Marmori

Carrara marmorilouhos
Carrara sijaitsee Toskanan rannikolla

Marmoria on käytetty rakennusmateriaalina ikuiset ajat monilla alueilla maapallolla. Marmorista on myös veistetty taide-esineitä ja koristeita. On egyptiläistä marmoria, kreikkalaista, afrikkalaista jne mutta tässä keskityn vain italialaiseen tai Italiassa esiintyvään marmoriin. 

Nimitys marmori, italaiksi il marmo tulee kreikankielestä marmaros. Antiikinajalla Kreikassa louhittiin marmoria Kykladien  saarilta. Kreikasta löytyy Kykladien marmorista vesitettyjä patsaita ajalta 3200-2000 eaa. 

Kreikkalainen kulttuuri vaikutti suuresti myös roomalaiseen. Mitä enempi alueita roomalaiset valloittivat sitä enempi he pystyivät hankkimaan aineita ja tavaroita muualta. Marmorin kuljetus oli työlästä ja vaikutti siihen ettei monellakan ollut varaa ostaa marmoria. 

Roomassa marmorin omisti keisarit ja he myivät ylijäämän yksityisille, rikkaille aatelisille. Rooman tasavallan aikana 509-27 eaa rakennettiin temppeleitä marmorista. Ensimmäinen kokonaan marmorista valmistettu temppeli, Tempio di Ercole Vincitore, Herkuleksen temppeli, rakennettin hyvin varhain tasavallan ajalla, noin 200 -luvulla eaa. Temppeli rakennettiin kreikkalaisesta marmorista.

Tempio di Ercole Vincitore, Piazza Bocca della Verita, Foro Boarium

Trajanuksen Foorumin marmorilattiaa jossa on myös ns keltaista marmoria

Antikin ajalla roomalaiset käyttivät ns. marmo giallo antico, keltaista marmoria, joka oli Numidiasta Rooman kuskattua. Numidia sijaitsi Pohjois-Afrikassa Kartagon itäpuolella. Alue oli tullut "hellinisoiduksi" jo 200-luvulla eaa. Myöhemmin koko Afrikan pohjoisrannikko liitettiin provinssina Rooman imperiumiin.

Julius Caesar kuskauttivat marmoria Numidiasta josta sitten rakennettin pylväitä esimerkiksi Foro Romanoon  ja keisari Augustus omaan  asuntoonsa Palatinolla. Augustuksen asunnosta on löydetty myös Kreikasta Chioksen saarelta kuskattua tummanpuanaista marmoria nimeltä marmo portasanta. Varsinkin portasanta fallani marmori oli ekslusiivista jota on käytetty esimerksiki Pyhään oveen Pyhän Pietrain basilikassa.

Porta Santa, ns Pyhä ovi, on tehty marmorista. Ovea käyttää vain paavit erikoisina juhlapyhinä ja josta vain paavit ja heidän lähimmät "palvelijat" saavat käydä sisään.

Pavonazzotto  marmoria on löydetty Konstantinuksen kaaresta. Marmori oli poistettu Konstanstinusken kaaresta 1800-luvulla ja tilalle on latettu valkosita marmoria, luultavasti Carrarasta kotoisin olevaa.

Tämä pysty on myös valmisettu pavonazzetto marmorista ja tämäkin on esillä Kaptolisessa musoess, Palazzo del Conservatori'ssa. Pysty on vuodelta 230 240 jaa. Pavonazzetto marmori oli erittäin suosittua tähänaiakaan Roomassa. Siitä tehtiin jopa lattioita. Pavonazzetto marmoria louhotaan myös Italiasta, Carrarassa.

Yksi Rooman kuuluisimpia veistoksia, ns Laokoon ryhmä, Gruppo del Laocoonte, joka on ensimmäiseltä  vuosisadalta jaa. Tämä marmorista veisttetty patsasryhmä on kopio alkuperäisestä pronssiveistoksesta. Alkupersitä ei enää ole olemassa tai ei tiedetä sen sijainnista. Tyyliltään veistos on ns Rohdostyyppinen veistos. Laokoon oli Troijalainen kuningas. Hänet ja hänen poikansa tappoi käärme kostoksi siitä, että kuningas Laokoon oli loukannut Jumalia.  Patsasryhmä löydettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1506 keisari Neron palatsin, Domus Aurean, alueelta. Kerrotaan että patsas toimi  Michelangelo Buonarotin mallina hänen veistoksilleen. Patasryhmä löytyy nykyään Vatikaanin museosta, Il Giardino del Belvedere, Belvederen sisäpihalta.

Apollo del Belvedere patsas löytyy myös Il Giardino del Belvedereltä. Tämä on myös marmorikopia alkuperäisestä kreikkalaisesta pronssipatsaasta. Tästä Belvederen Apollopatsaasta on kymmeniä kopioita pitkin Eurooppaa Moskovaan ja Pietaria myöten.

Ostia Antica, antiikin aikainen satamakaupunki, on erinomainen paikka tutustua marmoriin.



Foro Romanolta löytyy myös marmoria.





Monista Rooman vanhimmista kirkoista löytyy myös marmoria, kuten Santa Sabinasta.



Palazzo Massimo alla Termen museosta löytyy paljon mosaiikkia.
Tämä on kolmannelta vuosisadalta jaa ja löydetty Via Flaminian varrelta



Musei Capitolini'ssa on luonnollisestikin paljon marmoriesineitä 

Kuvan marmoriteokset ovat Giunio Basso basiliaksta Esquilinion kaupunginosasta. Tekniikkaa nimitetään nimellä Opus sectile, joka toimii niin että marmorin helmiäisaine tai lasin paloja liitetään yhteen. Basilika oli yksityinen basilika. Sen tontilla sijaitsee nykyään Pontificio Istituto Orientale, siis Vatikaanin korkeakoulu jossa voi opsikella orientaalisia uskontoja. 

Tämä on muuten erittäin mielenkiintoinen instituutti. Minä en voi koskaan lakata ihailemasta näitä sitkeitä ihmisiä jotka jaksavat panna aikaa ja voimia opsikeluun niinkin vaikeista aiheista kuin tässäkin instituutissa opetetaan. Aivan mahtavaa. Täällä opiskelee ihmisiä kaikkialta maapallolla, nunnia ja munkkejakin löytyy opsikelijoiden joukosta. Tämä instituutti on hyvä esimerksi siitä kuinka me voidaan lisätä yhteisymmärrystä ja sopua sekä myötätuntoa tällä maapallolla huolimatta siitä että missä kukin on synytnyt ja mihinkä uskontoon tai kulttuurin kukin kuuluu. Roomassa on paljon tällaista kansaivälistä väkeä.

Basilica di Giunio Basso



Basilica di Giunio Basso

Carraran marmori on kuluisaa jo siitäkin syystä että Michelangelo Buonaroti veisti Carrarassa esimerkiksi yhden kuuluisimmista patsaistaan, David patsaan, jonka voi nähdä Firenzessä. Alkuperäinen patsas seisoo nykyään Galleria dell'Accademiassa Firenzessä ja kopio Piazza della Signoralla, Palazzo Vecchion edustalla.

Carraran marmoria pidetään yhtenä kauneimmista marmoreista. Ammoisina aikoina jo valmistettiin tavaroita ja hauta-arkkuja Carraran marmorista. Roomalaiset keksivät Julius Caesaren ajalla ensimmäisellä vuosisadalla eaa louhintatekniikan ja näin saatiin louhittua marmoria ja kuskattua sitä jopa Roomaan saakka. Roomassa marmorista rakennettiin julkisia rakennuksia ja aatelisasuntoja. Myöhemmin 1500-luvulla tarvittiin paljon marmoria sillä silloin alkoi todellinen kirkkojen rakennusbuumi. Alkuun marmori kuskattiin meriteitä Roomaan, Carraran satamasta Ostian satamaan ja sitten Teveren jokea  pitkin Roomaan. Myähemmin 1800-luvulla avattiin erityinen rautatie marmorinkuljetusta varten Carrarasta  satamaan.

Roomassa sijaitsee mermorinveistäjien yliopisto, Universita' dei Marmorari di Roma, Castello del Cecchignola, Vicolo della Cecchignoletta 14. Bussi 714 Terminin rautatiesemalta, bussi 218 San Giovanni in Lateranon luota. Tai metrolla B Laurentina pysäkille ja siitä bussilla 763 loppumatka. Tämä yliopisto sijaistee melko kaukana keskustasta mutta se sijaitsee ihanalla alueella kauniissa linnakkeessa. Täällä on myös kirjasto jossa voi kuluttaa aikaansa. Yliopiston komitea on kuusisataa vuotta vanha.

Marmoraria, marmorinveistäjien taidoilla, on siis klassiset perinteet Roomassa. Roomasta löytyy vieläkin kaksitoista marmorarimestaria.

Kuulusia marmorareja oli muutamissa suvuissa kuten Cosmati ja Vassaletto. Kirkkoja joista löytyy marmoritöäitä  ovat mm San Lorenzo furi le mura, Santa Maria in Trastevree, San Paulo fuori le mura, San Giovanni in Laterano ja Santa Maria in Cosmedin.

Museo del Servizio  Geologico d'Italia sijaitsee Roomassa ja siellä esitellään erilaisia marmorilajikkeita. Museossa on kaksi erikoista marmorikokoelmaa esillä, Pescetto ja De Santis. 

Stadio dei Marmi 

Voi sanoa huoleti että Rooma on rakennettu mamorista antiikin ajalla mutta Mussolinikin suosi marmoria. Tämän stadionn rakennuttu Mussolini ja viereen Accademia fascista maschile di educazione fisica, siis fasistinen akademia joka nykyään on Palazzo CONI, Italian olympiakomitean palatsi.

Via Marmoratan katu Roomassa lähtee Teveren joesta, sataman kohdalta jossa lastattiin marmori maihin ja josta se sitten  kuljetettin eteenpäin verstaihin. Marmoriveistämöjä oli Via Mramoratan alussa Teveren ranalla mutta myös Via Marmoratan varrella. Via Marmoratan toisessa päässä sijaitsee Cestiuksen pyramidi joka on rakennttu Carraran marmorista. 

 Cestion pyramidi,  Porta San Paulo

Upea marmorimuistomerkki, Monumento a Giuseppe Mazzini, Piazzalae Ugo La Malfa

Sir Lawrence Alma-Tadema, hollantilainen taidemaalari vuosisatojen vaihteesssa asui Roomassa ja kuvasi roomalaista arkielämää. Hänen maalauksissaan tulee erittäin paljon esille valkoista Carrara marmoria kylpylöissä ja aatelisasunnoissa.