Tango romano

Vecchia Roma

Chitarra Romana

Quanto sei bella Roma

Arrivederci Roma

Via Ostiense

Via Ostiense/Via Ostiensis on 20 kilometriä, alunperin 30 kilometriä pitkä antiikin aikainen tie. Se alkoi aikoinaan Roomasta Forum Boariumilta ja kulki Aventinon kuvetta  Teveren rantaa  oitkin Ostiaan saakka. Ostia Anticassa sijaitsi Rooman satama. 

Tie merenrantaan lähti nykyiseltä Piazza Venezialta ja oli nimeltään Via del Mare, mutta Mussolini halusi rakennuttaa uusia teitä ja katuja ja siinä rakennusinnossa hävisi sekin katu. Vain pieni pätkä Via Ostiensista on vieläkin nimeltään Via del Mare, ja veilä pienempi pätkä on jäljellä sitä alkuperäsitä Via del Maresta EUR:n kohdalla.

Via Portuensen tie kulki myös meren rantaan Ponte Galerian kuntaan Trasteveresta Porta Portesesta. Se kulkee nykyisten kaupunginosien Colle Portuensi, Casaletto, Corviale, La Parrocchietta ja Trullon kautta Teveren pojoispuolta. Se rakennettin ensimmäisellä vuosisadalla jaa ja se on numeroitu nykyään SP1 tieksi. Via Portuensen käyttö ja tarve väheni melko pian kun satama Ostiensessa lakkautui käytöstä, joten uusi ja parempi yhteys merelle on Via Ostiense.

Porta San Paolon kaunis asemarakennus.

Porta San Paulo on suuri aukea ja liikenneristeys Roomassa. Vieressä  sijaitsee myös Piramiden metrolinjan B pysäkki.  Tässä on myös  paikallisliikenteen Atac'in useiden bussien päätepysäkit.

Rautatiemuseo Il Parco Museo Ferroviario Met.ro löytyy myös Porta San Pauloan asemarakennuksesta. Ilmainen sisäänpääsy. Avoinna maanantaista torstaihin klo 9-16 ja perjantaisin klo 9-13.

Marcello Piacentini suunnitteli tämän kauniin asemarakennuksen jonka vihkiäisissä vuonna 1918 oli itse Italian kuningas Vittorio Emanuele III. Aseamarakennuksen sisällä olevat seinämaalaukset ja koristelut ovat Giulio Rosson tekemiä. 

Piazza Porta San Paololta tai Piazzale Ostienselta löytyy Protestanttinen hautausmaa Cimitero acattolico, heti siitä Pyramidin vierestä. Se on mielenkiintoinen kävelyalue. 

Roma -Lido paikallisjunan linjakartta

Junanrata Rooman ja Lidon välillä päättyy Ostia Lidoon, josta on jatkorata nykyään Cristofo Colomboon. Ostia Lido oli aikoinaan 1800-luvun lopulla erittäin suosittu yläluokan kesänviettopaikka. Alueen omisti Kirkkovaltio (nykyinen Vatikaani). Monien vuosien suunnitelmien jälkeen Rooman kaupunki otti asiakseen rakentaa junanrata yhtenäisen Italian  50-vuotis-juhlavuoden kunniaksi. Rooman silloinen kaupunginjohtaja Prospero Colonna päätti että junanrata rakennetaan ja samalla korjataan Via Annibaldia,  Colosseumin ja Via Cavourin välillä. 

Päätettiin että junanrata alkaa Porta San Paulolta. Mussolinin painostuksesta junanrata saatiin valmiiksi vuonna 1924, jolloin Mussolini itse oli vihkimässä radan. Matkaa on 28 kilometriä ja se oli Italia ensimmäinen paikallisjunanrata kaupunki oloissa. Ostiaan rakennettiin myös kaunis asemarakennus ja posti sekä kirkko nimeltä Regina Pacis.

Ostian busslilinjakartta.

Toisen maailmansodan aikana saksalaiset pommittivat junanradan ja Ostian ja Acilian asemarakennukset tyystin hajalle. Korjaukset kestivät kauan. Ostian rauatieasemaa ei korjattu, vaan rakennettiin vain pysäkki pääteasemaksi noin 300 metriä aikaisemmin radan varteen. Uusi asemarakennus Lido di Ostia valmistui vasta vuonna 1951.

Kun Metrolinja B vedettiin Terminin rauatieasemalta Porta San Pauloon niin saattiin hyvä ja nopea yhteys. Kun nykyinen Cotral (Consorzio pubbliciservizi di Trasporto del Lazio)  liikennefirma perustettiin vuonna 1993, otti Cotral omistukseensa Roma-Lido radan. Ostia Lido Nord asema rakennettiin. Cotralin hajottua kahteen eri firmaan, otti Rooman kaupungin liikennelaitos Atac Roma-Lidon radan huostaansa.

Vuonna 1962 Rooman kaupunki teki päätöksen rakentaa Metrolinja E junaradan sijalle, mutta siitä suunnitelmasta luovuttiin melko pian. Paikallisjuna kulkee kaiken päivää kahdeksan vuoroa tunnissa ja kesäaikaan vielä tiheänpään. Ostian paikallisjunalla ja metrolinjalla B on kolme yhteistä asemaa, Piramide, Basilica San Paulo ja EUR Magliana.

Ostiassa on neljä junasemaa, ensin Vitinia kaupungin laidalla. Sen jälkeen Anicia, Ostia Antica, jolla on jäätävä pois jos haluaa mennä Rooman mahtavinpaan nähtävyyteen, Ostia Anticaan. Seuraava on Lido di Ostia Nordin pysäkki ja lopuksi melkein uimarannalla sijaitsee Ostia Lido Centron pysäkki. 

Nykyään voi jatkaa junalla Stella Polare, Castel Fusanon ja Cristoforo Colombon asemille saakka. Heinä-elokuussa Ostian rannat ovat melkein sietämättömän täynnä porukkaa. Aikaisemmin useat yöpyivät rannoill, mutta nykyään se on ehdottomasti kiellettyä. Mutta se ei estä etteikö monet ota siltikin patjaa ja tyynyä mukaan rannalle. 

Kesäaikaan järjestää Rooman kunta erityisiä "uimabusseja" Roomasta Ostian rannoille. Bussit lähtevät EUR-Fermin metroasemalta, 07, 062 ja 070 Express. Paikallisjunallekkin on lisätty vuoroja kesäviikonlopuksi. Bussit kulkevat Ostia Lidosta vielä eteenpäin Capocottan rannoille saakka.

Ostiaan kulkevan paikallisjunan FC 2:n päätepysäkki on Cristoforo Colombo nimeltään. Ja sen toinen pää on Porta San Paulon rautatieasemalla. HUOM! Ei pidä sotkea Porta San Paulon rautatieasemaa ja Basilica San Paulon rautatieasemaa keskenään. Eikä Porta San Paulon paikallisjuna-asemaa Ostiensen rautatieaseman kanssa. 

Ostiensen paikallisjunan päätepysäkiltä (Cristoforo Colombo) voi sitten ottaa "kesäuimabussin"  07 tai 070 ja jatkaa matkaa pitkin rantaa. Tie tästä eteenpäin on nimeltään Via Litoranea. Siellä on kahdeksan rantapsyäkkiä/Cancelliä. Paikallisbussilipun hinta 1.50 €. Sitten onkin vaikeampi päättää että millä "cancellillä", jää pois kyydistä. Mutta bussihan kääntyy vimeisellä cancelillä takaisin päin, joten eksymään ei pääse. Siellä ei ole mitään vaikeuksia löytää rannoille. Uimarannoista hieman lisää alenpana sivulla.

Via Ostiense alkaa nykyään Porta San Paololta tai Porta Ostiensista kuten kapunginmuurissa olevan portin nimi oli antiikin aikana. Se on osa noin 20 kilometriä pitkää Aurelianuksen kaupunginmuuria. 

Cestiuksen Pyramidi on keisari Augustuksen ajalta. Gaius Cestio Epulonius (kuka lienee oleen) haudattiin pyramidiin joskus vuosien  18-12 eaa. Hautakammioon ei ole sisäänpääsyä kuin erikosiluvalla  Pyramidi on vain 27 metriä korkea ja arkennettu tiiliskivistä, cementistä ja marmorista. Se on erittäin hyvin säilynyt siitäkin huolimatta että liikenne  sen ympärillä on valtava nykyään. Se ei ole sen ihmeellisempi nähtävyys. 

 

Porta  San Puolo, Aurelianuksen muurin vanha portti

Basilika san Paulo fuori el mura ja sen luostari  sijaitsevat Via Ostiensen ja  Viale di San Paulon välissä. Sisäänkäynti kirkkoon ja luostarin puutarhaan on Viale San Paulon puoleta. San Paulon basilika kuuluu niihin pakollisiin turistinähtävyyksiin. Pyhä Paavalihan on haudattu kirkkoon.

Luostariin on sisäänkäynti Via Ostiensen puolelta. Luostarin sisäänkäyntiä vaastapäätä löytyy McDonalds ja Pizzeria.  Tällä puolella on metroasema nimeltä Basilica San Paulo, katuristeyksen toisella puolen ja bussipysäkki on Pizzeriasta hieman kaaupunkiin päin. Via San Paulolta, basilikan sisäänpääsyn edestä, kulkee bussi  Rooman keskustaan, Piazza Venezialle. Juuri ennen  basilikaa sijaitsee melko suuri puistoalue nimeltä Parco Schuster Lidofonso.

Bendiktiiniläsiluostarin tiloissa, Via Ostia 186, on myymälä  jossa myydään ruokatarvikkeita, lääkkeitä, erbosteria- ja muita luostarin omia  tuotteita. Myymälä/apteekki on avoinna maanantaista launantaihin kello 9-13 sekä 16-19.30. Joinakin erikoisina päivinä ja kesäalauantai iltapäivisin apteekki sulkee aikaisemmin. 

Kaikkina arki-iltoina kello 18.00 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 17.00 vesperin yhtetydessä saa basilikassa kuulla munkkien laulavan gregorianisia kantaatteja (Canto Gregoriano). Suosittelen !

Muutoin basilika on avoinna kaikkina päivinä kello 7.00-19.00. Hartaushetkiä ja messuja pidetään muutaman tunnin välein.

Pyhän Paavalin jälkeenjäännökset löytyvät tämän upean baldakinon alta. Takana olevalla alueella pidetään päivittäiset messut tuon aivan mahdottoman kauniin ja loistavan kultamosiikkisen kupoolin edustalla. 

Ensimmäsien kirkon, Liber Ponrtificalis, Pyhän Paavalin haudan päälle rakennutti itse keisari Konstantinus vuonna 324 ja Via Ostiensiksen ja Via Laurentinan kohtauspaikkaan. Nykyinen teiden yhtymäkohta sijaitsee noin kilometri etelänpänä. 

Ensimmäisessä kirkossa oli kaksi absidia. Seuraavat keisarit hajoittivat kirkon ja rakensivat uuden basilikan. Arkkitehtinä toimi Cyriades. Basilika valmistui keisari Honoriuksen aikana vuonna 395. Tulipalo uhkasi hajoittaa kirkkosalin, mutta se on nykyään melkein se sama kuin uutena. Maanjäristyskin on koetellut basilikaa 1300-luvulla. Absidin upea mosaiikki on seitsemänneltä vuosisadalta. Siihen aikaan oli kaksi luostaria kirkon yhteydessä, yksi nunnille  ja toinen munkeille. Benediktiinimunkit tulivat luostariin 700-luvulla ja  heidän hallussaan on luostari vieläkin. 

Krusifiksi kappeli on 1700-luvulta. Sijaitsee vasemmalla puolella absidia.

Carlo Madernon suunnittelma  kappeli  jossa säilytetään sakramentteja on 1600-luvulta. Se sijaitsee ensimmäisenä oikealla absidista. 

Kauniita korinttilaisia pylväitä ja yläpuoella nähdään boordi Paavien portreteista. Etittäin tunnelmalliset lasi-ikkunat taustalla. 

Taveren joki tulvi niin pahasti juhlavuonna 1700 ettei pyhiinvaeltajat päässeet basilikaan lainkaan. Basilikan edustalla oleva portiikkialue on 1700-luvulta Antonio Canevarin suunnittelma ja Alessandro Specchi joutui rakentamaan sen uudestaan koska edellinen hajosi. Kaikkien edesmenneiden paavian kuvat löytyvät seiniltä pyläviden päältä.

Museon/Pinacotecan  kaunis katto

Luostarin puutarhan ruusu

Museo alkaa jo luostarin sisäpihan portikosta

Museon kautta kulkevassa uloskäynnistä löytyy erittäin mukava myymälä, yleiset vessat ja viereisessä rakennnuksessa viihtyisä kahvila. Tämä rakennus kirkon pihalla on kaiketi se vanha pyhiinvaeltajien hospitsi ja nykyyään henkilökunnna käytössä. Sen pihalla on vaikka kuinka paljon vanhoja kivilohkareita särkyneestä basilikasta. 

Kaunis ruusu luostarin puutarhassa jonne on sisäänpääsymaksu. Lipun hintaan sisältyy myös sisäänpääsy museoon.

Luostarin puutarha on aivan hurmaavan kaunis ja viihtyisä. Ikävä kyllä siellä ei ole lupaa istahtaa mihinkään, mutta liikkua saa vapaasti. Ehdoton suosikkipaikkani Roomassa. Joitakin sunnuntaiden aamupäivä tunteja olen viettänyt Basilikassa ja luostarin puutarhassa. 

Ostia Antica, antiikin aikainen kaupunki, jota argeologit vieläkin kaivelevat esille. Tähän mennessä kaivettu aluekin on laaja joten siellä helposti vierähtää puoli päivää tai kauemminkin. Argeologinen alue jää Via del Maren ja Via Portuensen väliin ja Via Portuensen ja Tavere joen takana heti on Fiumicinon lentokenttä.

 Ostiense Antican vanha mukulakivikatu

Yleistä uimarantaa Lidossa

 Maksullisen uimarannan pukukoppeja 

Lisää uimarantaa

Ostian pohjoispuolella sijaitsevat rannat ovat yleensä maksullisia. Jotkut jopa luksusluokkaa, kuten Fregenessä. Melkein kaikilla rannoilla on hyvät palvelut.

Ostiasta etelään päin Capocottan rannat ovat aikaisemmin olleet ykistyisomistuskessa. Ensin ne omisti Capranican suku, sitten Borgheset ja lopulta alueet kuuluivat Italian kunigashuoneen kesänviettoalueeseen. Nykyään ne omistaa Rooman kunta. 

Pohjoisenpana sijaitsevat rannat omistaa Fiumicinon kunta. Kun taas Ostian rannat kuuluvat Rooman kunnalle nekin.  Siellä on myös yksi ranta varattu HPT väelle ja se on merkattu melko selvästi HPT-lipuilla lipputangoissa. Siellä on myös merkattu nudistiranta. Capocottan rannat ovat ihania hiekkadyynejä joissa on hyvät palvelut kaikissa. Capcottassa riittää myös rantaa makailla auringossa ihan yksin, jos kävelee hieman pitemmälle rantaa pitkin.

Ostia Antica, yksi Rooman parhaista nähtävyyksistä

Ostia Anticasta olen tehnyt oman sivunkin.

Ostia Antican ikivanha vesiposti joka toimii vieläkin

Ostia Antican kupeessa uudemmalla alueella on mukava kuljeksia ja istuskella kahviloissa

Santa Aurea, Ostia Antica

Regina Pacis Ostia, Via Quinto Aurelio Simmaco 5

Regina Pacis

San Marcello al Corso

San Marcello al Corso, Piazza San Marchello 5

San Marcello al Corso, Via del Corso 79

Avoinna kello 9.30-20.00 kaikkina viikonpäivinä, 

paitsi sunnuntaisin kello 9.00-20-00 ja 21.00-22.30.

 Messu arkisin kello 11.00 ja 18.00
 Suununtaisin ja pyhäpäivinä kello 7.45 ja 18.00

Via del Corson katu  oli alunperin nimeltään Via Flaminia, joka alkoi nykyiseltä Piazza Venezialta ja kulki kohti pohjoista. San Marcellon kirkko sijaitsee kuten nimikin jo sanoo Via  del Corson varrella, aivan keskellä kaupunkia. Kirkko on todellakin iäkäs ja sillä on mielenkiintoinen historiansakin. 

Kirkon vieressä sijaitsee serviittijärjestön, Ordo dei servi di Maria/O.S.M. pääkallonpaikka, mikä avatiin jo vuonna 1233. Serviittijärjestö kuuluu ns kerjäläis luostarijärjestöihin, mendikanttijärjestöön. Serviittijärjestö perustettiin Firenzessä. He keskittyvät lähetytyöhön ja koulutukseen. San Marcello al Corson kirkko on hedän vastuullaan. 

Kirkko on pyhietty paavi Marcellus I_n kunnaiksi. Hän eli ja vaikutti 300-luvulla jaa, mutta paavina hän ehti toimimaan vain vajaan vuoden. Luultavasti hän kärsi marttyyrikuoleman viimeisten joukossa keisari Diacletianuksen vainoissa. Hänen pyhät jälkeenjäännöksensa sijaiste kirkon pääalttarin alla.

Paavi Marcellus I, kuoli vuonna 309 ja hän  toimi  paavina vain noin puoli vuotta ennen kuolemaansa. Hänestä ei ole paljon tietoja. Edellinen paavi joka oli myös nimeltään Marcellinus oli kuollut marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen vainotessa alkukristillisiä. Aivan varmoja tietoja paavi Marcelluksen kohtalosta ei ole olemassa.

Diocletianuksen jälkeen nousi Maxentinus valtaan vuonna 306 ja toimi keisarina kuusi vuotta. Keisari Diocletianuksen jälkeen ei kristittyjä enää vainottu Roomassa. 

Maxentiuksen jälkeen tuli valtaan itse Konstantinus Suuri, joka taisteli ja voitti Maxentinuksen Ponte Milvion sillalla. Maxentinus heitettiin Teveren jokeen ja hän hukkui. Tätä tapahtumaa pidetään kristinuskon virallistamisen hetkenä. Konstantinuksesta tuli Rooman ensimmäinen kristitty keisari.

San Marcello al Corson kirkko oli yksi ensimmäisistä kristilisistä kirkoista Roomassa. Kirkko paloin pahasti 1400-luvlla. Julkisivu on 1600-luvulta ja se on Carlo Fontanan käsialaa.

San Marcello al Corso kirkon pääalttarilla lepäävät pyhän Marcellon jälkeenjäännökset. Paavi Marcello I ehti ennen kuolemaansa järjestää itselleen upean hautapaikan. Seuraavan paavinvaalit pidettiin San Marcello al Corosn kirkossa vuonna 418, jolloin Bonifatiuksesta tehtiin paavi. 

Tulipalo riehui kirkossa 1500-luvulla. Puusta veistetty krusifiksi säilyi kuin ihmeen kaupalla. Jacobo Sansovino uuskorjasi kirkon, mikä oli jo kerran uusrakennettu vuonna 418. 

Sansovino  muutti pääsisäänkäynnin Via Corson kadun puolelle. Kirkon takana kulkee Via San Marcellon katu vieläkin. Kirkon takapuolella sijaitsee tunnettu L'Antica Birreria Peroni, Rooman tunetun Peronin oluttehtaan perinteinen oluttupa. Suosittelen paikkaa kaikille  oluen ystäville!

San Marsello al Corson kirkon paikalla sijaitsi yksi Rooman ensimmäisistä tituleista. Titulit olivat esikristillisten kokoontumispaikkoja jossakin yksityiskodeissa. Kirkkoja ei silloin ollut vielä olemassa. Titulin päälle sitten rekannettiin tämä upea kirkkosali.

San Marcellon paikalla sijainnutta pientä kirkkorakennusta kutsuttiin nimellä Pinianus. Keisari Maxentinus otti sen käyttöönsä ja teki siitä postiaseman 300-luvulla. Sen yhteydessä oli myös hevostalli/catabulum. Keisari Maxentinus pakotti paavi Marcello I:n toimimaan renkinä hevostallilla ja kerrotaan että hän sai selkäänsä oikein tosissaan vuonna 309 niin että hän kuoli vammoihinsa.Hänen jälkeenjäännöksensä vietiin ensin Priscillan katakombeihin mutta myöhemmin ne tuotiin San Marcelo al Corson kirkkoon ja asetettiin pääalttarille.

Paavi Johannes Paulus II krusifiksin äärellä

Vuonna 1931

Kirkon krusifiksillä uskotaan olevan maagisia voimia. Kerrotaan että krusifiksi sai ruttoepidemian päättymään vuonna 1516. Sen kunniaksi krusifiksiä kannettaan prosessiossa joka vuosi.

Kirkkosali on vain yksi laivainen ja sen molemmilla puolin kirkkosalia on viisi kappelia.

Kolmannessa kappelissa oikealla puolen salia, Cappella della  Madonna delle Grazia, on Francesco Salviatin maalaamia freskoja. Kappeliin on haudattu kardinaali Thomas Weld ja hänen perheenjäseniä.

Kirkossa on oma kastekappelikin, mikä on todella harvinaisuus, sillä yleensä lapset kastettiin piispojen tuomiokappeleissa, kuten Roomassa Lateraanin kirkon yhteydessä sijaitsevassa kastekappelissa, Battistero (kuvassa oikealla).

Tässä haudassa lepää kardinaali Giovanni Michiel jonka oli Paavi Paulus II:n veljenpoika ja jonka Borgiat myrkyttivät hengiltä. Haudassa lepää myös piispa Antonio Orso, kardinaalin veljenpoika. Jakobo Sansovino suunnitteli tämän kauniin hautamuistomerkin herrojen kunniaksi.

Absidin kupolimaalauksen on Francesco Vitellin käsialaa vuodelta 1592. Taiteilja maalasi sen lahjaksi kirkolle. 

Antonio Raggin kuvaus pääsisäänkäynnin yläpuolelalla tapahtumasta kun Pyhä Filippo Benzi kieltäytyy ottamasta paavin tiaraa päähänsä.