Roomassa asuu paljon nunnia ja munkkeja, ja sen lisäksi myös nunnia ja munkkeja jotka tulevat pyhiinvaellusmatkalle Vatikaaniin ja samalla katollisen kirkon "pääkaupunkiin" Roomaan. On aivan mahdottomuus sanoa tarkalelen kuinka monta luostaria tai uskonnollista yhdyskuntaa Roomasta löytyy, mutta niitä luullaan olevan reilut tuhat.
Katollisen kirkon kotisivuilla, Vicariatus Urbis, on lista Roomassa asuvista nunnista, luultavasti vain abbedissoista ja luostarin vastaavista. Tässä on lista nunnaluostareista ja sisaryhteisöistä Roomassa. Joukossa on joitakin ulkomaalaisiakin ja muualla Italiassa sijaitsevia yhteisöjä, luultavasti siksi ettei niillä ole lainkaan "pääkonttoria" Roomassa. Yleensä jokaisen luostarin tai sisaryhteisön kohdalla on kaikkien nunnien ja sisarien nimetkin. Samoin veljeskuntien kohdalla.
Lista munkkiluostareista.
Munkit ja nunnat katollisessa kirkossa ovat alinpana hierarkiassa. He eivät ole tavallisia maallikkoja mutta he eivät kuulu pappiskastiinkaan. Heitä voi kutsua "vihityiksi uskonnollisiksi". Munkit ja nunnat ovat järjestätyneet omiin yhteisöihinsä, joissa oman sääntökunnan tavat ja tottumukset ovat ohjenuorana. Jokaisella usealla sadalla tällaisella yhteisöllä on tai on ollut oma perustajansa ja johtohenkilönsä. Jotkut sääntökunnat tai yhteisöt keskittyvät koulujen ylläpitoon ja toiset taas sairaiden ja vanhusten hoitoon. Useimmilla on paljon aktiivista toimintaa, kun taas jotkut yhteisöt ovat enempi sisäänpäinkääntyneitä ja käyttävät paljon aikaa meditatioon, rukouksiin ja hiljenemiseen.
Katollisen kirkon kotisivuilla, Vicariatus Urbis, on lista Roomassa asuvista nunnista, luultavasti vain abbedissoista ja luostarin vastaavista. Tässä on lista nunnaluostareista ja sisaryhteisöistä Roomassa. Joukossa on joitakin ulkomaalaisiakin ja muualla Italiassa sijaitsevia yhteisöjä, luultavasti siksi ettei niillä ole lainkaan "pääkonttoria" Roomassa. Yleensä jokaisen luostarin tai sisaryhteisön kohdalla on kaikkien nunnien ja sisarien nimetkin. Samoin veljeskuntien kohdalla.
Lista munkkiluostareista.
Munkit ja nunnat katollisessa kirkossa ovat alinpana hierarkiassa. He eivät ole tavallisia maallikkoja mutta he eivät kuulu pappiskastiinkaan. Heitä voi kutsua "vihityiksi uskonnollisiksi". Munkit ja nunnat ovat järjestätyneet omiin yhteisöihinsä, joissa oman sääntökunnan tavat ja tottumukset ovat ohjenuorana. Jokaisella usealla sadalla tällaisella yhteisöllä on tai on ollut oma perustajansa ja johtohenkilönsä. Jotkut sääntökunnat tai yhteisöt keskittyvät koulujen ylläpitoon ja toiset taas sairaiden ja vanhusten hoitoon. Useimmilla on paljon aktiivista toimintaa, kun taas jotkut yhteisöt ovat enempi sisäänpäinkääntyneitä ja käyttävät paljon aikaa meditatioon, rukouksiin ja hiljenemiseen.
Italialaiset nunnat ei ole suinkaan enemmistö roomalaisissa luostareissa vaan nunnia on tullut Roomaan ympäri maapalloa. Erikoisen paljon on filippiiniläisiä nunnia, sekä ukrainalaisia, intialaisi ja, nunnia Sri Lankasta. Myös afrikkalaisia ja eteläamerikkalaisia nunnia on melko runsaasti. Vähemmän nykyään eurooppalaisista maista. Sen sijaan munkkien parissa on melko runsaasti saksalaisia miehiä.
Koska Roomassa on useita uskonnollisia korkeakouluja niin Roomassa on myös paljon ympäri maapalloa Rooman tulleita papiksi opiskelevia. Munkkeja ja pappiskokelaita on joskus vaikea erottaa toisistaan pukeutumisen perusteella, enkä ole siihen sen kummemmin perehtynytkään.
Munkit ja nunnat elävät yhteisössään samojen sääntöjen vallitessa. Syövät yhdessä, tekevät työt yhdessä ja osallistuvat yhdessä hartaushetkiin. Vain öisin ja määrättyinä lepotunteina he saavat olla omissa oloissaan. Kukaan ei omista mitään vaan kaikki on yhteistä, patsi että jokainen omistaa omat vaatteensa.
Koska Roomassa on useita uskonnollisia korkeakouluja niin Roomassa on myös paljon ympäri maapalloa Rooman tulleita papiksi opiskelevia. Munkkeja ja pappiskokelaita on joskus vaikea erottaa toisistaan pukeutumisen perusteella, enkä ole siihen sen kummemmin perehtynytkään.
Munkit ja nunnat elävät yhteisössään samojen sääntöjen vallitessa. Syövät yhdessä, tekevät työt yhdessä ja osallistuvat yhdessä hartaushetkiin. Vain öisin ja määrättyinä lepotunteina he saavat olla omissa oloissaan. Kukaan ei omista mitään vaan kaikki on yhteistä, patsi että jokainen omistaa omat vaatteensa.
Nunnat ja munkit asuvat luostareissa, latinaksi claustrumeissa, joka trakoittaa suljettua yhteisöä. Monissa luostareissa on vierashuoneita joita voi maksua vastaan vuokrata. Nunnien tai munkkien sukulaiset voivat saada yöpyä ilmaiseksikin mutta tapana on antaa jonkinlainen korvaus yöpymisestään.
Conventiksi nimitetään luostaria jossa asuu nunnia jotka käyvät töissä esimerkiksi koulussa, sairaaassa tai hoitokodissa. Tällaisia nunnia ei kutsuta tavallisesti nunniksi vaan siskoiksi. Koska alunperin uskonnolliset siskot hoitivat sairaita niin sairaanhoitajiakin alettiin sitten luonnostaan kutsumaan siskoiksi. Sairaanhoitajia kutsutaan vieläkin Ruotsissa nimellä syeter/sisko. Ruotsissa opettajia (naisopettajia) kutsutaan neideiksi, fröken nimityksellä. Miesopettajia nimellä magister.
Frate tai friar tarkoittaa veljeskuntaa, jossa munkkeja kutsutaan vejiksi. Jotkut näistä veljistä käy luostarin ulkopuolella töissä. Useat toimivat pappeina. He lupautuvat asumaan köyhinä veljeksinä yhdessä lopun ikäänsä.
Munkit jakautuvat kahteen ryhmään. Suurin ryhmä on ns kerjäläismunkit johon kuuluu dominikaanit, fransiskaanit, karmeliitat ja augustinolaiset. Loput sitten kuuluvat pinempiin ryhmiin kuten trinitaarit, serviitit, minimit, merkantiinit, "paljasjalka" karmeliitit jne.
Munkit jakautuvat kahteen ryhmään. Suurin ryhmä on ns kerjäläismunkit johon kuuluu dominikaanit, fransiskaanit, karmeliitat ja augustinolaiset. Loput sitten kuuluvat pinempiin ryhmiin kuten trinitaarit, serviitit, minimit, merkantiinit, "paljasjalka" karmeliitit jne.
Fransikaanit kantavat ruskeita asuja, dominikaanit valkoisia, bendiktiinit mustia ja missionäärit valkoisia asuja joissa on sinisiä raitoja. Kaikki nunnat eivät käytä huntua mutta heillä voi olla oman sääntökuntansa liina tai myssy.
Roomassa törmää hyvin helposti kadulla nunniin, mutta munkkeja näkee paljon harvemmin. Tavallisin paikka kohdata nunnia on jäätelömyymälöiden edessä. Munkeista en tiedä mutta nunnien kanssa voi aivan hyvin jutella ihan mistä aiheesta tahaansa. Nunnat elävät tässä samassa yhteiskunnassa aivan kuten mekin ja seuraavat lehdistä ja netin kautta maailman menoa. Nunnat osallistuvat usein erilaisiin menoihin, seminaareihin ja komouksiin, pitävät luentoja ja osallisituvat keskusteluihin. Hyvin monet nunnat ikään katsomatta opiskelevat, jopa korkeakoulutasolla.Nunnat matkustelevat siinä missä muutkin ihmiset.
Vain karmeliittanunnat elävät melko eristettyä elämää kun taas esimerkiksi salesiaanit, jotka ovat yksi suurimmista luostariyhteisöistä, elävät hyvin paljon keskellä yhteiskuntaa ja ovat aktiiviesti mukaana sosiaalisessa yhteiskuntatyössä.
Vain karmeliittanunnat elävät melko eristettyä elämää kun taas esimerkiksi salesiaanit, jotka ovat yksi suurimmista luostariyhteisöistä, elävät hyvin paljon keskellä yhteiskuntaa ja ovat aktiiviesti mukaana sosiaalisessa yhteiskuntatyössä.
Nämä nuoret miehet ovat luultavasti pappiskokelaita
Nunnia näkee hyvin usein jäätelökioskien edustalla
Lentokentällä
Pause/Siesta
