Sancta Sanctorium ja Scala Sancta

Sancta Sanctorum, Piazza San Giovanni in Laterano

Avoinna kello 6.30-12.00 ja 15.30-18.00.

Messu arkisin kello 6.30, 7.00, 9.00 ja 10.00 

sekä kesäkaudella kello 18.00, talvikaudella kello 17.30.

Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 7.30, 8.30, 10.00 ja 11,30

 sekä kello 18.00 kesäaikaan ja 17.30 talviaikaan.

Samassa rakennuksssa on sijainnut kirkkosali nimeltä San Lorenzo in Palatino ja siitä on ainakin osa vieläkin jäljellä. Sancta Sanctrorium on luultavasti ainakin osittain rakennettu sen entisen kirkon tiloihin. 

Non est in toto sanctior orbe  locvs, lukee  yläkerrassa, ja se tarkoittaa että koko maailmassa ei ole pyhenpää paikkaa kuin tämä.

Nykyisen rakennuksen on suunnitellut Domenco Fontana vuonna 1589.

Archeropita, SS Salvatore, "Pyhä Pelastaja"

Alttarilla on kuva Jeesuksesta, hänen kasvonsa ja jalkansa näkyvät aukoista. Kerrotaan että Jeesuksen kuvan olisi Luukas maalannut. Luukaksen kerrotaan maalanneen myös madonnaikooneja. Kuvaa kutsutaan kreikkalaisella nimityksellä acheropita'ksi. Se trakoittaa "ei tehty ihmiskäsin". Nimitystä käytetään kaikista pyhistä kuvista, ikooneista, joiden uskotaan saavan aikaan ihmetekoja. Siitä syystä näitä kuvia voidaan pitää reliikkeinä.

Freskomaalaukset ovat 1200-luvulta ja luonnollisestikin useamman kerran putsattu.

Scala Sancta, Pyhät portaat, jotka johtavat ylös Sancta Sanctoriumiin

Kerrotaan että Konstantinus Suuren äiti Helena olisi tuonut porrassaskelmat Gerusalemista  siellä käydessään. Nämä portaat olisivat siis ne samat joita pitkin Jeesus ryömi  polvillaan Pontius Pilatuksen eteen tuomittavaksi.

Pyhiin portaisiin ei saa astua jaloilla. Näitten portaiden lisäksi on myös tavalliset portatt ylös, heille jotka eivät voi tai halua ryömiä polvillaan ylös näitä pyhiä portaita pitkin.

Oratorio Santissimo Sacramento al Laterano

Santissimo Sacramento tai SS, kuten se tavallisesti lyhennetään, tarkoittaa pyhää sakramettia. Pyhät sakramentit säilytetään yleensä tabernaculum'issa, jotka sijaitsevat pääalttarilla tai sen edustalla. Tabernaculum'issa palaa lamppu jatkuvasti sen merkiksi  että se sisältää pyhän sakramentin. Tabernakeleita on monenlaisia ja -kokoisia. Nykyään tabernaculumia käytetään melkein vain juutalaisten pyhistä alttariasetelmista. Kristityt käyttävät nykyään mieluiten nimitystä baldakiini, vaikka aivan sama sai se ei ole. Kristillisissä kirkoissa tabernaculum'illa tarkoitetaan pilareiden päälle rakennettua baldakinia jossa sijaitsee pyhät reliikit, pyhät ikoonit tai krusifiksi. Tabernacelum on rakennettu pääalttarin päälle katollisissa kirkoissa.

Ambrosialaisen riitin mukaan sakramenttejä käytetään rukoukissa joka kuukauden kolmas sunnuntai. Erikoista sakramettien juhlariittiä nimitetään nimellä Corpus Domini.  Juhla on eräänlainen ruumiin juhlapäivä jota vietetään 60 päivää pääsiäisen jälkeen.

Luostarin kupeessa seisoo jämäkkä muuri joka on rippeitä Serviuksen kaupunginmuurista. Samassa rakennuksessa sijaisee San Paolo bankin pääkonttori.

Tämä  samassa rakennuksessa Sancta Sanctoriumin kanssa sijaitseva Oratorio avattiin 1700-luvun lopulla San Lorenzo in Palatinon kirkon yhteydessä sijainneen samannimisen munkkiveljeskunnan käyttöön. Rakennuksessa on vieläkin luostari, vasemmalla puolen, jonka omistaa passionisti nunnaluostari.

Sancta Sanctoriumin paikalla sijaitsi aikaisemmin kirkko jonka nimi oli juuri San Lorenzo in Palatino. Kirkko on osittain vieläkin jäljellä. Rakennus oli alunperin Rooman piispan virallinen asunto ja virkahuone ja kirkko piispan yksityinen kirkko.  Siihen aikaan vain piispalla oli avain hallussan. Kirkko mainitaan jo 700-luvulla. Paavi Sixtus V käski laittaa  pyhät portaat rakennukseen 1600-luvulla.

Rooman kunnan sivuilla kerrotaan että San Lorenzon kirkkoa, Oratorio San Silvestroa (tarkoittaa kaiketi Sancta Sanctoriumia? tuskin Oratorio SS al Lateranoa) ja luostaria näytetään ryhmissä maantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin talviaikaan (lokakuu-maalsikuu) kello 10.30-11.30 ja 15.00-16.00, kesäaikaan (huhtikuu-syyskuu) kello 10.30-11.30 ja 15.30-16.30.  Varaus on tehtävä etukäteen puh. 06-7726641 tai scalasanta@scalasanta.org. Sisääpääsymaksu  3,50 € San Lorenzon kirkkoon ja 5 € jos haluaa nähdä oratorionkin. Mutta toisaalta, pääseehän sinne ominkin neuvoin ja ihan ilmaiseksi. Luostariin pitäisi minun ymmärryksen mukaan päästä ihan ilmaiseksikin vierailemaan.

Santi Domenico e Sisto/San Sisto Nuovo

Santi Domenico e Sisto, Largo Angelicum 1/Piazza Magnanapoli

Avoinna lauantaisin kello 15.00-18.00

Messu arkisin kello 7.15-12.15 

Kirkko on suljettu heinäkuusta syyskuuhun koska yliopistolaiset ovat silloin kesälaitumilla. 

Piazza Magnanapolille löytää parhaiten kun lähtee Piazza Venezialta itään päin Via Cecare Battistia pitkin ja sitten mutkan takaa löytyykin Piazza Magnanapoli. Kadulla on kova liikenne. Mutta Magnanapolin torille pääsee suorenpaakin Piazza Venzialta kun lähtee "kaksoiskirkkojen" Santa Maria di Loreton ja Maria al Foro Traianon ohitse, Foro Traianon ohitse ja ylös portaita ja siinä heti sitten onkin Piazza Magnanapoli.

San Domenico kirkon paikalla sijaitsi 1100-luvun alussa San Siston luostari. Vanha San Siston luostari siirrettiin Caracallan kylpylän lähettyvillä, Via Druso 2, jossa se on vieläkin jäljellä. Siinä vanhassa "vecchio" luostarissa on vieläkin koulutilat ja lasten päiväkoti. Heillä on huoneitakin vuokralla pyhiinvaeltajille ja turisteille.

Kuvassa oikealla Santa Catarina da Sienan kirkko nimeltä Santa Caterina a Magnanapoli ja luostari, joka myös kuului dominikaaneille. Kuvassa vasemmalla on ovi, mikä johti Villa Aldobrabdiniin ylös kukkulalle. Siellä on huvila vieläkin ja pieni ykleinen puisto, mutta tuota ovea ei enää ole, vaan sinen ylös mennään kukkulan takana sijaitsevalta kadulta Via Mazzarini portaita pitki portita ylös. 

HUOM! Portaiden edutalla oleva portti suljetaan auringonlaskun aikaan ja avataan aamulla auringonnousun aikaan.

Samalla ihanalla kadunpätkällä numerossa 16, sijaitsee erinoaminen dominikaaniluostari San Agata dei Goti. Heillä on erittäin kaunis oma kirkko, mikä ei näy kadulle. Kadulta näkee vain luostarin  oven. Kirkon voi nähdä takaapäin seuraavalta kadulta Via dei Serpenti. 

Kirkko on avoinna kaikille arkipäivinä kello:

 7.00-9.00 ja 16.00-19.00. 

Lauantaisin:  kello 10.00-12.00 ja 16.00-18.00. 

Sunnuntaisin: kello 10-00-12.00 ja 16.00-18.00.

Kirkko ei oikeastaan ole koskaan suljettu muuta kuin öisin, mutta messu on vain nunnille, joten silloin ei turistien suositella tulla sisään. Parasta siis pitää kiinni noista aukioloajoista. Kirkko on todellakin näkemisen ja kokemisen arvoinen.

Luostariasunnon nimi on Casa Il Rosario. Il Rosarion sijainti on erinomainen. Keskeisenpää paikkaa saa hakea. Tämä on hiljainen ja rauhallinen luostari, minkä sisäpiha on ihana, missä voi nauttia aamiaisen. Kattoterassikin löytyy. Suositelen lämpimästi!

Siinä vieressä  sijaitsee myös Stimmatini järjestön pääluostari. Sisäänkäynti siihen luostariin on Via Panispernan puolelta. Heillä ei taida olla huoneita vuokraelle.

Giovanni Battista Faldan kuvaus vuodelta 1669

Santa Caterina a Magnanapolin kirkko on sekin todellakin kaunis. Sen rakennutti Scipio Borghese  ja se valmistui vuonna 1608. Kirkossa on erikoinen kattokupoli. Näkemisen arvoinen kirkko jos vaan kirkko sattuu olemaan avoinna. Kirkko kuuluu nykyään Italian armeijalle. Kirkon pitäisi olla avoinna lauantaisin ja sununntaisin kello 9.00-12.00. Messu sunnuntaina kello 10.30.

Torre delle Milizie, joka seisoo vielä tänäkin päivänä Santa Caterinan kirkon kupeessa. Contin suku rakennutti tornin sukunsa asunnon viereen 1300-luvulla. Tornit olivat suurta muotia siihen aikaan. Tavallaan ne toimivat suvun vartiotorneina, mutta ennen kaikkea ne olivat statussymbooli. Mitä korkeampi torni sitä arvovaltaisempi suku, ainakin omasta mielestä. Tornin ovat myöhemmin omistaneet niin Annibaldit kuin Caetanitkin. Tornin ylin kerros purettiin 1400-luvulla jatkuvien maanjäristysten takia. 

Santa Catherian kirkko osti tornin 1600-luvulla. Vuonna 1911 tehtiin tornista kansallinen muistomerkki. Colonna suvun tilukset sijaitsivat, ja sijaistevat vieläkin, Villa Aldobrandinin alueiden pohjoisella puolella. Colonnan  suvun juuret johtavat osittain Napolin kuningaskunnasta (joka käsitti melkein puolet nykyistä Italiaa, ja se yhdistettiin Italiaan vuonna 1860, kun Italia ensimmäisen kerran yhdistyi yhtenäiseksi valtioksi) ja siksi alue sai nimekseen  magna napoli, nappolilaisten maa-alue. Ympäristössä on varmaasti asunut paljon napolilaisia.

Torre della Milizie nähtynä ylhäältä Villa Aldobrandinin puutarhasta

Jacobo Fabris'in kuvaus vuodelta 1761

San Siston kirkon rakennutti paavi Pio V. Kirkko on rakennettu San Siston nunnille kirkoksi ja paavi Sixtus II:n kunniaksi, siitä tulee tuo Sisto. Kirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1569 ja luostari vuonna 1575. Gioacomo della Porta teki piirustukset mutta muutkin arkitehdit ovat osallistuneet suunnitteluun koska kirkon rakentaminen venyi vuodelle 1663 saakka. Nicola Torriani sunnitteli alemmat osat ja Vincenzo della Greca ylemmät osat. 

Kirkon julksivussa on neljä patsasta joista Carlo Maderno on veistänyt kaksi, Tuomas Akvinoalaisen ja Pietari Veronalaisen patsaat ja Marcantonio Canini on valmistanut kaksi muuta, Pyhän Dominikaanuksen ja paavi Sisto II:n patsaat. Paavi Sisto kuoli vuonna 258 ja hän toimi paavina vain yksitoista kuukautta. Hän on Pyhimys niin katolisessa kuin ortodoksisessa kirkossa. Gian Lorenzo Bernini suunnitteli pääalttarin.

Alkuperäisen kirkon nimi oli Santa Maria a Magnanapoli ja se valmistui noin vuonna 1000.

Noli Me Tengere on Berninin oppilaan Antonio Raggin valmistama alttaritaulu joka löytyy ensimmäisestä kappelista eteläisellä kirkon seinustalla.

San Domenico e Siston kirkko on kaksiosainen joista takimmainen kuuluu yksistään dominikaaneille. 

Angelicum/San Tommaso d'Aquinon  yliopisto
Dominikaanisääntökunnan  ja ylläpitämä yliopisto

Noin tuhat henkilöä vuosittain ospikelee Angelicumissa. Dominikaaneille opiskelu on elämän ehto, joten he opiskelevat, jos vain terveys sallii, koko ikänsä. Opsikelijat ovat melkien sadasta eri maasta. Noin puolet opiskelevat teologisessa fakulteessa. Täällä pidetään myös seminaareja ja konferensseja. Täällä käy opiskelemassa niin pappeja kuin nunniakin. Yhteiskuntattieteiden osuus on kovasti kasvamaan päin.

Angelicum on ns paavillinen yliopsito ja selslia on usieta muitakin. Näissä yliopistoissa voi lukea tohtoriksi saakka. Roomassa näitä paavillsia yliopsitoja on toista kymmentä mutta sellaisia löytyy myös kaikista ns katolisista maista ympäri maapalloa. USA:ssa on ainakin kuusi sellaista.

Angelicumin luostarin sisäpiha joka on avoinna kaikille