Omat Blogit:

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Roomalainen arkkitehtuuri


File:Vitruvian.jpg

Michelangelo Buonarrotin (1475-1564) piirtämä malli Vitruvian miehestä

Leonardo da Vincin kuuluisa ihmisruumiin mittasuhteita käsittelevä piirros Vitruviuksen mies perustuu Vitruviuksen kirjaan De architecturaan, josta da Vinci on ottanut ihmisen ihannemittasuhteet kyseiseen piirrokseensa.

Marcus Vitruvius Pollio (80 eaa-15 jaa) oli roomalainen arkkitehti ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Oikeastaan arkkiehti nimitystä ei silloin vielä tunnettu. Maailman ensimmäisenä arkkitehtinä pidetään Filippo Brunelleschia (1377-1446) joka eli ja asui ja vaikutti Firenzessä.

Le proporzioni del corpo umano secondo Vitruvio/Ihmisen kehon mittasuhteet Vitruviuksen mukaan tai yksinkertaisemmin L’Uomo Vitruviano, on roomalaisen keisari Augustuksen hoviarkkitehti Vitruviuksen kirjallisena kuvauksena tunnettu kaanon, mittasuhteiltaan ihanteellisen ihmisen esittäminen ympyrän ja neliön sisällä, renessanssista alkaen taide- ja arkkitehtuuriteoriassa suosittu teema. Tästä alkoi arkkitretuurinen mittasuhteiden laskeminen, jota ei osattu aikaisemmin. 

Firenzeläinen Filippo Brunelleschi (1377-1446) oli ensimmäinen joka käytti matematiikkaa suunitellessaan rakennuksia ja näin olleen häntä pideteään maapallon ensimmäisenä arkkitehtinä. 

Vitruvius/Marcus Vitruvius Pollio oli taitava roomalainen insinööri ja arkkitehti. Hän syntyi 80 eaa ja kuoli vuonna 15 jaa. Hän kirjoitti jopa kymmenen arkkitehtuuria käsittelevää kirjaa Architectura libri decem. Hän oli ensimmäinen roomalainen arkkitehti. Vitruviuksen määritelmän mukaan arkkitehtuurissa pitää pyrkiä kolmeen päämäärään: venustas, firmitas, utilitas (kauneus, kestävyys, käyttökelpoisuus).Hän kehotti kiinnittämään huomiota huoneiden mittasuhteisiin ja sijaintiin. Teoksella oli suuri merkitys renessanssin arkkitehtuuriteorian muodostumisessa. Hänen oppinsa määräsivät suunnan etenkin yläluokan asuntojen suunnittelulle.

File:Vitruvius.jpg

Tässä Vitruvius esittelee kirjojaan keisari Augustukselle


Rooman valtakunta oli suurimmillaan keisari Trajanuksen ajalla 117 jaa.

Roomalaisella arkkitehtuurilla/Architettura romanica'lla en tarkoita vain Rooman kaupungin arkkitehtuuria, vaan koko sen aikaisen Rooman valtakunnan rakennystyyliä. Kulttuuri ja uskonto levisi koko valtakunnan alueelle ja myöhemmin jopa sen ulkopuolellekin.

Roomalainen rakennsutyyli oli myös hyvin kestävää tyyliltään, ja moni yli 2 000 vuotta vanha roomalainen rakennus tai rakennelma on yhä pystyssä. Roomalainen arkkitehtuuri tunnetaan esimerkiksi valtavasta ja laadukkaasta tieverkosta, akvidukteistaan,suurista gladiaattoriareenoista kuten Colosseumista, kupolikatoista ja lattialämmitteisistä höyrykylpylöistä. Roomalaiset rakensivat myös temppeleitä kuten Pantheonin, riemukaaria, suurten jokien yli johtavia siltoja, kallioihin louhittuja tunneleita, kaivoksia ja kilparatoja.

Roomalaiselle arkkitehtuurille annettiin myöhemmin 1800-luvulla oma nimityskin, romaaninen tyyli. Rooman valtakunnassa oli tavallisin rakennustyyli romaaninen tyyli vuosina 1000-1250. Se muistutti muodoiltaan ja materiaalivalinnoiltaan antiikin roomalaisten rakennustaidetta. Nimitys tarkoitti alun perin ”väärennettyä roomalaista”. 

Romaaniselle tyylille ovat ominaisia pyöreämuotoiset holvikaaret (verrattuna goottilaisiin suippoihin holvikaariin), paksut seinät, pienet ikkunat ja kirkkosalin keskilaivan tynnyriholvi. Holvauksen avulla voitiin rakentaa aikaisempaa isompia yhtenäisiä suuria tiloja, minkä vuoksi romaaninen tyyli tuli yelsiesti käyttöön suurissa kirkoissa. Arkkitehtuurin lisäksi tyyliin lasketaan kuuluvaksi tietyn tyyppisiä freskoja, verhoiluja ja käsikirjoituksia. 

Roomalaisten rakennustaito perustui kreikkalaisten arkkitehtuuriin, josta roomalaiset poimivat parhaat ominaisuudet ja kehittivät niitä edelleen. He ottivat  käyttöön holvaustekniikan, jonka avulla he pystyivät kattamaan isoja tiloja vähällä laastilla ja kivellä. Roomalaiset keksivät noin vuonna 200 eaa. betonin, josta tuli heti tärkeä rakennusmateriaali. He keksivät myös keskuslämmityksen.  Marmorista tuli näkyvä Rooman kaupungin rakennusmateriaali vuoden 100 eaa. jälkeen. 


San Giorgio in Velabron kirkkosalissa voi aavistaa basilikan tyylin synnyn. Se on myös esiromaaninen tyyliltään. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Yrjölle/Giorgiolle, jonka reliikit tuotiin Lateraanin basilikasta tänne. Alkuperäinen kirkkorakennus oli 400-500-luvulla oratorium/oratorio, esikristillinen rukoushuone. Nykyinen kirkko vihittiin 700-luvulla, mutta sen keskiaikaisesta tunnelmasta huolimatta kirkkosali on melko moderni. 

Roomalainen maffiryhmä räjäytti vuonna 1993 pommin kirkon kupeessa joten kirkko hajosi osittain. Uuskorjauksissa on yritetty myötäillä keskiaikaista tyyliä. Kirkolla on kuitenkin tyypillien romaaninen campanil/kellotorni.

Tunnettua on että roomalainen arkkitehtuuri sai paljon viitteitä kreikkalaisesta. Roomalaiset ottivat ahkerasti mallia kreikkalaisista temppeleistä, teattereista ja tyypillinen roomalainen hallityyppinen kirkkosali, basilikamallinen rakkenustyyli, sai myös Kreikasta vivahteita. Etruskeilta roomalaiset ottivat myös oppia esimerkiksi holvikaariinsa. Kylpylät olivat roomalaisten omia keksintöjä, sekä akveduktit ja tiet sekä kivisillat.


Pont du Gard, roomalainen akvedukti etelä-Ranskassa.

Roomalaiset kehittivät myös oman kolonnatyylin ns komposita kolonnatyylin. Komposita on yhdistelmä kreikkalaisten korinttilaisesta ja joonilaisesta kolonnasta.

Roomalaiset keksivät myös sementin, josta he valmistivat kirkonkupoleja ja akvedukteja. 


Komposita tyylinen kolonna


Santa Sabinan basilika Aventinon kukkulalla Roomassa (viidenneltä vuosisadalta jaa) on erinomainen tyyppiesimerkki aikaisesta romanisesta rakennustyylistä. Santa Sabina on yksi niistä kirkoista, johon ihastuin ensisilmäyksellä.

Muurit ovat lujatekoiset, ikkunat melko pieniä ja ne sijaitsee ylhäällä, ovet ovet myös pieniä, pyöreät kaarivalvit, sylinterin muotoisia holvikaarteita, pylävsarkaadeja, joita nykyään modernissa arkkitehtuurissa kutsutaan gallerioiksi. Luostareihin ja usein asuintalojen sisäpihoihin, patioille, rakennettiin myös pylväsarkaadit.



Tyypillinen roomalainen asuinrakennus oli nimeltään Domus. Asuinrakennuksen tärkein alue oli ns atrium, joka sijaitsi keskeisellä paikalla ja sitä ympäröi muut huoneet. Atriumin katossa on aukko, compluvium, josta savu pääsi ulos. Kattoaukon alla sijaitsi vesiallas, impluvium. Esapanjassa atriumia kutsutaan nimellä patio.


Agatha dei Gotin kirkon atriumi

Fil: Casa della Farnesina - Cubiculum D - Höger vägg - Rätt Side.jpg

Cubiculum oli eräänlainen makuukuone, mutta myös kirjasto, joka sijaitsi Domuksen ylemmässä kerroksessa. Kuvassa oleva cubiculum on Casa della Farnesina'sta.



Impluvium oli allas joka sijaitsi atriumissa kattoauakon alla ja johon sadevesi kerääntyi.


Peristylium oli eräänlainen sisäpiha jota ympäröi pylväskäytävät, suunnilleen samanlainen kuin useimmissa luostareissa on vielä nykyäänkin, ja joissa sitä kutsutaan chiostro'ksi. Peristyyli oli asuinrakennuksen ainoa puutarha jossa kasvoi niin puita, pensaita, keittiökasvillisuutta ja yrttejä joita käytettiin kylpyvedessä. Peritsyyliä koristeltiin usein patsailla ja suihkulähteillä.


Tablinum tai Tabulinum oli huone  joka sijaitsi atriumin perillä. Se toimi isännän vastaanotto- ja työhuoneena. Tabulinumista pääsi usein myös peristyliumiin. Tablinumissa säilytettiin kaikki huushollin tärkeät paperit ja dokumnetit sekä varat.

Vestibulum oli eteishalli. Vestibulumista on meille on tullut sana visti, jota mummoni käytti ulkoverannasta, jossa oli lasi-ikkunat. Toinen sana joka ehkä tulee myös tästä on kuisti.


Hollantilainen taidemaalari Lawrence Alma-Tadema asui Roomassa suuren osan elämästään ja maalasi paljon roomalaisten arkielämää kuvaavia tauluja. Ylhäällä kuvassa tyypilliinen tablinum.



Hollantilainen taidemaalari Lawrence Alma-Tadema (1836-1912) maalasi suuren määrän maalauksia roomalaisten arkielämästä, varsinkin yläluokan elämästä.



Roomalaiset rakensivat noin 900 kylpylää ympäri valtakuntaansa. Kylpylöissä oli kirjastoja, partureita, kylvettäjiä, voimistelusaleja ja vastaavia. Kylpylät olivat tärkeitä paikkoja roomalaisten sosiaalisessa elämässä.

Lawrence Alma-Tadema - A Roman studio.jpg

A Roman Amateur-Lawrence Alma-Tadema.jpg

Lawrence Alma-Tadema A Roman Art Lover 1.jpg


Apollodorus Damaskolainen, (noin 50/60-130 jaa)

Marcus Vittruvius Pollion lisäksi toimi antiikin ajalla toinenkin arkkitehti, nimittäin Apollodorus Damaskolainen. Hän tuli Roomaan Syyriasta noin vuonna 100 jaa. Hän rakensi  Roomassa Trajanuksen Foorumin, Trajanuksen kolonnan ja Basilica Ulpian. 

Apollodorus on luultavasti ollut mukana Pantheonin uudellen rakentamisessa. Hän rakensi myös Neron Domus Aureaan erikoisen liikkuvan kattolaitteen. Keisari Hadrianus riitaantui Apollodoruksen kanssa ja antoi käskyn tappaa hänet. Sitä ennen Apollodorus ehti kirjoittamaan muutaman kirjankin arkkitehtuurista. 


Trajanuksen kolonna


Basilica Ulpia oli Rooman suuri basilika, joka oli rakennettu keisari Trajanuksen perheelle. Basilika valmistui vuonna 112 eaa. Basilica Ulpia toimi roomalaisten basilika tyyppisten kirkkojen rakennusmallina. Basilikasta ei ole jäljellä muuta kuin pilareita, jotka ovat nähtävissä Foro Romanon varrella.


Basilica Ulpian rauniot


Rekonstruktio roomalaisesta kirjastosta, Museo della civita romana, Roma

Julius Caesar (100eaa-44 eaa) päätti rakennuttaa kaksi kirjastoa. Toiseen pantiin latinankielisiä kirjoja ja toiseen kreikankielisiä, mutta kirjastojen rakentaminen jäi hiukan kesken kun keisari murhattiin. Gaius Asinius Pollio, roomalainen valtiomies ja kirjailija päätti rakennuttaa kirjastot valmiiksi Basilica Ulpian lähettyville.


Villa romana, tyypillinen roomalainen huvila, Villa Rustica

Huvila tyyppiset rakennukset rakennettiin kaupungin ulkopuoelle tai sen reunamille.  Vitruviuksen mukaan oli kahdenlaisia huviloita, villa urbana ja villa rustica. 


Villa dei Quintili, Via Appai Antica 290

Villa dei Quintili on hyvä esimerkki sen ajan huvilasta. 


Villa dei Quintili, mistä  olen tehnyt postauksen täällä


Villa urbana oli kaupunkilaisten käytössä kesäaikaan tai silloin kun herrasväki halusi levätä ja paeta kuumuutta kaupungissa. Roomassa on heinä-elokuussa  lähemmäkis +40 astetta.

Villa Rustica oli taas puolestaan pysyvä asunto, jossa asuttiin talvikaudella ja jossa asui myös palvelusväkeä.


Villa di Livia, Prima Porta

Täällä olen kertonut Villa di Liviasta ja Prima Portan alueesta.


Januksen Riemukaari/Arco di Giano

Roomalainen pakananajan Janus ylijumalalla piti olla temppeli tällä alueella jota kutsutaan nimellä Velabro, riemukaaren takana seisovan kirkon mukaan. Mutta tätä riemukaarta on viheellisesti pidetty Januksen temppeliin kuuluvana Tämä on rakennettu renssanssin ajalla ja katettu marmorilla. Januksesta on paljon erilaisia kertomuksia. Liekkö hän ollut aivan tavallinen kuolevainen, ehkä vain kreikkalainen mies Tessalista.

Capitoliumon kukkulalla/Gampidogliolla sijaitsi ylijumala Jupiterin temppeli, mikä rakennettin vuonna 500 eaa.


Tituksen rieukaari Foro Romanon sisäänkäynnissä on yksi kauneimmista yhdessä Septumus Serviuksen rimukaaren kanssa. 


Mutta Roomassa on ollut runsaasti ja on vieläkin riemukaaria. Triumfikaari/ riemukaari on suuri monumentaaliportti, jolla on juhlistettu muun muassa sotavoittoja. 

Kirkkoarkkitehtuurissa triumfikaari on kirkkosalin ja kuorin välinen holvikaari. Antiikin Roomassa riemukaaria pystytettiin sotapäälliköiden urotöiden kunniaksi ja keisarien muistomerkeiksi. Riemukaaret rakennettiin yleensä teiden tai katujen poikki, joten niihin holvattiin kulkuaukko. Myöhemmin riemukaariin lisättiin pienemmät kulkuaukot jalankulkijoille. Riemukaaren muoto säilyi romaanisten kirkkojen fasadeissa ja renessanssin profaanirakennusten julkisivuissa.

Tästä aiheesta olisi paljon kerrottavaa, muutta siitä lisää muitten postausten yhteudessä.

Alla sarja videoita Ostia Antica'sta, joissa kerrotaan antiikin aikaisesta elämästä. Ostia Antica on paras paikka tutkia antiikin aikaista elämää  ja rakennustyyliä. Täällä olen kertonut Ostia Anticasta ja täällä Via Ostiensen tiestä. Molemmat alueet ehkä Rooman mielenkiintoisimmat ja laajimmat historialliset raunioalueet. 

















Sala Santa Rita


Sala Santa Rita, Via Montanara  8,
Teatro Marcellon välittömässä läheisyydessä

Tällä kirkolla on aivan oma historiansa. Kirkko oli alunperin nimeltään Santa Rita Da Cascia ja se seisoi Piazza Venezialla, Aracoelin kirkon portaiden kupeessa, Campidoglion kukkulan kupeessa. Kun Vittorio Emanuele II:n monumenttia alettiin rakentamaan Piazza Venezialle vuonna 1928, paloiteltiin Santa Rita da Cascian kirkko paloiksi ja palat kuskattiin Via Montanaralle, jonne se pystytteiin uudestan vuosina 1938-1940. 

Kirkon oli suunnitellut erittäin tunnettu arkkitehti mestari Carlo Fontana. Kirkko valmistui vuonna 1650. Kirkko on kahdeksankulmainen. Sisäänkäynnissä on pieni atriumi. Vuosina 1999-2003 uuskorjattiin koko kirkkosali. Kirkon seinät pestiin jotta saatiin alkuperäinen väri esille. Kaikki rikkoontuneet osat kirkkosalista korjattiin varovaisesti. Kaikki kirkkoa muistuttavat esineet ja rakenteet ovat poissa. Kikko on siis maallitettu. 

Kirkon tiloissa pidetään nykyään näyttelyjä ja erilaisia taidekonstellaatioita, järjestetään myös keskustelutilaisuuksia ja kokouksia. Näyttelyihin on ilmainen sisäänpääsy.

S.Rita da Cascia.jpg

Rita da Cascia, Margherita Lotti 1381-1457

Umbrialainen pyhimys, kaikkien naisten suojelupyhimys, avioliiton ja aviololiitto-ongelmien suojeluspyhimys, uhrien ja yksinäisyyden suojeluspyhimys. Rita julistettiin pyhimykseksi vuonna 1900 ja kirkko sai tuolloin nimen Santa Rita da Cascia in Campitelli.


Sala Santa Rita korjausten ja putsauksen jälkeen

Avoinna tiistaista lauantaihin kello 15.00-19.00 ja sunnuntaisin kello 9.30-13.30. Kaikki ovat tervetulleita Facebook!






Pyhä Rita käytti aikansa hyväntekeväisyyteen. Rita anoi päästä Maria Magdalenan augustiiniläisluostariin, mutta häntä ei otettu sinne miehensä takia. Rita ketoi että se oli miehen suku joka otti hänen miehensä ja poikansa hengiltä ja näin hän sai luvan asettua asumaan luostariin. Hän eli  neljäkymmentä vuotta luostarissa nunnana. Hänet on haudattu Santa Rita das Cascian basilikaan Casciassa. Hänen ruumiinsa on vieläkin melkein vanhingoittumaton. Kirkko ja sen ihastuttava luostari Cascia'ssa ovat käymisen arvoiset, jos sattuu liikkumaan alueella.

Hänet kanonisoitiin vuonna 1900. Santa Ritan ympärille syntyi kultti jota nimitettiin nimellä casciani, jotka käyttivät omana kirkkoonaan ensin San Biagion kirkkoa Campidogliolla.


Tämä laatta on laitettu kirkon ulkoseinälle muistoksi siitä että kirkkorakennus on muuttanut paikkaansa.


Ja lopuksi vielä. Antico Cafè siinä kirkon edustalla, Via del Teatro del Marcello 42, ei ole suositusten arvoinen, jos ei ole omistaja ja henkilökunta vaihtunut.  Kahvilan sijainti on erittäin hyvä. Lähellä yhtä Rooman parasta bussipysäkkiä, josta kulkee mahdottoman monta bussia ohitse. Toinen yhtä hyvä bussipysäkki löytyy kulman takaa Piazza Aracoelilta. Ja jos nämä pysäkit eivät riitä, niin Piazza Venezialla on lisää bussipysäkkejä.


Kahvilassa on huono palvelu ja tupla hinnat. Kahvi on huonoimmasta päästä. Kahvila on korjausta ja siistimistä vailla. Tässä kahvilassa ei oikein voi juoda seisten tiskin ääressä vaan on pakko istua pöytiin ja hinta tulee sen mukaan. Kahvilan edustalla tungeksii aina paljon ihmisiä, koska tässä ei ole muita kahviloita lähimailla. Täältä voi korkeintaan ostaa voileivän mukaansa ja mennä Teatro Marcellon alueelle syömään eväitään. 

Lähin hyvä kahvila, oikeastaan herkkukaupan ja lounasravintolan ja viinibaarin yhdistelmä, sijaitsee tässä Sant'Angelon kaupunginosassa Via di Santa Maria del Pianto 59. Kahvilan nimi on Gran Caffe Rione VIII, jonne löytää kun lähtee Via Montanara pitkin, kääntyy vasemmalle kujalle nimeltä Via della Tribuna di Campitelli ja siitä sitten ihanan Portico Di'Ottavian kautta Via del Portico d'Ottavialle ja sitä pitkin sitten suoraan noin reilun 300 metriä kahvilaan. Täällä saa syödä lämpimästä pöydästä herkkuja kun vain osoittaa sormellaan, jos ei kielitaito riitä. Kahvi on ensiluokkaista. Suosittelen! 

Helpointen tänne on löytää Via Arenulalta käsin, Arenula/Cairolin raitiovaunupsyäkiltä. Koko tämä itäinen puoli Via Arenulasta on mielenkiinstosita aluetta. Via Arenulan varrella sijaitsee mahdoton määrä kahviloita, hotelleja, pikaruokapaikkoja ja butiikkeja. Minä maleksin mielelläni tällä alueella. Capuccino baarista olen kertonut jo aikaisemmin. Suosittelen!

Samalla siinä kävellessä tulee nähtyä Roman vanhimmat rakennukset ja korttelit. Matkan varella, Via dei Portico d'Ottavia 5, sijaitsee pizzeria nimeltä Franco e Christinajoten poiketkaa ihmeessä ostamassa uunituoretta pizzapalaa, jos sattuu olemaan nälkä. Ravintolasta saa myös lounasta ns Tavola Caldasta/lämpimästä pöydästä. Erittäin hyvä lounaspaikka. Suosittelen lämpimästi.