Ensimmäiset kirkot Roomassa

Basilika on arkitehtuurillinen käsitys hallimaisesta rakennuksesta ja esikuva kaikille aikaisemmille kristillisille kirkkorakennuksille. Ensimmäinen kristitty kirkkorakennus rakennettiin Roomaan 300-luvulla jaa. Siihen saakka oli kristinusko kielletty Rooman valtakunnassa. 

Kolme Rooman patrialkaalista kirkkoa San Pietro in Vaticano, San Giovanni in Laterano ja San Paulo fuori le Mura kuuluvat kristillisen maailman vanhimpiin kirkkorakennuksiin. Kaikki kolme on vihitty käyttöön 320-luvulla jaa. Sen jälkeen kaikkia kolmea kirkkoa on paljon korjailtu ja suurelta osin rakennettu uudestaan. 

Maxentinuksen basilika on hyvä esimerkki raunioituneesta esikristillisestä basilikasta. Se rakennettiin vuosina 306-310 jaa ja se on melko varmasti ensimmäinen basilikan muotoinen kristillinen kirkko. Nykyään myös Santa Maria Maggioren basilika kuuluu patrialkaalisten basilikoiden joukkoon.

Basilikan muotoinen rakennus oli jo perinne Roomassa ja useat hallintorakennukset olivat juuri basilikoita kuten Basilica Giulia ja Basilica Emilia. Basilika oli peräisin helleenisestä rakennuskulttuuurista. Basilika toimi rakennusmallina pitkälle 1800-luvulle. Basilikakirkot rakennettiin itä-länsi suuntaan jolloin kirkkorakennuksen absidipääty oli aina kirkon itäisessä päädyssä. 

Santa Sabinan basilika

Aidossa basilikassa nousee keskilaiva aina kerrosta ylemmäksi kuin sivulaivat jolloin syntyy luonnostaan erinomaiset paikat ikkunariveille keskilaivan molemmin puolin. Nämä basilikan ikkunat antaa ihastuttavan valoisuuden basilikalle, joka on joka hetki hieman erilainen riippuen ajankohdasta ja auringon asennosta.

Pseudobasilikassa ei ole ikkunarivejä lainkaan koska keskilaiva on liian matala. Nykyään kristityillä kirkoilla on kanooninen yksinoikeus basilika nimitykseen rakennuksissaan. Nykyisissä basilikoissa on myös poikittainen laiva joka muokkaa kirkkosalin ristinmuotiseksi.

Keisari Konstantinus Suuri hyväksyi vuonna 313 kuolinpedillään kristinuskon Rooman valtakunnassa. Hän lahjoitti Lateranopalatsin Rooman seurakunnalle ja sen viereen rakennettiin San Giovannin basilika, Pyhän Johanneksen basilika.

San Giovanni in Lateranon basilika

Anastasius Bibliothecarius (kuoli vuonna 915). Hän oli munkki ja paavin kirjastonhoitaja Vatikaanin kirjastossa. Hän toimi myös paavina, Anastasius III, muutaman kuukauden vuonna 913. Hän toimi myös abottina Santa Maria in Trasteveren kreikkalaisessa munkkiluostarissa aikansa. Hän toimi myös kirjailijana ja kääntäjänä. 

Aikaisemmin luultiin että Anastasius olisi kirjoittanut Liber Pontificalsi nimisen kirjan, mutta se ei ole voinut olla mahdollista, koska kirja käsittelee paavien elämää Pietarista lähtien 1500-luvulle saakka. Olipa miten oli niin hän oli sen ajan viisaimpia miehiä Rooman valtakunnassa. Viidennellä vuosisadalla mainittiin Liber Pontificalissa että Roomassa on 25 titulia. Kolme muuta kirkkoa sai tituli tittelin 1200-luvulla ja modernilla ajalla useampikin.

Rooman vanhimmat kirkot: 
San Martino ai Monti (4.vuosisata) 
Santi Quattro Coronati (314)
vanha Pyhän Pietarin kirkko (324)
San Giovanni in Laterano (324)
Santa Croce in Gerusalemme (325)
Santa Susanna (330)
San Marco (336) 
Santa Anastasia (aikainen 4. vuosisata)
Santa Costanza (aikainen 4. vuosisata)
Santa Maria in Trastevere (aikainen 4. vuosisata)

Santi Nereo e Achilleo (ennnen vuotta 377)
San Lorenzo in Damaso (380)
San Paulo fuori le Mura (386)
Santi Giovanni e Paolo (Rome) (398)
San Sisto Vecchio (myöhäinen 4. vuosisata)
San Clemente (4. vuosisata)
San Lorenzo in Lucina (4. vuosisata)
Santi Marcellino e Pietro (4. vuosisata)
Santa Pudenziana (4. vuosisata)
San Sebastiano fuori le mura (4. vuosisata)
San Vitale (400)
San Marcello al Corso (myöhäinen 4. vuosisata)
Santi Bonifacio e Alessio (3. ja 4. vuosisadan vaihteessa)

Oratoria tai oracula kutsuttiin aivan ensimmäisiä kristittyjen kokoontumistiloja Roomassa. Diakoonit olivat tärkeitä henkilöitä jo alkuseurakunnissa. Useimmat katolliset papit ovat toimineet ensin diakooneina. Roomalaiskatollisessa kirkossa dikaoonilla on myös liturgisia toimintoja. Titulus tai domus ecclesia oli ensimmäinen kokoontumispaikka, jossa saatiin jakaa sakramenttejä. Tärkein pappi sai nimekseen kardinaali.

Vanhimman vielä nykyään toimivan kirkon on kaiken ymmärryksen mukaan oltava Pantheon, joka rakennettiin vuosina 118-125 jaa. Toiseksi vanhin on Santi Silvestro e Martino ai Monti ja kolmanneksi vanhin Santi Quattro Coronati.

Vuonna 499 olivat kaikki alla luettelemani titulit käytössä:

Titulus Tigridae, Santa Balbina, Via di Santa Balbina 8

 Kuvassa Santa Balbinan kaunis cosmaattisen tyylin paavintuoli.

Avoinna sunnuntaisin kello 10.30-11.30.

Titulus Sabinae, Santa Sabina, Piazza Pietro d'Liria

Bussi 23 ja 280. Avoinna: 7.30-12.30, 15.30-17.30

Titulus Priscae, Santa Prisca, Via di Santa Prisca 11

Titulus Praxedis, Santa Prassede

Via de Santa Prassade/ Via San Martino ai Monti

Avoinna:7.30-12.00 ja 16.00-16.30.

Titulus Nicomedis, Santi Marcellino e Pietri, Via Labicana 1

Kirkko seisoo Santi Marcellino e Pietro nimisen katakombin päällä



Titulus Marcelli, San Marcello al Corso, Piazza San Marcello 5
 vastapäätä Palazzo Doria Pamphilia

Avoinna: 6.30-12.00, 16.00-19.00

Titulus Gai, Santa Susanna

Via Venti Settembre 15


Titulus Fasciolae, Santi Nereo e Achilleo, Viale delle Terme di Caracalla 28

Kuvassa upea Pietro Vassaletton sunniittelema piispantuoli, cosmaattisen tyylin mukaan.

Titulus Eusebii, Sant'Eusebio, Piazza Vittorio Emanuele II 12A

Titulus Caesiciliae, Santa Cecilia in Trastevere , Piazza Santa Cecilia 22.

Kuvassa kirkon krypta. Tuo pöytä on tyypillinen pöytä jota käytettiin alttarina Tituleissa. Kuvassa oleva pöytä on varmasti myöhemmältä ajalta. Useimmissa roomaalaisissa kirkoissa on alttaripöytänä vastaavanlainen pöytä mutta siinä on nykyään aina valkoinen pitseillä koristeltu liina. Avoinna kello 9.15-12.45, 16.00-18.00.

Titulus Crysogoni, San Crisogono, Piazza Sonnino 44

Kuvassa kirkon alta löydetty kasteallas tai -astia

Avoinna: 7.00-11.30, 16.00-19.00


Tituli Apostolorum, San Pietro in Vincoli

Kuvassa kardinaali San Pietro In Vinculin hautamuistomerkki kirkossa.

Avoinna: 7.00-12,30, 15.30-19.00
Syksyllä ja talvella suljetaan jo kello 18.00


Titulus Anastasiae, Sant'Anastasia, Piazza di sant'Anastasia


Tituli Aemiliniae, Santi Qattro Coronati, Via dei Santi Quattro 20


Titulus Bizantis ja/tai Titulo Pammachii, Santa Pudenziana
Via Urbana 160


Titulus Pudentis, Santa Pudenziana

Titulus Clementis, San Clemente

San Clementen basilika on ehdottomasti asetettava ihan omaan kunniaansa muitten roomalaisten kirkkojen keskuudessa.

Titulus Vestinae, San Vitale, Via Nazionale


Titulus Damasi, San Lorenzo in Damaso, Piazza della Cancelleria


Titulus Lucinae, San Lorenzo in Lucina

Kirkko on ollut erityisesti ruotsalaisten tutkijoiden mielenkiinnossa ja heidän suojeluksessaan.

Titulus Apostolorum Prope Via Lata, Santi Apostoli XII
Piazza dei Santi Apostoli 51

Kryptassa sijaitseva Pyhän Jaakobin ja Filippuksen alttari ja hautamuistomerkki. Väitetään että Jaakobin ja Filippoksen ruumiit löydettiin seitsemännellä vuosisadalla ja heidän pyhät jälkeenjäännökset asettiin marmoriarkkuun pääalttarin alle. Seremonian aikana näytettiin Jaakobin jalkaa ja Filippoksen luita, jotka latiettiin marmoriarkkuun juhlamenoin. Kerrotaan myös että Santa Maria in Trasteveren kirkko pitää halussaan osan Jaakoin pyhistä jälkeenjäännöksistä. Totuus on mahdollisesti aivan toinen mutta mitäpä sillä on väliä.

Titulus Lulii, Santa Maria in Trasteveren kirkon portikko, eteishalli, kertoo omaa historiaansa.

Titulus Iuxta Pallacinas, San Marcon kirkko

Titulus Aequitii, San Martino ai Montin krypta, kolmannella vuosisadalla kirkon alla olevissa tiloissa oli kokoontumispaikka

Aventino, osa II

Aventinon kukkula

Sitruuna Appelsiinipuutarhassa, Giardino degli Aranci,
 toiselta nimeltään Parco Savello

Muut postaukset Aventinosta:

Aventino osio I !

Colle Aventino.

Aventino-Testaccio.

Appelsiinipuutaarhasta on hienot näköalat kaupungille.

Mons Aventinus, tai Collis Aventinus, on eteläisin Rooman seitsemästä kukkulasta. Se sijaitsee vain noin 500 metriä linnun tietä Colosseumilta etelään päin. 

Nimitys Aventinus saattaa periytyä Alba Longan kuninkaiden ajoilta, jotka olivat Albanon järveltä kotoisin. Ercole/Herkules oli yksi Alba Longan kuninkaan pojista, jota alettiin palvomaan pyhänä, ja sai kreikkalaisen Herakleksen piirteitä. 

Myytin mukaan Aventinus oli Herkuleksen ja papitar Rhean poika, joka manitaan Vergiliuksen Aeneisissa. Rhea oli kreikkalaisen mytologian mukaan titaanusten tytär, taivaanjumalan Uranuksen ja maanjumalatteren Gaian tytär. Rhea synnytti kuusi lasta veljensä Kronoksen kanssa. Kronos söi muut lapset paitsi ei Zeus'ta. 

Rhea oli jumalten äiti kreikkalaisen mytologian mukaan ja näin roomalaisessa mytologiassa Romuluksen ja Remuksen äiti sai nimekseen Rhea Silvia. Rhea Silvia oli Alba Longan kuninkaan tytär. Roomassa Rhea Silvia ei ollut jumalatar vaan vestaali. Vestaalit eivät saaneet mennä naimisiin. Marte/Mars jumala raiskasi Rhea Silvian mytologian mukaan. Roomalaiset nimittäin uskoivat että Marte/Mars oli Romuluksen ja Remuksen isä.

Aventinon Appelsiinipuutarha on romanttinen paikka iltahämärissä.

Silmänruokaa...

 Herkuluksen temppeli, Piazza della Bocca della Verita

Ercolan/Herkuliuksen, ympärille synytyi myytti ja häntä varten rakennettiin jopa tämä Tempio de Ercole/Herkuliuksen temppeli, Aventinuksen kukkulan juurelle, paikalle jonka nimi on Piazza Bocca della Verita nykyään. Tämän torin ympäristössä on paljon nähtävää ja koettavaa.

Aventino nimitys voi tulla monesta muustakin seikasta. Esimerkiksi alueella sijaitsi Tempio di Diana, Dianalle pyhitetty temppeli. Diana oli metsästyksen Jumalatar. Dianan temeppistä ei ole enää mitään jäljellä, mutta tori ja katu Via del Tempio di Diana löytyvät Aventinosta.

Aikoinaan on elänyt myös kuningas nimeltä Aventine, joka oli yhdestoista Alba Longan kuninkaista. Aventine kuoli vuonna 819 eaa ja hänet haudattiin Aventinon kukkulalle. Vergilius kertoo kuinka Herkules tainnutti hirviön nimeltä Caco tai Cacus. Caco oli Vulcanuksen poika, joka vuorostaan oli Jupiterin ja Junon poika. Caco terrorisoi Herkulesta Palatinolla, jolloin Herkules tappoi Cacon. Caco asui  luolassa Aventinolla ja varasti toisten omaisuutta sen kuin ehti. 

Romuluksen ja Remuksen Lubercal luola, jossa he syntyivät, on löydetty Palatinon eteläreunalta, aivan Circo Massimon viereltä. Corco Massimo sijaitsi Palatinon ja Aventinon välissä.

Aventino ei kuulunut varsinaiseen Roomaan vaan kuului kaupungin pyhän rajan, Pomeriumin, ulkopuolelle. Rooman kuningas Servius Tullius rakennutti kaupunginmuurin 500-luvulla eaa  joka kulki vain Aventinon ympärillä. Myöhemmin valmistetiin Serviuksen muuri (sinisellä merkattu), Aurelianuksen kaupunginmuuri ( punaisella merkattu).

Vuosina 500-0 eaa asui Aventinolla plebeijejä, työväkeä, jotka olivat vapaita kansalaisia. Palatinolla asuivat patriisit, rikkaat aateliset. Kukkuloiden välissä sijaitsi vain Circus Massimo, jota alettiin rakentamaan noin vuonna 500 eaa. Aventinolle asettui myös hieman myöhemmin asumaan ulkomaalaiset ja he toivat tulleessan uusia jumalia kukkualle kuten Juno Regina ja Minerva. Juno Regina oli korkein naispuolinen Jumalatar Roomassa ja Minerva oli Rooman suojelujumalatar.

Aventino kuuluu Ripan kaupunginosaan. Nykyään Aventino on elegantti asuinalue, jolla asuu vain erittäin rikkaita. Aleueella on useita uskonnollisi a instituutteja ja useita suuria luostareita, sekä muutama kirkkokin.

Santa Prsican kirkko, Via di Santa Prisca 11

Kirkko oli ajanlaskun alussa juutalaisten pakopaikka ja suoja Roomassa. Apostoli Paulus kirjoittaa että hän oleskeli Aquilan ja Priscillan luona. Mutta mitään yksityistä asuntoa ei olla löydetty kirkon alta, mutta sen sjaan löydettiin Mithras kulttipaikka. Mithran palvonta oli aivan yleistä Roomassa ennen kristinuskoa. Argeologit ovat kuitenkin pystyneet todistamaan että paikalla on ollut hyvin aikainen kristittyjen kokoontumispaikka. 

Luultavasti San Priscan kirkko on peräisin neljänneltä tai viidenneltä vuosisadalta. Ensimmäiset merkinnät kirkosta löytyy vuodelta 489. Paavi Urban II pyysi Vendome munkkeja asettumaan asumaan kirkon yhteyteen. Hitorian kirjoissa kerrotaan että kirkon vieressä asui "mustia munkkeja" ja sillä tarkoitettiin nähtävästi mustaan kaapuun pukeutuneita dominikaanimunkkeja. Dominikaanumunkit asuivat kirkon vieressä todellakin aikansa ja jättivät kirkon vuonna 1414. Kirkko restauroitiin vuonna 1660 melko perusteellisesti. Kastekappelissa on kasteastia jota kerrotaan Pietarin käyttäneen. Kasteastiassa lukee Babtistus Sancti Petri. Kasteastia seisoo nyt pääalttarilla.

Pyhä Prisca

Prisca Roomalainen eli ensimmäisellä vuosisadalla Roomassa. Toinenkin samaniminen henkilö eli Roomassa kolmesataaluvulla. Pyhän Priscan kerrotaan antaneen yösijaa Pietarille  hänen ollessaan Roomassa. Tarinan mukaan Prisca asui Via Salarian varrella, joka sijaitsee toisella puolen kaupunkia. Prisca kuoli marttyyrikuoleman muutama vuosi myöhemmin kuin miehensä, vuonna 98 jaa. 

Prisca vietiin Colosseumille ja tarkoitus oli että leijona ottaa Priscan hengiltä, mutta leijona vain nuuski Priscan jalkoja. Joten keisarin oli pyydettävä että Prisca otetaan hengiltä miekan avulla. Pyhä Prisca haudattiin katakombeihin jotka sai nimekseen Priscilla. Katakombit ovat ehkä suurimmat Rooman katakombeista ja niitä voi käydä katsoamssa osoitteessa Via Salaria 430. Briscillan luostarin kielitaitoiset ja erittäin ystävälliset nunnat toimivat oppaina.

Santa Prisca haudattiin Aventinoon mutta myöhemmin kuskattiin Priscillan katkombeihin. Paavi Euthyghianus II (275-283 joskus välisenä aikana) haki reliikit takaisin Priscan kirkkon. Paavi Leo IV siirsi reliikit 800-luvulla Santi Quattro Coronatin kirkkoon, mutta ne pian haettiin taas kerran takaisin Priscan kirkkoon. Nyt ne reliikit ovat olleet 900-luvulta saakka Santa Priscan kryptassa jonne pääsee kirkon ulkopuolelta. Krypatssa on myös freskomaalauksia.

Mosaiikkia Mithreumissa

Rooman ikkunat

Portico d'Ottavio

Paavin audienssisalin ikkuna

Viimeistä muotia kardinaaliasusteissa

Vatikaanin palatsi, ylimmät ikkunat ovat paavin yksityisasunnon ikkunoita. Tosesta ikkuansta paavi vilkuttaa usein sunnuntaisin ja siunaa torilla olevat. Ikkunasta silloin roikkuu tuo kuvssa oleva "paavillinen matto".

Aivan henkeäsalpaava kuva San Lorenzon alueelta

Hengellisiä asusteita kaupan näyteikkunassa

Näyteikkuna, jossa kalsareita niin mummoille kuin ukeillekin.

Palazzo Madama, Via della Dogana Vecchia

Hotel Raphaelin ikkunat, Via di Santa Maria dell'Animan ja Largo Febon risteyksessä.

Ostiensen asumalähiöstä, oikeastaan karmistuttava ajatus jos joutuisi asumaan moisessa rakennuksessa.

Yksi Vatikaanin museon ikkunoista

Piazza delle Campitelli, virastorakennuksen ikkunat

Piazza della Rotonda, Pantheonin edustalla

Paavi tervehtii omasta ikkunastaan käsin useinmiten sunnuntaisin.

Via Lungaretta, nuket ulkoilemassa

Tuossa asunnossa asuu vanhempi mies, joka valmistaa räsynukkeja. Hän ulkoiluttaa nukkeja ikkunasta käsin.