Terme de Diocleziano, Diocletianuksen kylpylän rauniot,
Piazza della Repubblica
Santa Maria degli Angelin kirkko on nykyään ruotsalaisin kardinaali Anders Arboreliuksen vastuulla.
Santa Maria degli Angeli e dei Martirin kirkko on rakenenttu Dioclezianon kylpylän raunioihin ja kirkon valmistuksessa on hyödynnetty raunioita niin pitkälle kuin madollista. Michelangelo Buonnaroti (1475-1564) sai kirkon suunnittelun tehtäväkseen ja se jäi hänen viimeisimmäksi työkseen Roomassa.
Michelangelon apulainen ja oppipoika Jacobo del Duca (1520-1604) valmisteli kirkkorakennuksen Michelangelon kuoleman jälkeen. Jakobo oli viralliselta nimeltään Giacomo Del Duga, mutta hänellä oli monta kutsumaniemä kuten Jakobo Siciliano ja Jacobo Del Duga a Messina.
Hän oli sisilialainen arkkitehti ja kuvanveistäjä. Hän sai virakseen toimia Michelangelo Buonnarotin avustajana. Roomassa oleskelunsa aikana (1562-1587) hän ehti olemaan mukana monessa rakennusprojektissa, mutta ei kauaa Michelangelon apulaisena, koska Michelangelo muutti Firenzeen ja kuoli siellä melko pian paluunsa jälkeen.
Jakobo yritti kehitellä omaa tyyliään, onnistumatta siinä täydellisesti. Michelangelo ja Jakobo olivat työnarkomaaneja. Kerrotan että Michelangelo nukkui muutaman tunnin öisin saappaat jaloissan.
Jacobon eno pappi Antonio del Duca kyseenalaisti Michelangelon suunnitelmia. Antonio oli aivan hulluna enkelikulttiin ja hän vaati että kirkko on rakennettava seitsemän enkelin kunniaksi. Hän jopa sävelsi liturgiankin seitsemälle enkelille, minkä hän lahjoitti tulevalle paavi Julius III:lle. Hän onnistui saamaan seitsmän punaisen graniittipylvään caldariumin ympärillä nimitetyiksi seitsemälle enkelille, Michael, Gabriel, Raphael, Salaphiel, Jegidiel, Brachiel ja Uriel. Neljä viimeisintä ovat ortodoksien arkkienkeleitä.
Antonio ei kuitenkaan ollut vielä tyytyväinen vaan hän jatkoi paavin painostusta kunnes paavi Pius IV suostui Antonion vaatimukseen. Hän halusi nimittäin että koko kirkko pyhitettäisiin Beatissima Sette Vergine dei Sette Arcangeli'lle. Siitä kirkon toinen nimi Martiri/marttyyri.
Giovanni Battista Piranesin kuvaus kirkkosalista 1700-luvulla
Kirkko oli melko kauan suljettu uuskorjauksia varten. Muutama vuosi sitten se avattiin uudessa putsatussa muodossaan. Siitä tuli melko pian yksi suosituimmista kirkoista Roomassa. Kirkko oli toiminut sitä ennen Savoian kuningasperheen kirkkona. Kirkon alkuperäiset alttaritaulut vietiin Vatikaanin museoon ja tilalle laitettiin kopiot.
Kirkkoa uuskorjattiin jo 1700-luvulla jolloin erittäin kuuluisa arkkitehti Luigi Vanvitelli sai tehdä muutoksia kirkkosalissa. Kirkon julkisuvu on Vanvitellin mutta ei nykyiset ovet, jotka on valmistanut Igor Mitoraj vuonna 2006.
Kirkon sisällä on myös Mitorajn pääkallo veistos
Kirkkoon on haudattu pitkä liuta henkilöitä. Paavi Pius IV sai kirkosta myös viimeisen leposijan. Italian armeija käyttää kirkkoa sotilaiden hää- ja hautaustilaisuuksiin. Monet yksityisetkin haluavat tulla vihityiksi juuri täällä. Savoian kuninkaallisen suvun jäsenet on myös vihitty kirkossa.
Kartusiaaniluostarissa ei ole enää munkkeja. Ensin luostari annettiin armeijan käyttöön, siitten sinne muutti San Fransesco da Paola järjestön munkit ja lopulta luostari annettiin Rooman piispan hiippakunnalle. Kirkon omistaa Italian valtio. Nykyään luostarin tiloissa sijaitsee osa kansallismuseosta.
Terme di Diocleziano, Dioclezianon kylpylää alettiin rakentaman jo keisari Maximiniuksen aikana, mutta keisari Diocleziano avasi kylpylän käyttöön vasta vuonna 306 jaa. Kylpylästä tuli Rooman suurin. Kylpylään mahtui 3000 henkeä yhtäaikaa.
Kylpylässä oli myös voimistelusali, kirjasto, kylmä-, lämmin- ja kuumavesialtaat. Kylpylä oli käytössä pitkälle 500-luvulle saakka, kunnes gootit ja vandaalit ryöstivät Roomaa.
Michelangelo Buonaroti suunnitteli myös mahtavan kartusiaaniluostarin kirkon kylkeen jonka tiloissa nykyään sijaitsee kansallismuseon päämuseo. Luostarista tuli Italian suurin, 10000 neliömetriä! Luostaria kutsutaan sittemmin nimellä Chiostro di Michelangelo.
Pohjapiirros kylpylästä jonka päälle kirkko on rakennettu
Sisäänäkäynti Piazza della Repubblica/Piazza Esedra
Kirkko on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 7.00-18.30.
Kirkon sisäänkäynnissä on kaksi erikoista ovea jotka ovat myöhenpää tuotantoa.
Tämä kuva on toisesta ovesta
Kirkon pääalttari
Pääalttarilla on Antonio del Lucan "Madonna ja seitsemän enkeliä" teos.
Galileo Galilein patsas seisoo pienellä sisäpihalla.
Sisäpihalta kulkee ovi jonnekin privaatti tiloihin. Ehkä sakristiaan?
San Bruno, Bruno kölniläinen, jok aoli Pyhän roomalaisen keisarin Otto I:n veli
Enkeli kastemalja sylissään
Lasinen kattokupoli
Carlo Marattan hautamuistomerkki
Salvator Rosan hautamuistomerkki
Salvator Rosa,oli napolilainen italialainen taidemaalari, runoilija ja kaivertaja barokin aikana. 1600-luvulla. Hän työskenteli Napolissa, Roomassa ja Firenzessä.
Kardinaali Pietro Paulo Parisin hautamuistomerkki
Kardinaali Fransesco Salviatin hautamuistomerkki
Fransesco Algiatin hautamuistomerkki
Kirkossa on mahtavat urut. Urkukonsertteja pidetään melko usein. Konsertit ovat ilmaisia. Kirkon kotisivuilta voi tarkistaa.
Cappella Albergati
Niccolò Albergati oli italialainen roomalaiskatolinen prelaatti 1300-luvulla ja tunnustettu Karthusian ritarikunnan jäsen. Hänestä tuli kardinaali ja hän oli palvellut paavin diplomaattina Ranskassa ja Englannissa sekä Bolognan piispana 1400-luvulla kuolemaansa saakka.
Kartusiaaninen sääntökunta on katolinen sääntökunta, jonka perusti Bruno Kölniläinen vuonna 1084. Kartusiaaneihin kuuluu sekä munkkeja että nunnia. Kartusiaaneilla on omat sääntönsä, joita kutsutaan nimellä Statutes, ja heidän elämäntyyliinsä kuuluu sekä erakko- että kinobioottista elämää, yhetisöä, missä painostetaan yhteisasumista, ei erakoitumista.
Cappella Albergati
Francesco Bianchinin sunnittelema aurinkokello kirkon lattialla. Kello on ollut jo vuodesta 1702 lähtien kirkon lattialla. Aurinkokellon pyysi silloin paavi Clement XI jotta sen avulla voidaan tarkistaa että gregoriaaninen reformi, uusi kalenteri toimi ja että pääsiainen joka vuosi vietetään oikeaan aikaan. Aurinkokello makaa juuri tarkallen meridiaanin päällä ja samassa suunnassa. Seinässä olevasta pienestä reiästä pääsee aurigonvalo sisään ja merkkaa ajan aurinkokellossa.
San Ciriaco di Roma
Ciriaco oli roomalainen diakooni ja hän kuoli marttyyrikuoleman vuonna 303 jaa. Hän auttoi niitä vankeja jotka oli pakotettu pakkotyöhön kylpylää rakennettaessa. Ciriaco luetaan kuuluvaksi ns neljääntoista auttajan joukkoon.
Katolisessa kirkossa on kokonaista 27 pyhimystä joilla on Ciriaco nimenään, mutta joista vain seitsemän on päässyt mukaan roomalaiskatollisen kirkon martyrologiaan. Ciriaco oli eräänlainen exsorsisti joka "manasi" jopa keisari Dioclezianon tyttäriäkin. Luultavasti hänen jälkeenjäännöksensä sijaitsevat Santa Maria in via Lata'n kirkossa Roomassa.
Dioclezianon kylpylän alueella on sijainnut pieni "kirkko", rukous-ja kokoontumsihuone, nimeltä Sanctus Ciriacus in Thermis Diocletiani, mikä oli pyhitetty juuri Pyhälle Ciriacolle ja se toimi titulina kristinuskon alkuaikoina, ennen kuin kirkkoja alettiin rakentamaan. Titulus-kirkko on ollut olemassa kylpylän tiloissa varman tiedon mukaan vielä 500-luvullla.
Luostarin valtava sisäpiha
