SS Nereo e Achilleo

SS Nereo e Achilleo, Via delle Terme di Cracalla 28
Caracallan kylpylän raunioita vastapäätä

Bussit: 118 ja 628

Lähin metroasema Circo Massimo

Avoinna:
lauantaisin kello 10-12

Huomasin että tämä ihastuttva kirkko on nykyään kaksi tunti avoinna lauantaisin. Kyllä sitä on odotettukin! JOten lisään tähän uuden viedon kirkosta. Jos kyseessä on messu niin, silloin on istuttava paikoillaan koko messun ajan. Tästä asiasta on tehty erityiset huomautukset kaikissa kirkoissa Roomassa, sillä ihmiset juoksee sisään ja ulos messun aikana.

Kirkon julkisivu

Vuosi vuoldelta on vaikeampi päästä sisään kirkkoihin. Niitä ei uskalleta pitää avoinna, sillä yksi henkilö ei voi estää ilkivaltaa, jos niikseen on. Tämäkin kirkko sijaitsee sen verran sivussa keskikaupungilta, ettei tänne turistit ehdi, eikä kirkkoa ole helppo vahtia. Kirkko on erittäin kirkkotaiteellisesti ja -historiallisesti  arvokas rakennus.

Pyhä Maria ja Jeesuslapsi

Tämä ikivanha erittäin tunnelmallien ja kaunis basilika kuuluu Oratoriaaneille. Chiesa Nuova tai toiselta nimeltään Santa Maria in Vallicellan basilika, joka sijaistee keskellä kapupunkia, Corso Vittorio Emanuelle II:n kadun varressa. Oratoriaanit on katollisen kirkon pappien ja maallikkojen yhteenliittymä, jonka perustajahamo on Pyhä Philippo Neri.

Bussit 118 ja 628 pysähtyvät kirkon edustalla. Pysäkki Terme Caracalla. Bussi 118 pysähtyy myös Circo Massimon metroaseman kohdalla. Kirkon luota on kolme kilometriä San Sebastianon katakombeille ja kaksi ja puoli kilometriä San Galliston katakombeille. Bussi 118 kuljettaa sinnekin. 

Circo Massimon metroasemalta voi kävelläkin ja matkaa tulee noin 500 metriä. Bussi 628 kulkee Rooman kaupungin halki pohjois-etelä suunanssa. Siihen voi nousta vaikka Largo Argentina'lta tai Piazza Venezia'lta ja jäädä pois kyydistä Terme di Caracallan pysäkillä.

Kirkkoa vstapäätä leveän Viale delle Terme Carcallan tien varressa, Via Druso 2, (bussipysäkkien 118 ja 628 edustalla) sijaitsee luostari  ja luostariasuntola nimeltä Hotel Convento Santa Pellegrini. Täältä saa yösijaa.

Kirkko rakennettiin  jo vuonna 337 kahden sotilaan Nereon ja Achilleon kunniaksi. Taitaa olla Rooman vanhin kirkko. Nereon ja Achilleon pyhät jälkeenjäännöksensä kuskattiin Priscillan katakombeista tähän kirkkoon ja kirkko sai siitä nimekseen Santa Santissima Nereo e Achilleo. Molemmat olivat silloin jo olleet pyhimyksiä 200 vuotta. 

Kirkko oli ns titulus, Titulus Fasciolae, alkuseurakunnan kokoontumispaikka ja pyhäkkö. Fasciolae nimi tulee siitä että apostoli Pietari paetessaan Mamertinuksen vankilasta ja pudotti verisen jalkasiteensä juuri tämän tituluksen kohdalle. Pyhä Pietari oli matkalla kohti Via Appia Anticaa ja siellä hän sanoi tavanneen Jeesuksen joka puhutteli Pyhää Pietaria. Pietari kysyi Jeesukselta että Herra mihin sinä olet menossa (=Domine quo vadis)? Johon Jeesus vastasi että olen menossa Roomaan ristiinnauliittamaan itseni toisen kerran. Sen kuultuaan Pieteri katui pakoaan ja palasi takaisin Roomaan ristiinnauliittamaan itsensä. Paikalla jossa Pietari ja Jeesus tapasivat seisoo nyt kirkko nimeltä Domine Quo Vadis, Via Appia Antica 51.

SS Nereo e Achilleon kirkko on uusrakennettu vuonna 814 ja korjailtu kahteen kertaan myöhemmin. Kirkkorakennus oli hajoamaisillaan 1400-luvulla mutta paavi Sixtus IV käski korjata sen ja uuden kirkkorakennuksen avajaisjuhlia vietettiin vuonna 1475. 

Kirkon omistaa nykyään La Congregazione dell'Oratorio di San Filippo Neri, järjestö jonka pääpaikka sijaitsee Santa Maria in Vallicellan kirkon tai toiselta nimeltään Chiesa Nuova (uusi kirkko) yhteydessä, Corso Vittorio Emanuelle II.

SS Nereo e Achiellon kirkko on todellin helmi kirkkojen keskuudessa kaikessa yksinkertaisuudessaan. Julkisivussa oli aikoinaan ikkunan molemmin puolin Nereuksen ja Achileuksen freskokuvat, mutta ne on jostain syystä muurattu päälle.

'

SS Nereo e Achilleon kirkko sijaitsee kauniilla paikalla

Nykyinen kirkkorakennus on kardinaali Cesare Baroniuksen korjauttama 1500-luvulla. Baronius toimi kirjastonhoitajan Vatikaanissa. Korjauksissa pyrittiin säästämään kaikki aikaisemmat osat niin pitkälle kuin mahdollista ja uusia koristeita haettiin San Paulo fuori del Muran basilikasta. Oratoriaanien luostarijärjestö pitää kirkkoa halussaan 1500-luvulta saakka tähän päivään. Baronius on haudattu kirkon kryptaan.

Terrakottalattia jossa on jotkut marmorilaata harvinaisen hvyin säilynyeet. Lattia valmistettiin 1500-luvulla. Tämä pääalttarin edustalla oleva 'pietra dura' florentiinilaista mosaiikkia on kardinaali Baccio Aldobrandinin hauta vuodelta 1665. 

Pietra dura on etelä-aasialainen tekniikka, jossa erityyppisistä kivistä valmistetaan kuvioita. Tätä kutsutaan dekoratiiviseksi taiteeksi. Roomassa tätä tyyliä suosittiin erityisesti 1600-luvulla, mutta Firenzestä löytyy tyylin mestarityöt. Myös Ravennassa San Vitalen kirkossa (Unescon maailmanperinne kohde) ja Vicezassa Santa Coronan basilikassa on upeita pietra dura töitä. Ravennssa pietra dura työt ovat saaneet selviä bysanttilaisia piirteitä kun taas Roomassa enempi ovat latinalaista selkeäpiirteistä tyyliä. 

Muuten.. Ravenna oli aikoinaan Rooman keisarikunnan pääkapunki ja myöhemin ostrogoottien pääkaupunki ja lopulta myös Bysantin vallan keskuspaikkaunta vuoteen 750 saakka. Erittäin mielenkiintoinen kaupunki.

Freskomaalaukset on maalannut Niccolo Cirgignani, joka käytti nimeä Il  Pomarancio. Hän oli arvovaltaisen Accademia di San Lucan jäsen, joten hän ei ollut kuka tahaansa. Roomassa hän on maalannut freskomaalauksia useissa kirkoissa mm. Santo Stefano Rotondo, Il Gesù, Oratorio del Santissimo Crocifisso, San Giovanni dei Fiorentini, Santa Maria di Loreto, Santa Croce in Gerusalemme, Santa Pudenziana, Santi Giovanni e Paolo ja San Tommaso di Canterbury. Kaikesta huolimatta hän ehti käymään maalaamassa monessa muussakin kaupungissa ja jopa Vatikaanissakin. Abbazzia Valciscolon luostarissa hän kävi myös maalaamassa.

Kaunista cosmaattista kuviointia pääalttarilla

Pääalttarilla oleva baldacino on 1600-luvulta ja valmistettu afrikkalaisesta marmorista. Pääalttarin freskomaalaukset ovat yhdeksänneltä vuosisadalta.

 Paavin tuoli

Piispan ja paavin tuoli

SS Nereo e Achilleon kirkko on hyvin suosittu vihkikirkko, eikä ihme, sillä tämä kirkko aivan huokuu tunnelmaa niin kirkon sisällä kuin sen ympäristössäkin.

Cristoforo Roncalli, jota kutsuttiin syntymäpaikakkuntansa mukaan Pomarancio'ksi, maalasi kaikki kirkon freskomaalaukset. Hän on myös maalannut Santo Stefano Rotondon, Santa Maria Vallicellan, San Marcello al Corson ja Santa Maria in Aracoelin kirkkoon feskomaalauksia. 

Cristoforo Roncallin maalaus, Pyhä Domitilla yhdessä Nereon ja Achilleon kanssa. 

Kaikkien kolmen kuvassa olevan pyhimyksen pyhät jälkeenjäännökset sijaitsivat Domitillan katakombeissa, Via Adreatinan varrella. Vuonna 1213 heidän jälkeenjäännöksensä löydettiin ja vietiin Foro Romanolla sijaitsevaan San Adriano al Foro Romanon kirkkoon ja heidät haudattiin sinne. Myöhemmin heidän reliikkinsä kuskattiin 1500-luvulla Santa Maria in Vallicellan kirkkoon. Reliikit varastettiin 1870-luvulla, mutta onneksi ne saatiin takaisin kirkkoon ja siellä heidän reliikkinsä sijaitsee vieläkin pääalttarin alla porfyrista tehdyssä uurnassa. Joka vuosi 12. toukokuuta pidetään muistojuhla Pyhän Nereon ja Achilleon kunniaksi.

San Adriano al Foro Romano joka sai ensimmäisen  tittelikardinaalin viran jo vuonna 630 ja viimeinen tittelikardinaalin virka lopetettiin vuonna 1946. Sitä ennen rakennuksessa sijaitsi Curia Julia, Rooman senaattin kokouspaikka.

San Adriano al Foro Romano'n kirkko (kuvassa oikealla) Foro Romanolla.