Akveduktit, Parco degli Acquedotti

Acquedotto Appio, oli ensimmäinen akvedukti joka rakennettiin jotta saatiin juoksevaa vettä Roomaan. Sitä ennen vesi otettiin Teveren joesta, kaivoista ja muista joista. Kaiken kaikkiaan rakennettiin 14 akveduktia joista on vieläkin kolme käytössä, Acqua Virgo, Acqua Felice ja Acqua Paola.

Roomalaiset eivät sentään olleet ensimmäiset akveduktien rakentajat. Egyptistä roomalaiset saivat esikuvan ja sitten niitä rakennettiin vähän jokapuolelle isoa Rooman valtakuntaa. Akvedukteja rakennettiin jo aikoinaan Babyloniassa. 

Aaikaisimmat akveduktit rakenneettiin kivestä ja tiilestä mutta viimeisimmät ovat jopa betonista tehtyjä. Italia on vuoristoinen maa ja vuorilta suli paljon lunta josta saatiin vettä Roomaan. Vuoristossa oli myös luonnon lähteitä joissa oli erittäin hyvää juomavettä. Vesi juoksi omalla painollaan sillä kouru oli tehty niin että se joka kilometrillä laski vähintäin kaksi senttimetriä alemmaksi ja näin saatiin luonnollinen paine akvedukteihin. Jotkut akveduktit rakennettiin hyvinkin korkeiksi ja jotkut nostettiin siltojen päälle jotta saatiin tarpeeksi kallistumista. Alkuun ne olivat avokouruja mutta myöhemmin kouruihin tehtiin katot.

Rooman valtakunnan ensimmäisen akveduktin rakensivat assyrialaiset Niniveen seistemännellä vuosisadalla eaa. Pisin roomalainen akvedukti rakennettin Kartagoon. Se oli 141 kilometriä pitkä. Rooman akvedukteista (350 kilometriä) rakennettiin suurin osa maan alle, vain 53 kilometriä maan päälle.

Acqua Appia kulkuväylä on merkattu punaisella.

Appius Caludius Caecus joka toimi sensorina Roomassa rakennutti niin Via Appian tien kuin Acqua Appian akveduktin vuonna 312 eaa. Acqua Appia kulki Porta Maggioron kaupunginportin kautta Forum Boariumille. Appian akvedukti oli korjattava useanpaan kertaan. Se sai alkunsa Via Prenestinan  varrelta, noin 16,4 kilometrin päästä Roomasta.

Acqua Appio, Parco degli Acquedotti, Via Lemonia 256, Appius Claudius

Sijaitsee Via Appian ja Via Tuscolanan välissä. Lähin metroasema on Giulio Agricola. Alueen kautta on kulkenut kaiken kaikkiaan seitsemän akveduktia joista useimmat rakennettiin renesanssin ajalla.

Anio Vetus oli toinen akvedukteista joka rakennettiin. Se valmistettiin noin 270 eaa. Siitä tuli 63 kimometriä pitkä joka sai alkunsa Tivolin luota ja kanava kulki melkein kokonaan maan alla.

Acquedetto Marcia oli pisin antiikin ajalla rakennetuista akvedukteista. Se oli 91 kilometriä pitkä ja rakennettiin vuosina 144-140 eaa. Vesi oli aitoa lähdevettä, erittäin puhdasta ja hyvän makuista. Marcian vesi oli parasta kaikista ja Plinius vanhempi kutsui vettä nimellä "clarissima aquarum Omnium", lahja Jumalilta. 

Marcian akveduktilla oli myös pisimmät holvit joista eräs lähellä Via Latinaa oli 9 kilometriä pitkä. Campidoglio, Esquilino, Celio, Viminali ja Aventino sai vetensä Marcian akveduktin kautta. 

Akveduktille löydettiin uusi lähde Asqua Augusta joskus vuosien 11-4 eaa välisenä aikana. Marcian vettä johdettiin ensin Caracallan kylpylään ja myöhemmin myös Diocletianuksen kylpylään. Marcia peruskorjattiin vuonna 1870 jolloin paavi Pius IX  Mastai Ferretti oli akveduktia vihkimässä.

Acqudetto Marcian kulkureitti merkattu punaisella

Acqua Tepula oli viimeinen akvedukti joka rakennettiin republikaanisella ajalla vuonna 125 eaa. Tepula tarkoitti lämmintä vettä. Tepulan vesi oli 16-17 asteen lämpöistä. Lähde sijaitsi Colli Albanin vuoristossa. Lähdettä kutsuttiin nimellä Pantanella, "arvokas vesi". Tepula oli vain 18 kilometriä pitkä. Vipsano Agrippa korjautti akveduktin vuonna 33 eaa jolloin se liitettiin Asqua Luliaan ja josta se erosi sitten lähenpänä kaupunkia. Akveduktia pitkin sai vettä nykyinen Terminin rauatieaseman sekä Porta Collinan alue. 

Acqua Lulia, Trofei di Mario, Piazza Vittorio, Esquilinon kaupunginosassa

Acqua Lulia oli viides roomalainen akvedukti jonka rakennutti Agrippa vuonna 33 eaa. Nimensä se sai kunnianimityksestä Gens Lulia joka tarkoittaa "sukua roomalaiselle ylhäistölle, kotoisin Alba Longasta". Se sai alkunsa Tusculumista ja juoksi 21 kilometriä Roomaan Porta Maggiorelle kuten edelliset akveduktitkin. Siitä eteenpäin se kulki Acqua Marciaa pitkin Viminaliin. 

Asqua Virgo rakennettiin vuonna 19 eaa ja se oli 20 kilometriä pitkä. Se johti vettä kylpylöihin ja Campo Marziolle. Alkunsa se sai Via Collatinan varrelta ja se kuljetti vettä Pincion alueelle. Via del Nazzarenolla (kuvassa) se yhtyi Asqua Claudiaan. Via del Nazarenolla oleva vesijohtoyhtymä on vieläkin käytössä. Nykyään johtoa pitkin kulkee vesi Treville, Colonnaan ja Campo Marziolle.

Asqua Virgon vesi juoksee Trevin suihkulähteeseen, Colonan ja Campo Mariziuksen kaupunginosiin, Bracaccian suihkulähteeseen Piazza di Spagnalla ja Piazza Navonan suihkulähteisiin.

Asqua Alsietina on tunnettu myös nimellä Asqua Augusta ja se rakennettiin 2 vuotta eaa. Sen vesi juoksi Naumachia Augusto niminen tekojärveen Trasteveressä ja sai alkunsa Martignanon järvestä lähellä Braccioanon järveä Rooman luoteisessa osissa. Tekojärvi oli reulut puolikilometriä halkaisijaltaan ja siinä psytyi siis ihan oikeasti laivat ajelehtimaan. Järvi sijaitsi Piazza San Cocimatolla, paikalla missä nykyään on torimyyntiä.

Suurin osa vedestä kulki keisarilliseen käyttöön ja loput yksityisten käyttöön. Martignanon järvestä oli 33 kilomteriä Tastevereen. Martignanon järvessä kuitenkin vesi siintyi melko pian ja tekojävi kuivui. Vesi oli laadultaan niin huonoa ettei sitä voitu käyttää juomaveteneä. Paavi Paulo V rakennutti uuden akveduktin nimeltä Acqua Paola.

Asqua Claudia, Domus Aurelia  Palatinolla, jonne akvedukti juoksutti myös vettä keisari Domitianuksen asuntoon.

Caligula pani akveduktin rakentamisen alulle mutta se valmistui vasta keisari Caludiuksen ajalla vuonna 52 jaa ja siitä nimi akveduktille. Alkulähteet sijaitsivat Simbrunin vuoristossa Rooman itäisellä alueella. Vesi oli erinomaisen hyvää laadultaan. Akvedukti johti vedet 68 kilometriä Porta Maggiorelle kuten muutkin aikaisemmat akveduktit joiden vesi tuli samalta suunnalta. Via Latina lähellä yhtyi akvedukti Ania Novus nimiseen akveduktiin. 

Vieläkin voi nähdä rippeitä akveduktien kohtaamispaikasta Parco degli Ascuedotti nimisessä puistossa.

Akvedukti Ania Novus rakennettiin samaan aikaan kuin Asqua Claudia ja ne yhtyivät toisiinsa. Ania Novuksen lähde sijaitsi samalla alueella kuin Aqua Caludiankin ja sen vesi juoksi Porta Maggiorolle. Matkaa tuli 87 kilometriä ja siitä seitsmän kilometriä lähinnä Porta Maggiorea yhtä matkaa Asqua Claudian kanssa. Ania Novus juoksutti eniten vettä kaikista akvedukteista.

Claudian akvedukti Parco degli Acquedotti'ssa

Asqua Traianan rakennutti keisari Trajanus vuonna 109 jaa. Paikka paikoin se kulki entisen Asqua Alsietinan reittiä. Sen lähde sijaitsi Sabatinin vuorilla Braccianon lähellä. Matkaa tuli 57 kilometriä ja  vesi juoksi maanalaista väylää Via Clodian, Via Trionfalen, Via Aurelian, Gianicolon kautta Teveren oikean puoliselle rannalle. Langobardien kanssa sotiessa akvedukti vaurioitui. Mutta myöhemmin 1600-luvulla rakennettiin Asqua Paola samalta suunnalta.

Asqua Alexsandrina oli viimeinen yhdestätoista suuresta akveduktista ja joka rakennettiin Alessandro Severion aikana vuonna 226 jaa. Se sai alkunsa Colonnan kunnasta ja kulki Via Prenestinan reittiä  Borghesen puistoon. Lähteet olivat samat kuin aikoinaan Asqua Felicen akveduktinkin. Vesi juoksi myös Neron ja Alexsandrinon kylpylöihin. Matkaa tuli 22 kilometriä.

Acqua Felicen suihklulähde Piazza San Bernardolla. Suihkulähde on toiselta nimeltään Mooseksen suihkulähde koska kuvassa keskellä on Mooseksen patsas.

Reilut 1300 vuotta myöhemmin Giovanni Fontana yhdessä Matteo Bortolanin kanssa korjaili vanhoja akvedukteja, varsinkin Aqua Alexandrinaa. Kaupunginosat Viminali ja Quirinale saivat vetensä juuri Aqua Alexsandrinian kautta ja molemmilla kukkuloilla sijaitsi paavillisia huviloita. Silloinen Paavi Sixtus V Peretti antoi käskyn korjata akvedukti. Vesi kulki Via Tuscolanalta Porta Furbaan, siitä Porta Tiburtinan kautta Arco di Sisto V:lle ja päätyi kuvassa olevalle ns Mooseksen suihkulähteelle, Tai Fontana dell'Acqua Felice.

Fontana dell'Acqua Paola

Acqua Paola rakennetiin vuonna 1605 paavi Paulo V Borghesen käskystä. Giovanni Fontana ja Carlo Maderno olivat suunnittelemassa suihkulähteitä akveduktin varrelle. Vesi johdettiin Gianicoloon ja Trastevereen, mutta paavilla oli alunperin ajatuksena vetää akveduktin avulla vedet Vatiikaanin puutarhaan. Paavin puutarhaan riitti vesi sillä paine oli niin valtava että kraanat hajosivat. Matkaa vedelle  tuli 85 kiloteriä ja se päätyi Fontana Mostra dell'Acqua Paolaan. Myöhemmin jatkettiin vesijohtoa toiselle puolen Tevereä Via Giulialle,  Ospizio dei Centro Pretin seinän vierustalle johon rakennettiin saman nimien suihkulähde. Mutta kun hospitsi hajoitettiin niin vesijohto  vedettiin Piazza Trilussalle Trastevereen.

Ponte Siston päädyssä Trasteveren puolella on toinen suihkulähde, mikä kuuluu Acqua Paolaan.

Fontana delle Naiadi, Piazza della Repubblicalla

Acqua Pia Antica Marcian akvedukti rakennettiin 1800-luvulla. Se oli tavallaan Acqua Marcian entinen akvedukti joka korjattiin ja sen vedet johtaa Piazza della Repubblicalla sijaitsevaan  suihkulähteeseen.

Acquedotto del Peschiera-Capore valmistui vuonna 1949 ja sen vesilähde sijaitsee lähellä Cittaducalea. Toinen lähde sijaitsee Frasso Sabinon kunnassa. Sieltä vesi juoksee 130 kilometriä ja siellä perillä sijaitseva vesivoimalaitos katsotaan olevan suurin  ja monimutkaisin keinotekoinen vesijohtosyysteemi maailmassa. Akveduktilla on oma lähteensä ja siitä riittää vettä juoksemaan 140 000 litraa sekunnissa Rooman kaupunkiin. Sen rakentaminen vei noin 20 vuotta. Roomassa on jopa eräs katu Monte Mariossa saanut nimen akveduktin mukaan.

Acquedotto Appio-Alexsandria rakennettiin vuosina 1963-1968 josta tuli Rooman viimeinen akvedukti. Sen tehtävänä oli kuljettaa vettä itäisiin  ja kaakkoisiin kapunginosiin. Se on yhdistetty Felicen akveduktiin ja näin ollen toimii vieläkin. Juomavetedeksi ei sitä juuri suositella. Mutta Rooman kraanavettä voi aivan hyvin juoda. Ei tarvitse pelätä.