuudessa ja sillä oli luultavasti propagandatehtävä. Se oli alun perin kooltaan noin 18 x 13 metriä, ja se oli esillä luokkahuoneen seinällä Templum Pacis/Rauhantemppelissä, joka liitettiin myöhemmin pyhien Kosmaan ja Damianin kirkon kompleksiin Forum Romanumin alueella.
Kartan muodostaneet 150 levyä kiinnitettiin seinään rautapinnoilla ja niiden ristissä oli uskomaton määrä ohuita kaiverruksia, jotka kuvaavat 4. vuosisadan jaa Rooman rakennusten suunnitelmia kaupunginosineen, taloineen, portikkoineen, temppeleineen ja kauppoineen. Keskimäärin mittakaavassa noin 1:240.
Vuonna 1562 tehdyn löydön jälkeen monet palaset katosivat ja hajaantuivat. Nykyään jäljellä on noin kymmenesosa kokonaiskartasta. Sadoista vuosisatojen aikana löydetyistä fragmenteista vain noin 200 on tunnistettu ja sijoitettu ihanteellisesti nykyaikaiseen topografiaan. Marmoritehdas on ollut osa Capitoline-museoiden kokoelmia vuodesta 1742. Alkuperäisestä viimeinen kattava näyttely tehtiin vuosina 1903-1924 Palazzo dei Conservatorin puutarhassa.
Noin vuosisadan jälkeen Forma Urbis-museon uudet tilat palauttaa marmorikartan täyteen nautintoon, mikä edistää asiakirjan luettavuutta, joka kokonsa ja hajanaisuuden vuoksi ei ole helppoa ymmärtää. Museon päähuoneen kerroksessa on Giovanni Battista Nollin Pianta Granden päälle asettamat Forma Urbisin fragmentit vuodelta 1748, jotta vierailijat voivat tehdä todellisen matkan muinaiseen kaupunkiin ja arvostaa yksityiskohtia. Museorakennuksen sisätiloissa on myös laaja valikoima arkkitehtoonisia ja koristeellisia materiaaleja entisestä kunnan antikvariaatista.
Italia joutuu kirjaimellisesti uuniin afrikkalaista alkuperää olevan kuuman antisyklon Charonin takia, joka tuo mukanaan todella äärimmäisen lämpöaallon. Tämä ei ole mitään uutta, vaan tämä on joka kesäinen rasitus, kun todelliset helteet alkavat noin siinä heinä-elukuun vaihteessa. Lämpötilat Roomassa tulevat olemaan siinä +30-40 välillä ja se saatta nousta jokin päivä yli +40 asteen. Elokuu on Roomassa kuumin kuukausi. Viime vuonna Roomassa oli tähän aikaan +42 enimmillään astetta. Roomassa oli jo nyt kesäkuussa viikon verran kova kuumuus.
Mutta Roomassa ollaan valmiutuneita. Vanhuksista pideteään hyvä huolta ja heidät viedään varjoiseen viileämpään paikkaan. Ilmaisia vesipulloja jaetaan kaikille halukkaille Rooman kaduilla. Useimpien italialaisten kesäloma alkaa nyt. Odotettavissa on että helteet jatkuvat koko elokuun ajan.
Elohopea nousee pohjoisessa Italiassa kohti 37-38°C, keskeisessä Italiassa 40-41°C, eteläisessä Italiassa jopa 42-43°C. On tärkeää juoda runsaasti vettä, välttää alkoholi- ja kofeiinipitoisia juomia, välttää ulkoilua vuorokauden kuumimpina aikoina, pukeutua kevyisiin ja kirkkaisiin vaatteisiin, pitää kotiympäristö viileänä ja syödä kevyitä hedelmiä ja vihanneksia sisältäviä aterioita.
Täältä voi seurata säätilaa Roomassa!
Italiassa vietetään kansallista juhlaa Ferragoston joka vuosi 15. elokuuta, taivaaseenastumisen juhlaa, päivänä, jolloin katoliset uskovat, että Neitsyt Maria nousi taivaaseen, ruumiillaan ja sielullaan, maanpäällisen elämänsä lopussa.
Italian Ferragoston juuret juontavat kuitenkin Rooman ajoilta, ja keisari Augustus esitteli Feriae Augustin lepoajanjaksona vuonna 18 eaa.
Nykypäivän Italiassa Ferragostoon liittyy yleensä italialaisten pakopaikka kaupungeista sekä julkisten toimistojen ja perheyritysten, ravintoloiden, baarien ja myymälöiden sulkeminen, vaikka jotkin suuret supermarketit avautuvat 15. elokuuta. Aikaisemmin Ferragosto tarkoitti sitä, että suuret osat maata sulkivat myymälät kokonaan useiksi viikoiksi.
Mutta tämä on nyt vanhentunut stereotypia, etenkin italialaisille, joilla ei ole perheloma-asuntoa rannalla tai vuoristossa. Monilla ei ole varaa pitää lomaa viikkoja peräkkäin, vaan he valitsevat lyhyempiä taukoja, ja monilla yrityksillä ei ole varaa sulkeutua kokonaan näin pitkäksi ajaksi.
Lisäksi elokuu on kuuma kuukausi Italian matkailu- ja ravintola-alalla työskenteleville, joilla on tänä kesänä erityinen nousukausi.
Perinteisesti monet romanilaiset pakenevat paahtavaa Ferragoston heltettä poistumalla kaupungista, mutta jääneet pääsevät nauttimaan rauhallisista puistoista, liikennevapaista teistä ja yksinkertaisesta parkkipaikan löytämisen ilosta.
Rooman historiallinen keskusta on kuitenkin edelleen vilkas turistien kanssa, ja kaupungin maamerkkejä kuhisee väkijoukkoja.
Valtion ylläpitämät museot, arkeologiset kohteet, galleriat ja historialliset huvilat eri puolilla Italiaa avataan Ferragostoon, mutta Vatikaanin museot suljetaan.
Rooman kunnalliset museot ja arkeologiset kohteet avautuvat todennäköisesti myös 15. elokuuta, aivan kuten viime vuonna, kaupungin julkisen liikenteen verkoston noudattaessa lyhennettyä "festivaalien" aikataulua.
Perinteisen Pollo alla Romanan Ferragosto-aterian valmistamisesta kiinnostuneille tässä on reseptimme.
Historiallinen tapahtuma nimeltä Noantri palaa Trasteveren kaduille 20.-28.7.2024. Olen aikaisemmin kertonut Festa di Noantrista täällä.
Rooma on täynnä uskonnollisia perinteitä, mutta harvat ovat yhtä suosittuja kuin Festa de' Noantri, joka on houkutellut suuria määriä väkeä joka kesä lähes 500 vuoden ajan. Festa, joka on peräisin 1500-luvun alkupuolelta, sijaitsee kahden historiallisen kirkon välillä Rooman Trasteveren kaupunginosassa.
Keskeistä vuotuisessa tapahtumassa, jonka nimi Noantri (noi altri) käännetään roomalaisesta murteesta "meidän", on Karmel-vuoren Madonnan uskonnollinen juhla. Vuosisatoja vanha festivaali 2024 järjestetään 20.-28. heinäkuuta ja päättyy kahteen tärkeään kulkueeseen. Lauantaina 20. heinäkuuta Trasteveren kapeita mukulakivikatuja pitkin kuljetetaan jalokivikoristeinen ja koristeellinen Neitsyt Marian patsas.
Värikäs kulkue alkaa klo klo 18.00 S. Agatan kirkolta ja matkaa kohti S. Crisogonon kirkkoa, jossa patsas pysyy yhdeksän päivää ennen paluuta laivalla "Fiumarola"-kulkueessa alas Tiber-jokea sunnuntai-iltana 28.7.
Tämän suositun festivaalin alkuperä juontaa juurensa vuoteen 1535, jolloin joukko paikallisia kalastajia löysi puisen Madonnan patsaan Tiber-joen suulta myrskyn aikana. Patsas uskottiin S. Crisgonon karmeliittien käsiin Piazza Sonninolla, ja siitä tuli Trasteveren suojeluspyhimys. Se sijaitsi alun perin kardinaali Scipione Borghesen erityisesti rakentamassa kappelissa, mutta vuonna 1890 se purettiin Viale del Re-kadun tieltä, joka tunnetaan nykyään nimellä Viale Trastevere.
Patsas siirrettiin sitten S. Giovanni dei Genoveden kirkkoon, jossa se pysyi muutaman vuosikymmenen ajan, ennen kuin se siirrettiin nykyiseen kotiinsa S. Agatan kirkkoon Largo S. Giovanni de Mathassa, Via della Lungarettan puolivälissä. Perinteen mukaan patsas poistuu kotoaan vain kerran vuodessa, ensimmäisenä lauantaina Karmelinvuoren Siunatun Neitsyt juhlan 16. heinäkuuta jälkeisenä päivänä.
Täältä löytyy vuoden 2024 Noantri ohjelmisto!
Fontana di Ponte Siston suihkulähde, Piazza Trilussa
Suihkuläde on toisilta nimiltään Fontanone dei Cento Preti ja Fontana dell'Acqua Paola Piazza Trilussalla.
Suihkulähteen portailla istuu paljon väkeä iltaisin. Suosittelen saapua torille illalla ja kokea tyypillien roomalainen ilta. Päivällinekin on parasta nauttia torin ympäritössä. Tästä onkin sitten helppo suunnistaa toiselle Rooman suosituista toreista, Piazza Santa Maria Trasteverelle.
Lähtipä Piazza Trilussan torilta mihin suuntaan tahaansa, niin aina löytyy mukavia trattorioita ja kahviloita. On vaikea suositella erityisesti jotain ruokapaikkaa, mutta Taverna Trilussaa uskallan suosistella päivällispaikaksi. Se sijaitsee noin 100 metriä Piazzalta etelään päin, Via del Politielman kujan varressa. Sinne on vaan varattava pöytä ajoissa. Kalliin puoleinen mutta ensiluokkainen.
Taverna Trilussa Trasteveressä, Via del Politeama 23. Tänne löyttää helposti kun kävelee Ponte Garibaldin sillan ylitse Trasteveren puolelle ja siitä rantakatua oikealle, kahden korttelin verraan ja siitä vasemmalle Via del Politeamalle.
Ponte Siston kävelysilta on luonnollisempi tapa ylittää Tevren joki, jolloin tulee yhdelle roomalaisetn susituimalle torille Piazza Trilussalle, ja suoistuille ruokapaikoille, viinibaareihin ja kahviloihin. Torille kokoontuu illan mittaan väkeä, jotkut vaan aikaa tapakseen, toiset tavatakseen kavereitaan ja useimmat tavan mukaan tulla tänne melkein joka ilta.
Torin ympäristä löytyy halpoja pikaruokapaikkoja, pizzapalaa, hampurilaisia, kepabia ja sun muuta. Täällä sijaitsee myös Trapizzino, missä myydään perinteisiä Trapizzo leipiä täytteellä. Trapizzoja syötiin Roomassa jo antiikin ajalla.
Piazza Trilussalta lähdetään vasemmalle Via del Politeaman kujaa pitkin. Siinä heti vasemalla kädellä sijaitsee erittäin suosittu Freni e Frizionin viinipaari, minkä ameikkalaiset turistit ovat kutsuneet maailman parhaaksi. Tämä on erittäin suosittu nuoremman väen parissa ja etenkin amerikkalaisten yliopisto opiskelijoiden parissa. Roomassahan on muuatamia amerikkalaisia yliopistoja.
Taverna Trilussa on monen turistin suosikki, mutta omasta mielestä hieman liian kallis. Riippuen tietysti mitä syö ja juo. Itse en ole käynyt, mutta maininnut olen takuu varmasti blogissani jossain yhteydessä. Kovasti kehuvat. Taitaa olla ainoa ravintola Roomassa mikä on saanut täydet pisteet. Pastaa kehutaan kovasti. Italiassa laki määrää että jokaisen tuokapaikan edustalla tai heti sisäänkäynissä on oltava ruokalista ja hinnat esillä. Joten kannattaa aina tutustua menuun ensin, ennen kuin päättää ruokailla.
Taverna Trilussa on avoinna vain iltaisin kello 19-23, sunnuntaisin suljettu. Aikaisemmin taverna oli avoinna myös lounaalla, mutta ei näin korkeatoisosita ravintolaa kannata pitää Roomassa avoinna päivällä.
Huomautan teille jotka ette ole käyneet Roomassa tai ette ole siellä syöneet, että ei ole mikään pakko ottaa eturuokaa, pääruokaa ja jälkiruokaa, vaan se on aivan OK valita sitä mitä itse haluaa syödä. Lisukkeet kuten vihannekset ja salaatit ovat usein tarjolla sivupöydässä, mistä ne on itse haettava. Sivupöydässä on usein myös useamman sortin perunoita. Vettä pullossa voi aivan hyvin tilata juomaksi. Ja leipää yleensä tuodaan heti ensimmäisenä pöytään juoman kanssa ruokaa odotellessa.
Primi Piatti, eturuoka siis alkuruuan jälkeen on usein pasta, soppa tai risotto. Seondi Piatti on sitten pääruoka ja se on lihaa, kalaa, kanaa tai äyriäisiä, ja se syödään usein siltään. Mutta sen kanssa voi valita salaattia tai uunissa paahdettuja juureksia.
Italialaiset ei pysty välttämään jälkiruokaa päivällesellä tai juhlapyhinä. Espressokahvi (usein tupla espresso) on tavallisin jälkiruoka jonkin makean palan lisäksi. Useimmilla ravintoloilla on jonkin sortin pikkuleipä sitä varten, joten sitä ei tarvitse valita. Se voi olla pieni piparkakku tai leivonnnainen. Jotkut juovat Grappaa, Amarettoa, Limoncelloa tai Sambucaa kaiken päätteeksi.
Italialaiset taas puolestaan eivät vaikuta olevan yhtä ihastuneita Trilussan ruokaan yhtä paljon kuin turistit, mutta italialaiset ovat erittäin kriittisiä siihen mitä he syövät. Se kuuluu kulttuuriin olla arvoteleva ruuan suhteen. (Suomalaiset näköjään arvostelevat enimmäkseen toisia ihmisiä, kun taas ruotsalaiset ei tee sitä juuri koskaan, ei edes mediassa asvostella).
Löysin yhden suomalaisen arvostelijan ja hän sanoo seuraavasti: "Todellinen Rooman helmi, keskellä täydellisyyttä hipovaa Trasteveren sydäntä ja todella monessa italialaisessa ravintolassa käyneenä sanoisin että yksi parhaista koskaan. Todellista italialaista ruokaa, todellinen italialainen tunnelma ja todellinen ihana italialainen palvelu. Kannattaa ottaa tiramisua, taivaallista!"
Minä en ymmärrä Tiramisun valtavaa suosiota. Mutta en ole mikään jälkiruokien ja kahvileipien ystävä muutenkaan.
Parasta on varata pöytä etukäteen. Voi vaikka pyytää hotellin respan varaamaan. On kuulema vaikea päästä perille, ja voi sattua että tulee kieliongelmia, joten pyydä ystävällisesti respan apua.
Kun italialaiset syövät niin he syövät melkein aina päivällistä television ääreessä. Televiso siis seisoo ruokasalissa tai oleskuleuhuoneessa ruokapöydän lähettyvillä. Päivällisaikana tulee suosituimmat ohjelmat ja kaikista suosituimpia on jännittävät erilaiset kilpailut, missä voi voittaa suuria summia rahaa.
Ravintoloissa italialaiset pitää kovaa meteliä. Roomalaiset eivät ole kovin puheliaita muuten, mutta ravintolassa kaikki puhuu yhteen ääneen ja ihmetellä voi että he ehtivät siinä yhtä aikaa syömäänkin.
Kerran me syötiin pienessä ravintolassa Firenzessä yhtä aikaa isomman ranskalaisen seurueen kanssa ja he ei päästäneet sanaakaan suustaan vaan he söivät vaihtamtta sanaakaan keskenään.
Minä vaan en ymmärrä kuinka ihmiset jaksaa syödä pastaa joka ikinen päivä koko elämänsä ajan.Pasta on kuitenkin vieläkin italialaisissa ravintoissa eturuoka minkä jälkeen sitten yödään lihaa tai kalaa, melkein siltään. Miksi ei voi tarjoilla pastaa ja lihaa tai kalaa yhtä aikaa samalla lautsella?
Taverna Trilussa on avoinna kaikkina viikon päivinä paitsi ei suunnuntaisin 19.00:stä puoleen yöhön kello 24.00:ään sakkka. Täällä Menu!
Kirkko ja luostari kunnostettiin vuonna 1631 tulipalon jäljiltä.
Vuonna 1985 rakennus kompleksista tuli Opus Dein johtaman paavillisen Pyhän Ristin yliopiston lisärakennus, jonka pääkonttori sijaitsee Sant'Apollinare alle Termen vieressä. Täällä sijaitsevat yliopiston kirjasto, tutkimuskeskus ja professorin toimisto. Kirkosta vastaava pappi on nykyään Opus Dein jäsen, ja kirkkoa kuvataan yliopiston kirjaston kappeliksi. Edistääkseen arvokasta musiikkiperinnettä veljeskunta on perustanut Accademia di San Girolamo della Caritàn.
Roomaan ei kannata matkustaa kesä- heinä- eikä elokuussa. Helle on hengenvaarallista. Tänään on Roomassa +38 astetta ja muutaman päivän päästä yli +40. Ja kuumin aika on vasta tulossa elokuussa. Syys ja kevät ovat parasta aikaa matkustaa Roomaan.
Puhdasta kylmää juomavettä saa nasoneista, vesiposteista. Siinä samalla voi huuhtoa naamansa, kätensä, jalkansa ja täyttää juomapullon.
Suihkulähteisiin nouseminen on ehdottomaati kiellettyä ja siitä räpäsähtää korkeat sakot. Vaikka te ette huomaa sitä, niin poliiseja on kaikkialla Roomassa. Roomalaist poliiist saavat usein miten taskuvarkaatkin kiinni.
Roomassa festivaaleja pidetään yhtenään kesäkaudella. Saattaa olla kaksikin festaria samalla viikolla. Mutta kirkolliset juhlinnat ovat huomattavasti vähentyneet ja katollisen kirkon Pyhäpäivät on poistettu Italian kalentereista. Vatikaanin kalenterissa ne ovat vieläkin.
San Giovanni-festivaalia/Pyhän Johanneksen kunniaksi vietetään yleensä 23-24. kesäkuuta joka vuosi, ja se on todellinen ruokaorgia, jonka pitkät pöydät ovat täynnä grillattuja sikoja ja etanapataa. 23.kesäkuuta ja 24.kersäkuuta välinen yö on nimeltään La Notte delle Streghe/Noitien yö, mikä yhdistyy San Giovannin juhlaan. Siis italialainen juhannus.
Päivää on vietetty ainakin 500-luvulta lähtien. Luukkaan (1:44:n mukaan) tämä suurin profeetoista saavutti pelastuksen ilon jo äitinsä kohdussa, ja siksi hänen syntymäänsä (kuusi kuukautta ennen joulua, Luukaan 1:26 mukaan) juhlitaan päivää suuremmalla juhlalla.
24. kesäkuuta oli vuoteen 1952 asti Ruotsissakin yleinen vapaapäivä, jonka nimi oli Pyhän Johannes Kastajan päivä, ja jo vuodesta 1921 lähtien siitä tehtiin juhannuspäivä.
San Giovannin juhla alkaa 23. ja 24. kesäkuuta välisenä aikana, joka tunnetaan yleisemmin "noitien yönä". Legendan mukaan tänä yönä noidat kokoontuivat Lateraanin niityille, joita Herodiaan ja hänen tyttärensä Salomen haamut kutsuivat ja jotka tuomittiin Pyhän Johanneksen pään mestauksesta, ja kiersivät ympäri kaupunkia vangitakseen sieluja ennen kuin lähtivät Beneventoon, mitä on pidetty par excellence noitien kaupunkina. Olen aikonut jo monta kertaa tehdä postauksen Beneventosta, mutta se vaan on jäänyt, sillä Beneventosta olisi erittäin paljon kerrottavaa.
Benevento on kaupunki Italiassa Campanian alueella, Beneventon maakunnassa, 50 kilometriä Napolista koilliseen. Kunnassa oli 59789 asukasta. Benevnto on ollut ruhtinaskunnan pääkaupunki. Kaupunki on ollut katollisen kirkon arkkipiispan toimipaikka vuodesta 969 lähtien. Rooman jälkeen Benevento on Italian antiikin rikkain kaupunki.
Noitein takia roomalaiset siunasivat talojensa sängyt ja oven ja lähtivät sitten soihdut ja kynttilät sytytettyä kohti San Giovanni in Laterano-aukiota. Täällä sytytettiin kokkoja karkottamaan okkulttisia voimia, ihmiset rukoilivat, oli niitä, jotka toivat "callaron" (ison kattilan), jossa he keittivät etanoita kastikkeessa, ruokaa, joka edusti vastoinkäymisten ja huolien tuhoa.
Vasta aamunkoitteessa kastetta kerättiin pelloilta, sillä sanottiin olevan parantavia voimia, ja valkosipulia ostettiin myös sanonnan mukaan "joka ei osta valkosipulia San Giovannista, on köyhä ympäri vuoden". Yön aikana, jolloin Tiber-kylpylä avattiin, roomalaiset saattoivat vilvoitella San Giovannin suihkulähteellä uskoen, että juhlapäivänä pyhimys tekisi ihmeitä enemmän kuin muuna vuoden aikana.
Suuri juhla, jossa syötiin, juotiin, soitettiin tamburiinia, kelloja, trumpetteja karkottamaan noidat ja okkulttiset voimat. San Giovannin juhla päättyi auringonnousuun Castel Sant'Angelon perinteisiin kanuunan laukauksiin. Näin jumalattomat uskomukset jätettiin syrjään ja messu vietettiin San Giovanni in Lateranon basilikassa.
Sanomattakin on selvää, että San Giovannin juhla ei enää tunnu samalta kuin ennen, mutta jotkut riitit, jotkut perinteet elävät edelleen Roomassa. Esimerkiksi Sannion alueen puutarhoissa noitien yötä vietetään 23.6. Piazza San Giovanni in Lateranon-aukion vieressä olevassa puutarhassa on runsaasti ohjelmaa kaikille ikäryhmille. Nykyään popmusiikkiryhmät esiintyy torilla juhannuksena.
23 päivä kesäkuuta alkaa Piazza Vittoriolta Piero Tuccin johtama historiallis-taiteellinen-teatterikävely Ciambella-yhdistyksen järjestämillä teatterikierroksilla, jotka päättyvät Via Sannion puutarhojen keskelle.
Illan aikana esitellään ilma-akrobaattista voimistelua ja paikalla on paalukävelijöitä valaistuissa asuissa. Klo 20 ja auringonlaskun aikaan esitetään teatteriesitys Herbarie, joit kutsuttiin noidiksi, tarina kolmesta naisesta lääketieteen alalla ja tietämyksestä keskiajasta aikana, jolloin inkvisitio yritti saada aikaan perinteisen lääketieteen lopun.
Ja paljon paljon muuta historiallista...