Santi Claudio e Andrea dei Borgognoni

Santi Claudio e Andrea dei Borgognoni, Piazza San Silvestro

Piazza San Silvestro on yksi Rooman suurinpia liikenneristeyksiä, keskellä kaupunkia. Bussit ohjattiin muutama vuosi sitten pois torilta vaikkakin useimmat bussit pyöräyttävät torin kulman kautta vieläkin, kun ovat menossa toiseen suuntaan. Useamman bussin pysäkki on aivan kirkon portaiden edessä. Piazza San Silvestron tori on muokattu ja tehty viihtyisemmäksi. 

Kirkon edustalla on vilskettä ja vilinää, sillä onhan tämä kaupungin keskeisintä aluetta missä kansalaiset ja turistitkin kohtaavat  ja missä vaidetaan bussia yhtenään. Ei siis ihme että moni poikkeaa samalla kirkkoon, missä on hiljaista ja rauhallista levähtää.

Ikeakin on avannut pop-upp Storen torin reunalle. Italialaisethan ovat hullaantuneet Ikeaan. Ikean vieressä sijaitsee San Silvestron erittäin viihtyisä kahvila, mistä saa myös pizzaa, pastaa ja vastaavaa. Tämä ei ole ensiluokkainen ravintola, mutta silti kaalliin puoleinen. Meikäläiselle kaikki on Roomassa kalliinpaa, koska minun tuloni on kruunuissa, ei euroissa.

Kirkonkin vieressä sijaitsee pieni drinkki-kahvi-baari ja siinä pysähtyy mahdoton määrä bussseja. Bussit 51, 52, 53, 62, 63, 71, 80, 83, 85, 117, 160, 492 (oma suosikki bussini) ja neljä yöbussia. Via Corson kadun puolella pysähtyy kolme bussia, 100, 119 ja 628.

Torilla on taksipysäkkikin! Torilla on lisää pysäkkejä ja kulman takana Largo Chigillä pysähtyy samat bussit kuin yllä, kun ne ajaa vastakkaiseen suuntaan. Näiltä mailta on hyvä varata hotellihuone, sillä tämän keskeisenpää paikkaa ei löydy, missä on kaikki palvelut ympärillä ja mistä on helppo lähteä mihin suuntaan tahaansa.

Lähettyvillä sijaitsee tunnettuja vaatetusliikkeitä kuten Zara. Löytyy ruokatavaramyymälöitä, apteekki, Mac Donnalds ja muita ruokapaikkoja, Galleria Alberto Sordi ja Via Corson katu nurkan takana. 

Tori on rakennettu pariin kertaan uudestaan

Piazza San Silvestro on ollut aikoinaan elegantti tori keskellä Roomaa, Trevin ja Colonnan kaupunginosien rajalla. Toria on reunustanut upeat palatsit ja kirkot. Tori on saannut nimensä torin reunalla sijaitsevan kirkon San Silvestro in Capiten mukaan. Mielenkiintoinen kirkko kaikin puolin. Kirkon eteishalli on entisen Aurinkotemppelin, Tempio del Sole, rippeitä.

 Torille on istutettu puita

 Torilla on pitkiä pelkkejä nykyään

 

Piipahtakaa ihmeessä sisällä San Silvestro in Capiten  kirkossa!

Istuin kerran keskellä päivää tuossa torilla ja jalkojeni eteen ilmetyi iso perhonen. Keskellä kapunkia missä ei edes ole puistoa lähellä. Toikohan se jotain viestiä minulle?

Perhosen varjo...

Piazza San Silvestro ja postipalatsi

Torin perusti paavi Paolo I jo kahdeksannella vuosisadalla. Paavi Paolo I asui tällä alueella. Toria kutsuttiin nimikkeellä Catapauli, Suurin piirtein "Paolon kotona". Paulo I:n veli Stefano I toimi paavina ennen Paulo I:tä. Kolme heidän läheistä sukulaistakin toimivat ajallaan paaveina. Kirkon vieressä sijainnutta luostaria käytettiin ensin ministeriönä kunnes sen tiloihin muutti Italian postilaitos. Luostarin omistaa pallottini-isät vieläkin.

Torilla sijaitsi lukuisia bussilaitureita aikaisemmin mutta vuonna 2011 tori rakennettiin uudestaan ja bussilaiturit poistettiin. Nyt osa busseista pysähtyy Santi Claudio e Andrea dei Brogognonin kirkon edsutalla ja siitä kiepauttavat torin kulmalta Corso del Corsolle. Vastapäiväisestä suunnasta kulkevat bussit pysähtyvät Largo Chigi'llä, Santa Maria in Via kirkon edustalla.

Instituto Gongregazione del Santissimo Sacramento S.S.S. jonka omistuksessa tämä kirkko on nykyään. Pierre-Julain Eymard 1811-1868, ranskalaista alkuperää, perusti tämän järjestön ja hänen arkkunsa löytyy tästä kirkosta. Hänet kanonisoitiin vuonna 1925.

Kirkko oli alunperin pyhietty Pyhälle Claudiolle joka oli roomalainen pyhimys. Tämä on ainoa kirkko, joka on pyhitetty hänelle.

Tämä kirkko on Roomassa asuvien burgundilaisten kotikirkko. Mutta sijaintinsa takia se on erittäin suosittu kirkko muutenkin, jonne poikkeaa mielihyvin ohimennen, sillä tässä kohtaa on liikkenne kaikista vilkkaainta koko Roomassa ja moni vaihtaa bussia juuri tämän kirkon edustalla tai kulman takana.

Pyhä Andreas

Pyhä Claudio

Julian Eymardin hautakappeli (1881-1868)

Hän on ranskalainen pyhimys.

Santo Stefano del Cacco/Santo Stefano de Pinea

Via Santo Stefano del Cacco 28

Kuvassa oleva katualttari on aivan Santo Stefanon  del Caccon kirkon ja luostarin sisäänkäynnin vieressä.

Kirkko on avoinna sunnuntaisin kello 11.00-12.30 

messu sunnuntaisin kello 11.30

Tänne on helppo löytää vaikka alue onkin hyvin kapeita ja mutkaisia kujia täynnä. Piazza Venezialta länteen päin Via del Plebiscitoa pitkin, ja sitten heti siinä oikealle Via degli Astallia pitkin, ja heti vasemalle  Via Santo Stefano del Cacco'lle.

Kirkossa pidetään tai ainakin on pidetty jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina eukaristinen messu kello 12.30. Messu pidetään Jeesukselle omistetun ja pyhitetyn kappelin edustalla. Kappelissa on kuva Jeesuksen kasvoista. Eukaristisella tarkoitetaan messua jonka Jeesus piti viimeisellä ateriallaan ja messu päättyy ehtoolliseen. Tämä on sinäänsä hyvin tavallinen tapa roomalaisissa kirkoissa arkipäivinäkin, mutta silloin sitä nimitetään comunione nimellä ja niitä toimitetaan pitkin päivää useissa kirkoissa siellä täällä.

Santo Stefano del Caccon kirkon toinen nimi on ollut Santo Stefano de Pinea. Pinea tulee pinja puun kävystä, joka on patsas Vatikaanissa, Cortile della Pigna, ja joka on antanut nimen tälle kaupunginosalle Pigna, jossa tämä kirkko ja luostari sijaitsevat.

Santo Stefano del Caccon kirkko ja luostari sijaitsee erittäin historiallisella alueella ja strateegisesti keskeisimmällä paikalla, josta löytyy paljon nähtävää. Alue on ns. egyptiläistä Roomaa, sillä tällä alueella oli egyptiläisille jumalille pyhitettyjä temppeleitä.

Via Santo Stefano del Caccon kuja on hyvin kapea ja sokkeloinen kuja keskellä Roomaa, alueella jota kutsuttiin nimellä Il Tempio di Iside al Campo Marzio tai vain Isio Campense.

Heti  Via Santo Stefano  del Caccon alkupäästä löytyy tämä iso jalka, Piè di Marmo, "marmorikakku", joka on kuulunut naispuoliselle jumalattarelle. Aikiasemmin jalka sijaitsi Via del Piè del Marmon ja Piazza Gollegio Romanon kulmauksessa, mutta jalka siirrettiin tänne, kun kuingas Vittorio Emanuele II:n hautasaattueen tieltä.

Helpoiten tänne löytää kun lähtee Piazza Venezialta suoraan länteen päin Via del Plespiscito'a/Via della Gatta'a ja kääntyy  oikealle Via degli Astalli'lle ja heti sen jälkeen vasemmalle onkin Via di Santo Stefano del Cacco'n kuja. Jos jatkaa Via degli Astalli'a suoraan niin joutuu erittäin kauniille Piazza Graziolil'le, jota reunustaa kauniita palatseja. Torille pääsee suoraan Via della Gatta'kin pitkin. Via di Santo Stefano Caccon kuja kulkee Via degli Astalli'n ja Via del Gesù'n välillä.

Tämä alue on kaikin puolin nautinnollista aluetta maleksia.

Santo Stefano del Caccon kirkon pääsisäänkäynti. Kirkkosali on jäänyt luostarirakennuksen sisään ihan tarkoituksellakin, sillä kirkko oli alunperin tarkoitettukin vain luostarikirkoksi. Kirkon ulkosivu on maalattu kuvan ottamisen jälkeen.

Sitä paitsi luostari ja kirkko rakennettiin antiikin aikaisten Isis ja Serapis jumalien temppelien raunioihin. Alueella oli obeliskeja ja patsaita, kuten Madama Lucrezian patsas, joka nykyään sijaitsee Palazzo Venezina seinustalla. Alueen nimi oli Iseum Campense, tai Il Tempio di Iside al Campo Marzio.

Nimi Cacco tulee luultavasti egyptiläisestä patsaasta, joka esittää apinaa, ja joka on nykyään Vatikaanin museossa.

Silvestro Guzzolini 1177-1267

Casa Generalizia dei Frati Silvestrini, on heti parin askeleen päässä Santo Stefano del Caccon kirkon sisäänkäynnistä. Luostari on nykyään nimetään Monaci Bnedettini Silvestro ja siis benediktiinäisluostari. 

Luostarin perusti munkki nimeltä Silvestro, joka kuului Guzzolinien aatelissukuun. Hän perusti kaiken kaikkiaan 12 luostaria. Hän syntyi Marchen provinssissa, Osimossa. 

Tämä luostari on Silvestri järjestön pääpaikka ja ainoa järjestön luostari Roomassa. 

Silvestrijärjestö La Conggregazione Benedittini Silvestrina tai Ordinen di Montefano, kuuluu alaosastona Bendiktiinisääntökuntaan. Bendiktiinien luostariperinteet saivat alkunsa jo vuonna 529 kun Pyhä Benediktus Norsialainen perusti ensimmäisen luostarinsa, luostarien luostarin Monte Cassinoon. Samalla Pyhä Benediktus loi luostarisäännöt, joita on kautta aikojen kunnioitettu. 

Via del Gesu/ Via Santo Stefano dei Cacco

Sisäänkäynti. Seinät on maalattu vaaleankeltaiseksi ja valkoiseksi nykyään.

Muita benediktiiniläsiluostareita ympäri maapallon. Roomasta löytyy ainakin yksi Silvetrini munkkiluostari Rooman itäisiltä laitamilta, kauniilla esikaupunkialueella  La Rustica.

Santo Stefano protomarttyyri oli ensimmäien joka kuoli martyyrikuoleman uskonsa takia.  Santo Stefano tai pyhä Stefanos on yksi katollisen kirkon suosituimpia pyhimyksiä, joka on monien kymmenien italialaisten kuntien suoejeluspyhimys. Ties kuinka monta kirkkoa on Pyhälle Stefanokselle pystytetty yksistään Italiassa. Niinpä tämäkin Santo Stefano del Caccon kirkko. Pyhä Stefanus on myös unkarilaisten kansallispyhimys.

Santo Stefano del Cacco, Via Santo Stefano del Cacco, sijaitsee Pignan kaupunginosassa. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Stefanokselle, Stefano protomartire'lle. Santo Stefano kuoli Jerusalemissa vuonna 36 jaa. Hän oli ensimmäinen kristityistä diakoneista ja ensimmäinen joka kuoli marttyyrikuoleman, Jeesuken jälkeen. 

Kirkon alkuperäinen nimi oli Santo Stefano di Pinea. Nimi Cacco tulee eteisessä sijainneen patsaan mukaan joka esitti apinaa. Kirkko on rakennettu yhdeksännellä vuosisadalla ja silloin paavia antoi luostarirakennuksenkin kirkon vieressä Silvestri papeille, jotka kuuluvat osana benedetiini säätyjärjestöön. Järjestön päämaja sijaitsee luonnollisestikin samassa rakennuksessa,  Via Santo Stefano 26. Nykyinen luostari on nimeltään  Santo Stefano Protomartire.

Palazzo Francipane Capoccin kaunis ovi, Piazza del Gesù 80

Saman kujan varrelta löytyy tämä vanha mutta kaunis vesiposti