tiistai 27. maaliskuuta 2012

Vatikaanin kirjasto




Toiselta nimeltään  Archivio segreto Vaticano, Vatikaanin salainen (privaatti) arkisto. Avoinna kello 8.45-17.15. Suljettu lauantaisin ja sunnuntaisin sekä pyhäpäivinä. Suurpyhien yhteydessä suljettu useampia päiviä peräjälkeen. Kannattaa tarkistaa kalenterista aukioloajat.

Kirjaston perusti Paulo V Borghese. Kirjaston avasi Paavi Leo XIII vuonna 1881. Kirjasti sisältää noin 600 eri arkistokokoelmaa,  vanhoja kolikoita, valokuvia, käsikirjoituksia, noin tuhannen vuoden ajalta paavien kirjeenvaihtoa sen aikaisten maailman suuruuksien kanssa ja noin 85 kilometriä kirjoja hyllyllä. Vain mainiteksani, Ruotsin kuningattaren Kristinan arkisto  jo yksistään käsittää 2300 käsikirjoitusta. Kirjasto on todellinen historiallinen aarreaitta. Kirjaston tiloissa  on myös kirjakauppa.


Lux in Arcana (Valon salaisuus), Vatikaanin kirjaston kunniaksi avattu julhlanäyttely, on juuri tällä hetkellä Kapitoliumin museossa. Avoinna kello 9.00-19.00 maanantaista sunnuntaihin. Viimeinen näyttelypäivä on 9. syyskuuta 2012.

Galileo Galilei on "päässyt" vihdoinkin Vatikaanin kirjastoon. Galilei näyttely on juuri nyt mukana Kapitoliumin museon erikoisjuhlanäyttelyssä. Galilei näyttelyssä esitellään inkvisition  tuomioprosessia Galileita vastaan joka päätyi Galileo Glailein kotiarestiin Firenzessä. Inkvisitiotuomioistuin halusi langettaa Galileille kuolintuomion siitä  syystä että Galileo väitti että maapallo kiertää aurinkoa. Prosessia käytiin vuosien 1616-1633 välisenä aikana. Galileo lupasi vetää väitteensä takaisin mutta kerrotaan että hän olisi tuhahtanut oikeudenkäynnin päätteeksi että "E pursi muove", se kiertää sittenkin. Johannes Paulus II pyysi anteeksi vuonna 1992 inkvisition puolesta.

File:Plafond Sale Sistine - Salle des Archives pontificales (1).jpg

File:Plafond Sale Sistine - Salle des Archives pontificales (2).jpg

File:0 Plafond Sale Sistine - Salle des Archives pontificales (2).JPG

File:0 Plafond Sale Sistine - Salle des Archives pontificales (3).JPG



Codex Vaticanus

Pergamentille käsinkirjoitettu raamattu kreikankiellellä. Se on tuotu Egyptistä ja on peräsin 300-luvulta. Vatikaanin kirjastoon se tuli 1400-luvulla ja  se on parhaiten säilynyt raamattu alkukristilliseltä ajalta.

Codex Vaticanus


Meozzo da Forlin maalaus tilaisuudesta jossa Paavi Sixtus IV della Rovere nimittää Bartolomeo Platina Sacchin kirjastonhoitakasi. Maalaus löytyy Vatikaanin museosta.

Bartolomeo Platina Sacchi (1421-1481) sai kunnian  toimia Vatikaanin kirjaston  ensimmäisenä hoitajana. Hän oli renessanssin ajan kirjailija. Hän kopioi usein toisten kirjoituksia. Hän oli  monella tapaa epärehellinen mies jota syytettiin jopa eräässä vaiheessa suunnittelevan konspiraatiota paavia vastaan yhdessä muiden sen aikaisten humanistien kanssa. Hän sai kuitenkin jatkaa kirjastonhoitajana ja paavin toivomuksesta hän kirjoitti vuonna 1479  kuuluisan kirjansa "Vitae Pintificum historici liber de vita Christi AC Omnium Pontificum qui hactenus ducenti fuere etXX" .

Kirjassa hän kuvaa vihamielisyytensä tieteitä kohtaan, aivan kuin paavi odotti hänen kirjoittavankin, rangaistukseksi epäluottamuksestaan. 

Kirjaston nykyinen hoitaja  vuodesta 2007 lähtien on  kardinaali Raffaele Farina.
Hänen alaista henkilökuntaa on nykyään useita kymmeniä. 


Barberini Gospels


 San Paulo Fuori del Muran basilikan raamattu


Codex Roassianus 711 


Kuvassa Domenico Ghirlandaio, firenzeläinen mestarimaalari


Konstantinin kronika, Constantine Manasses, Konstantinopelin valloituksesta 1200-luvulta.


 Konstantinuksen kronika 1400-luvulta


 Francesco Roselli, Ptolemaioksen käsitys maailmasta, Cosmographia


Francesco Rosellin Cosmographia


Firenzen historia niminen teos, kuvassa Firenzen vanha kartta
1450-1470.


Gherardo di Giovanni  del Foran raamattu
1450-1470


Basil II:n monologia


Roman Virgil Folio


 Roman Virgil Folio


 Musee Sacre

File:0 Livre liturgique - Musée Sacré - Vatican (2).JPG

Musee Sacre



Sale Sistine II

Sale Sistine II

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Santa Passera




Santa Passera, Via Magliana/Via Santa Passera 1

Portuensen kaupunginosassa, Teveren joen länsirannalla, vastapäätä San Paulo di Fuori le Muran basilikaa vastakkaisella rannalla.

Tämä on pieni söötti kirkko, mutta itse alue kirkon ympäristössä, ei ole kehumisen arvoinen.

Kerrotaan että 500-luvulla tuotiin Aleksandriasta Egyptistä kahden roomalaisen lääkärin pyhät reliikit ja  jotka olisivat joutuneet juuri tähän kirkkorakennkseen joskus 300-luvulla, mutta mitään sen varmenpaa todistetta ei löydy, joka vahvistaisi asian.

Nykyinen kirkkorakennus on luultavasti 1400-luvulta ja krypta 500-luvulta. Kirkko kuuluu nykyään modernin Santo Volto di Gesu nimisen kirkon alaisuuteen. 



Benediktiini nunnaluostari  Santa  Maria via Lata käytti Santa Passeran kirkkoa omaan käyttöönsä 1000-luvulla. Vasta 1300-luvulla alettiin kirkkoa nimittämään Santa Passeraksi. Nunnat alkoivat viettämään muistojuhlaa marttyyreille joiden reliikit nähtävästi sijaitsi kryptassa. Teatiini luostarijärjestön generaali halusi reliikkejä San Silvestro al Quirinalen kirkkoon vuonna 1602. Hän kysyi paavi Paulo V:ltä luvan etsiä marttyyrien reliikkejä kryptasta. Paavi kieltäytyi ensin mutta antoi myöhemmin Santa Maria via Latan kanoonin alkaa etsiä reliikkejä Teatini  generaalin läsnäollessa. He löysivät jälkeenjäännöksiä mutta ei mitään todistetta siitä kenenkä jälkeenjäännöksiä ne olivat. Löydöt kuitenkinsaivat suuret kansanjoukot rientämään Santa Passeran kirkkoon. Uusi yritys tehtiin sata vuotta myöhemmin. Lopptulos oli sama. Krypta suljettiin ja reliikkien etsiminen lopetettiin.

Jälkeenpäin on arvuuteltu missä reliikit vosivat sijaita. Ehkä Saksassa tai Napolissa. Santa Maria in Cosmedinin kirkko Roomassa voi mahdollisesti omistaa reliikit. Maanjäristys on ravistellut pahasti santa Passeran kirkkorakennusta. Korjauksia on yritetty tehdä. Kirkossa pidetään messu sunnuntaisin kello 10.30 jolloin on mahdollista nähdä kirkko sisältäpäin.




Uusi ja moderni Santo di Volto di Gesun kirkko, Via Caprese 1, vain noin 400 metriä eteenpäin Via Maglianaa,  on modernista arkkitehtuurista kiinnostuneille näkemisen arvoinen kohde. Nunnat, Suore delle Visitazione,  käyttävät myös  kirkkoa omiin hartaushetkiinsä.

   






Santa Passera

Mitään Santa Passeraa ei ole luultavasti ollut koskaan olemassa. Ehkä rouva Passera...

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Villa dei Quintili


Villa dei Quintilin alue on ihastuttava ja rauhallinen.


Villa dei Quintili, Via Appia Nuova 1092

Metrolla  A Colli Albanin pysäkille ja siitä bussilla 664

Villa dei Quintili on arkeologinen tutustumiskohde noin seitsemän kilometriä Roomasta etelään, Via Appia Antican ja Via Appia Nuovan välisellä alueella. Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9.00-auringonlaskuun, joka tarkoittaa kesäkuukausina noin kello 19.15 saakka, paitsi ei maanantaina. Appia Antica pääsylipulla 6 euroa pääsee kolmeen kohteeseen, Villa dei Quintili, Terme di Caracalla ja Mausoleo di Cecilia Matella. 

Tämä on hyvällä säällä erinomainen päiväretki tai viikonloppukohde. Eväät mukaan ja nauttimaan tästä ihanasta alueesta. Hyvä mahdollisuus tutustua Rooman maaseutuun ja sen hiljaisuuteen, sekä historiaan.


Paikallisjunat pysähtyy Appio-Appio Claudiolla, Appia Pignatelli Menofilolla ja Capanelle-Castroregiolla. Aluella ajaa myös paikallisbussi 664, millä pääsee lähimmille metroasmille Coli Albanille ja Arco di Traverntinolle. Mutta bussilla pääsee lähimmmäksi.

Paras vaihtoehto on ottaa bussi 118 keskikaupungilta. Bussi 118 on varsinainen Appia Antican bussi, mikä pyöräyttää ringin kaupungilla nähtävyyksien ympärillä ja sitten ajaa suoraan Appia Anticalle. Bussi käy kääntymässä Piazza di Calabrialla, mistä on lyhyt kävelymatka Via Appia Anticalle.

Paikallisjunat pysähtyy Appio-Appio Claudiolla ja Appia Pignatelli-Menofilolla. Aluella ajaa myös paikallisbussi 664, millä pääsee lähimmille metroasmille Coli Albanille ja Arco di Traverntinolle.

Via Appia Anticalta on yhteys Villa dei Quintiliin, mutta se on hyvin epävarmaa onko se avoinna. Tämä järjestely on luultavasti arkelogien takia, jotta he saavat tehdä töitään ilman häiriöitä. Argeologinen varsinainen kaivauskeskus sijaitsee Compasso Santa Maria Novalla, Via Appia Antica 251.

Entinen työkaverini miehensä kanssa matkustivat Roomaan parikin kertaa ja asuivat täällä Appia Park Hotellissa, koska he halusivat pelata golfia ja kävellä Appia Antican ja Villa dei Quintilin ympäristössä.  Hotellin parkissa on turvallista pitää omaa autokin. Keskikaupungilla ei tee autolla mitään, koska ei ole paikkaa mihin sen jäättää. Mukava loma jos on jo kolunnut Roomaan aikaisemmin. Ryan Airin lentokentälle ei ole kuin noin 5 kilometriä matkaa.

Tämä Appio Caludian alue on mukavaa asuinaluetta. Alueen keskellä sijaitsee Parco degli Asquedotti, siis akveduktipuisto, mistä olen kertonut täällä

Quintili - prospettiva 1070754.JPG

Tämä arkeloginen kaivausalue on laaja. Itse huvilan Villa Quintilin rakennutti kaksi Quintilin veljestä jotka toimivat konsuleina toisella vuosisadalla. Alueella sijaitsi muitakin rakennuksia eikä vaaan huvila. Täällä oli kylpyläkin jonne johti vedet aivan oma akvedukti. Alueella sijaitsi myös hippodromi jossa pidettiin hevoskilpailuja. Keisari Commodus oli kateellinen Quintilin veljeksille ja otti alueen omakseen 180-luvulla.

Commodusta pidettiin omalaatuisena hallitsijana ja kansa oli täysin kyllästyneet keisariinsa. Keisari oli mukavuudenhaluinen ja ahne joten valtion kassassa ei ollut lopulta penniäkään. Keisaria vastaan syntyi salaliitto, joka otti Commoduksen hengiltä.

Villa quintili.jpg

Archeologisella kortilla pääsee yhdeksään kohteeseen (Palazzo Massimo + Palazzo Altemps + Crypta Balbi + Terme di Diocleziano + Colosseo + Palatino + Terme di Caracalla + Villa dei Quintili + Mausoleo di Cecilia Metella). Kortti on voimassa viikon. 

Pääsylippu on voimassa seitsemän vuorokautta. Luonnollisestikin Roma Passi käy myös. Pääsylippuja voi ostaa täältä.


Italian valtio otti alueen haltuunsa vuonna 1986. Alue on ollut siitä lähtien arkeloginen kaivauskohde.












Via Appia Anticalta  nähtynä. Tätä kautta ei kannata yrittää mennä alueelle sillä siinä on aitaus ja portti ja vahtikoppikin.



 “Aphrodite Braschi”

Villa of the Quintili, Via Appia, Rome (9087379660).jpg

Rome Nieborów Niobe.jpg
Bust of emperor Philippus Arabus - Hermitage Museum.jpg

Quintili - Antiquarium 1070747.JPG