Menneenä vuotena 2024 kävi Roomassa 51,4 miljoonaa turistia. Yhtä monta melkein on käynyt Vatikaanissakin. Siis reilut miljoona viikossa.
Rooma ei tosin ole ollut Italian pääkaupunki ennen kuin vuodesta 1871 lähtien. Italiaahan ei ole ollut olemassakaan yhtenäisenä valtiona kuin noin 160 vuotta. Italia on siis melko nuori valtio. Italiassa ei ole kaupunkeja kuten ei myöskään Ruotsissa. Italiassa on sen sijaan 8100 kuntaa!
Monet pienemmät kunnat, ja niitä on paljon, ovat liittyneet fusioneihin/kuntayhteisöihin, missä kukin kunta käyttää omaa hallinnollista oikeuttaan, mutta yhteisissä tlloissa ja usein myös yhteisellä henkilökunnalla.
20. päivä huhtikuussa 2024 vietettiin Rooman 2777 vuotista syntymäpäivää. Italia on vain 136 vuotta vanha valtio, mutta Rooma täytti jo 2777 vuotta.
Kansallisaate ei merkitse roomalaisille yhtään mitään, eikä muillekaan italialaisille. Italialaiset ovat paikallispatriootteja, aivan kuten ruotsalaisetkin. Kotipaikkakunta tai asuinpaikkakunta on tärkein.
Apenniinien niemimaa, missä Italia sijaitsee, oli aikaisemmin jakutunut moniin herttuas-ja ruhtinaskuntin ja suuria alueita omisti myös kirkkovaltio, nykyinen Vatikaanin valtio. Nykyään useat italialaiset kunnat maksaa noin 30000 dollaria, jos muuttaa määrättyihin kuntiin.
Italiassa on siellä täällä lukuisia erittäin pieniä kyliä vuorten päälä, mitkä ovat noin 3000 vuotta vanhoja. Niistä monet ovat alkaneet rappautua ja nuorempi väki on alkanut muuttaa niistä pois työn ja koulutuksen perässä.
Kansallispäivänä 2, kesäkuuta marssii eri kansnryhmät Via dei Fori Imperiumilla ja Circo Massimolla. Roomalaiset ei viis välitä tulla heitä seuramaan, mutta turristeja se houkuttelee. Joten marrsit jatkuvat hamaan ikuisuuteen.
Myös naapuri maiden kuninkaat, varsinkin Ranskan, ovat aina himoinneet ottaa haltuunsa vallan Apenniinien niemimaalla. Etenkin Napoleon joka asui jopa Roomassa perheineen. Vuonna 1809 Napoleon liitti Rooman ja paavin valtiot Ranskan valtakuntaan ja teki vastasyntyneestä pojastaan vuonna 1811 Rooman kuninkaan. Napoleon François Joseph Charles Bonaparte syntyi Pariisissa vuonna 1811 Ranskan keisari Napoleon I Bonaparten ja Itävallan Marie Louisen poikana. Syntyessään hänelle annettiin arvonimi "Rooman kuningas". Kun hän oli kolmevuotias, Ranskan keisarikunta, jonka perijä hän oli, romahti.
Napoleon syrjäytettiin ja korvattiin Ludvig XVIII:lla, vuonna 1793 teloitetun kuninkaan veljellä. Vuotta myöhemmin Napoleon palasi valtaan, mutta "sadan päivän" jälkeen kaikki päättyi Napoleonin tuhoiseen tappioon vuonna 1815.
Voittamalla joukon muita pieniä italialaisia valtioita (Apenninien nimenaan pieniä itsenäisiä valtioita), roomalaiset valtasivat koko Italian. Ei siis ihme ettei italialaiset tunne olevansa yhteistä kansaa tänäkään päivänä, eikä kaikki osaa edes puhua italiaa. Mutta vasta kolmen pitkän sodan jälkeen Pohjois-Afrikan foinikialaista kauppakaupunkia Karthagoa vastaan, vuosina 264–146 eKr. Roomasta tuli suurvalta.
Tuoreessa muistiossa opetusministeriö muistuttaa, että 23. marraskuuta 2012 annettu laki, jolloin Italian yhdistyminen julistettiin Torinossa vuonna 1861, "kansallisen yhtenäisyyden, perustuslain, hymnin ja lipun päiväksi". Samassa laissa säädetään, että kaikentyyppisissä ja -tasoisissa kouluissa "järjestetään didaktisia kursseja, aloitteita ja juhlakokouksia, joiden tarkoituksena on tiedottaa ja herättää pohdiskelua tapahtumista ja sen merkityksestä.
Tämä on ollut koululaisille pakkopullaa, eikä italialaiset tunne vieläkään yhteenkuuluvaisuuta toistensa kanssa. Sama koskee Ruotsia, sillä erolla ettei Ruotsin kouluissa kansallisesta yhteydestä koskaan edes puhuta. Sitä pideteään Ruotsissa jopa häpeällisenä.
Mikään ei yhteenkuuvaisuudessa ole ollut niin vaikeaa kuin päättäminen Italian pääkaupungista. Rooma oli vuosisatojen ajan länsimaisen sivilisaation poliittinen ja uskonnollinen keskus Rooman valtakunnan pääkaupunkina ja Pyhän istuimen kotipaikkana.
Rooman valtakunnan kaatumisen jälkeen Italiaan kohdistui useita vieraiden kansojen hyökkäyksiä germaanisista heimoista, kuten langobardeista ja ostrogooteista, bysanttilaisiin ja myöhemmin normandeihin.
Italian virallinen kieli on italia, jonka asema vahvistettiin perustuslakiin vasta 2007. Italian kieli perustuu suurelta osin Dante Alighierin (1265–1321) teoksissa käytettyyn kieleen, joissa toscanalaismurteeseen on yhdistetty Etelä-Italian kieliä. Italian yhdistyessä vuonna 1861 vain kaksi prosenttia väestöstä käytti puhekielenään yleisitaliaa. Vasta Mussolini vakiinnutti italian kielen valta-aseman kieltämällä murteiden käyttämisen julkisesti lailla. Hänen sanottiin häpeävän sitä, että maan eri kolkista tulevat italialaiset eivät kyenneet ymmärtämään toisiaan. Virallisesti tunnustettuja vähemmistökieliä Italiassa on 12.
Näiden vakiintuneiden kielten lisäksi Italiassa on erittäin paljon maahanmuuttajia, joilla on omat kielensä.
Nykyään maahanmuuttajat tulevat pääasiassa sellaisista maista kuin Romania, Marokko, Albania ja Filippiinit. Kiinalaisiakin on melkko runsaasti. Romanialaiset muodostivat suurimman ryhmän vuonna 2024, ja heitä seurasivat filippiiniläiset. Italiassa puhutaan jonkin verran romaniaa, sillä romanialaiset ovat olleet suurin yksittäinen vähemmistö.
