Piazza Augusto Imperatoren tori 'perustettiin' vuonna 1937 fasismin ajalla. Tarkoitus oli korostaa keisari Augustusta, Imperatorea. Benito Mussolini (1883-1945) piti itseään vähintäin yhtä merkillisenä imperatorena/keisarina, kuin Keisari Augustus oli. Mussolinin tukijoiden marssi Roomaan lokakuussa 1922 johti fasistien valtaannousuun, ja Mussolinista tuli ensin Italian pääministeri ja vuodesta 1925 diktaattori.
Campus Martius/Marsin kenttä oli Rooman antiikin aikaisen ydinkeskustan pohjoispuolella sijainnut julkisesti omistettu tasainen noin kahden neliökilometrin laajuinen alue, jota käytettiin aikoinaan sotaväen harjoituskenttänä. Sen kaakkoisosassa oli sodanjumala Marsille pyhitetty alttari. Alueelle rakennettiin keisariajalla useita julkisia rakennuksia, muun muassa teattereita, kylpylöitä, puutarhoja ja stadion sekä Augustuksen rauhanalttari, Ara Pacis. Keskiajalla Mars-kenttä oli Rooman asutuin alue.
Alueen merkitystä lisäsi se, että tärkein väylä Roomasta Pohjois-Italiaan ja muualle Eurooppaan oli keskiajalla Via Cassiaa pitkin. Tiej ohtaa Roomaan Campus Martiuksen pohjoisosassa sijaitsevan Porta del Popolon kautta. Antiikin ajan toisesta pohjoiseen suuntautuneesta päätiestä, Via Aureliasta oli tullut keskiajalla vaarallinen, koska se rannikkoa pitkin kulkevana oli altis mereltä iskeville hyökkääjille ja kulki lisäksi Toscanan räme-alueen lävitse, mikä lisäsi oli malariaan sairastumisen vaaraa.
Kun Rooman väkiluku rupesi renessanssin aikana kasvamaan uudelleen, Cmapo Mrazion alueelle nousi useita kirkkoja, aatelisten ja kardinaalien palatseja sekä julkisia rakennuksia.
Alueen lisääntyvän tärkeyden vuoksi useat paavit panostivat sen infrastruktuurin kehittämiseen. Paavi Sixtus IV muun muassa rakennutti Ponte Siston sillan, mikä edelleen yhdistää Campo Marziota ja Trastevereä ja paavi Leo X rakennutti vuosina 1513–1521 Porta del Popolon ja Vatikaanin yhdistävän tien, mikä aluksi kulki nimellä Via Leonina itse paavin mukaan, myöhemmin Via di Ripetta samannimisen jokisataman mukaan. Hygienian parantamiseksi useita antiikin Rooman akvedukteja korjattiin käyttökuntoon ja suihkulähteitä alettiin rakentaa 1500-luvun loppupuolella.
Samanaikaisesti Campo Marziosta tuli monien ulkomaisten asuttama ahdas ja monikulttuurinen paikka. Vuonna 1555 paavi Paavali IV määritti osan eteläistä Campo Marziota ghetoksi, johon juutalaiset tungettiin. Renessanssin jälkeen Campo Marzius ei, muun Rooman tapaan, muuttunut paljon. Uusia suuria rakennuksia ei rakennettu ja väkiluku pieneni. Tämä muuttui, kun Roomasta tuli uuden Italian kuningaskunnan pääkaupunki vuonna 1870. Sen jälkeen alueesta tuli entistä ahtaampi ja Tiber-joen tulvimista estämään rakennettiin tulvavalleja.
Nykyään Campo Marzion alue on Rooman muotialue. Täällä sijaitsee kaikki muotihuoneet ja niitten myymälät. Tältä löytyy myös Rooman hienoimmat luxus-hotellit ja tavaratalot. Aluueelta löytyy paljon herkkymyymälöitä ja butikkeja. Mielenkiintoinen ja vaihteleva alue.
Alueen merkitystä lisäsi se, että tärkein väylä Roomasta Pohjois-Italiaan ja muualle Eurooppaan oli keskiajalla Via Cassiaa pitkin. Tiej ohtaa Roomaan Campus Martiuksen pohjoisosassa sijaitsevan Porta del Popolon kautta. Antiikin ajan toisesta pohjoiseen suuntautuneesta päätiestä, Via Aureliasta oli tullut keskiajalla vaarallinen, koska se rannikkoa pitkin kulkevana oli altis mereltä iskeville hyökkääjille ja kulki lisäksi Toscanan räme-alueen lävitse, mikä lisäsi oli malariaan sairastumisen vaaraa.
Kun Rooman väkiluku rupesi renessanssin aikana kasvamaan uudelleen, Cmapo Mrazion alueelle nousi useita kirkkoja, aatelisten ja kardinaalien palatseja sekä julkisia rakennuksia.
Alueen lisääntyvän tärkeyden vuoksi useat paavit panostivat sen infrastruktuurin kehittämiseen. Paavi Sixtus IV muun muassa rakennutti Ponte Siston sillan, mikä edelleen yhdistää Campo Marziota ja Trastevereä ja paavi Leo X rakennutti vuosina 1513–1521 Porta del Popolon ja Vatikaanin yhdistävän tien, mikä aluksi kulki nimellä Via Leonina itse paavin mukaan, myöhemmin Via di Ripetta samannimisen jokisataman mukaan. Hygienian parantamiseksi useita antiikin Rooman akvedukteja korjattiin käyttökuntoon ja suihkulähteitä alettiin rakentaa 1500-luvun loppupuolella.
Samanaikaisesti Campo Marziosta tuli monien ulkomaisten asuttama ahdas ja monikulttuurinen paikka. Vuonna 1555 paavi Paavali IV määritti osan eteläistä Campo Marziota ghetoksi, johon juutalaiset tungettiin. Renessanssin jälkeen Campo Marzius ei, muun Rooman tapaan, muuttunut paljon. Uusia suuria rakennuksia ei rakennettu ja väkiluku pieneni. Tämä muuttui, kun Roomasta tuli uuden Italian kuningaskunnan pääkaupunki vuonna 1870. Sen jälkeen alueesta tuli entistä ahtaampi ja Tiber-joen tulvimista estämään rakennettiin tulvavalleja.
Nykyään Campo Marzion alue on Rooman muotialue. Täällä sijaitsee kaikki muotihuoneet ja niitten myymälät. Tältä löytyy myös Rooman hienoimmat luxus-hotellit ja tavaratalot. Aluueelta löytyy paljon herkkymyymälöitä ja butikkeja. Mielenkiintoinen ja vaihteleva alue.
Vuonna 1934 alettiin hajoittaamaan alueen rakennuksia hajoamaisillaan olevan ja unohdetun Augusto Imperatoren mausoleumin ympäriltä. Alueelta hajoitettiin noin 120 rakennusta. Kolme uutta rakkennusta rakennettiin mausoleumin ympärille, joista tunnetuin on Museo Ara Pacis. Täällä olen aikaisemmin kertonut museosta. Palazzo INPS/dell'istituto Nazionale della Previdenza Sociale rakennettiin, josta myöhemmin tuli Multimedia museo. Rakennukseen on suunniteltu kalliin korulikkeen Bulgarin omistamaa luksushotellia. Sen pitäisi olla avattu ositteessa Piazza Augusto Imperatore10. Bulgarin koruliike sijaitsee Via dei Condotti 10 ja Lungotevere Marzio.
Alueella on jo monia muita luksus hotelleja kuten siinä nurkan takana sijaitseva ehkä Rooman kaikista upein hotelli JK Place Roma, ja hinnatkin ovat sen mukaan.
Augustuksen mausoleumi, mikä on ollut suljettu 80 vuotta. Mausoleumin rakennutti itse keisari Augustus vuonna 28 eaa.
Avattiin tilapäisesti turisteille 3. pv. huhtikuuta 2019. Virallinen avaus on vasta kahden vuoden päästä. Toisaalta kerrotaan että avaus voidaan tehdä aikaisemmin. Mausoleumin kunnostus ja korjaustyöt ovat maksaneet jo 3 miljardia €, jonka kustannukset maksoi Italian tietoliikenneyhtiö TIM. Kuulema on luvattu ilmainen sisäänpääsy mausoleumiin. Saa sitten nähdä...
Bussi 628 pysähtyy Piazza Augusto Imperatorella. Siinä pysähtyy myös yöbussi N25, jolla pääsee Piazza Venezialle. Bussin 301 päätepysäkki on Augusto Imparatorella.
Tähän tulla tupsahdin aivan sattumalta...
Kauan sitten kävelin ensimmäistä kertaa Via Tomacellin katua pitkin. Katu johtaa Via del Corson kadulta Vatikaaniin. Via Tomacellin katu on tuo katu joka tuossa kartalla johtaa Ponte Cavourin sillalle. Silloin en vielä tuntenut paljokaan Roomaa, joten maleskelu oli tosi antoisaa ja mielenkiintoista.
Alue oli siihen aikaan aivan erinäköinen kuin mitä se on nykyään. Silloin se näytti todellakin ikivanhalta. Sain tunteen että ehkä sen ajan ihmiset noin kaksi tuhatta vuotta sitten, saattaa tulla tupsahta vastaan. En unohda sitä koskaan. Kokemus oli aivan valtava nähdessäni Augusto Imperialin mausoleumin. Siihen aikaan ei päässyt mausoleumiin sisään.
Talea, Via Tomacelli ja Via dell'Arancio 83
Facebook!
Facebook!
HUOM! Tätä porttigångia ei enää taida olla olemassa. Kahvilan pitäisi netin perusteella olla siinä, mutta tukimpa, sillä rakennus on uuskorjausten alla. Tämä on tyypillistä Roomassa että kahvilat ja ravintolat sekä myymälät häviävät, tai ovat muuttaneet omistajaa ja niemä.
Tulla tupsahdin porttigångin eteen ja niinpä pistäydyin gångiin, koska näin että siellä sijaitsi ravintola/kahvilakin. Kahvila/baari/ravintola Talea'an pääsee Via Tomacelliltä ja kiertämällä korttelin ympäri oikealle ja sieltä Piazza Augusto Imperialin kautta.
Tai kiertämällä vasemmalle kortellin ympäri ja kääntymällä Largo San Roccolle. Kahvila on erittäin viihtyisä ja kesällä vilpoinen. Suosittu kahvila ja drinkkibaari, josta voi ostaa aivan mahtavan isoja täyettyjä paninejä. Sopiva lounas-aamiais-ja välipala paikka. Suosittelen!
Tätä aluetta on myllätty vuosia. Augustuksen Mausoleumia ei edes näytetty aikaisemmin turisteille, mutta muutama vuosi sitten mausoleumia peruskorjattiin ja nykyään sinne pääsee sisään. Mutta muokkaaminen tulee jatkumaan vielä monia vuosia. Piazza Augusto Imperialilla sijaitee myös toinen erittäin suosittu ravintola nimeltä Gusto, mutta se on huomattavasti kalliimpi kuin erikosien halpa Talea. Suosittelen sitäkin!
Kävelin käytävän lävitse, joka on pidempi kuin valokuvassa näyttää, käytävä kulkee INPS:n palatsin/museon lävitse ja saavuin Piazza Augusto Imperatorelle, aivan Augustuksen Mausoleumin eteen. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, eikä minulla muistakseeni ollut edes karttaa mukanani, joten en tiennyt mihin päädyin. Mutta tajusin heti että jotain suurta ja historiallista näin edessäni.
Kuvassa: vasemmalla Teveren joki, Ara Pacis ja San Roccon ja San Girolamo ei Croatian kirkot. San Roccon takana kuvasa keskellä sesisoo Augustuksen Mausoleumi ja sen pohjoisella ja itäisellä puolella sijaitsee Piazza Augusto Imperialin tori, joka on hyvin leveä ja vilkkasti liikennöity katu. Via Tomasellin katu alinna ja siitä lähti portigångi rakennuksen lävitse Piazza Imperatorelle.
Bussit 119 ja C3 (kulkee kahden suurimman hautausmaan välillä, mutta Piazza Augusto Impertaoren kautta vain kaupinkiin päin mennessä. Lähin metroasema sijaitsee Spagnalla, Espanjalaisten portaiden luona. Mutta metroasemista ei ole paljoakaan apua turisteille, joten ota bussi.
Bussit 119 ja C3 (kulkee kahden suurimman hautausmaan välillä, mutta Piazza Augusto Impertaoren kautta vain kaupinkiin päin mennessä. Lähin metroasema sijaitsee Spagnalla, Espanjalaisten portaiden luona. Mutta metroasemista ei ole paljoakaan apua turisteille, joten ota bussi.
Alueella sijaitsee useita yksisuuntaisia katuja ja liikennettä keskikaupungilla on haluttu jo kauan vähentää, mutta kovin pitkää matkaa ei Roomassa koskaan tarvitse kävellä, kun löytyy bussipysäkki. Via Ripettalla kulkee useita busseja kuten 70, 81, 87 ja 492. Bussi 492 on tosi kätevä bussi, tykkään...
Piazza Augusto Imperiali kääntyy sitten Mausoleumin eteläpuolelle ja INPS:n palatsin/museon edustalle.
Tärkeimmät bussilinjat Rooman keskustassa.
Piazza Augusto Imperatore on oikeastaan katu eikä piazza/tori. Se lähtee Via di Ripettalta kohti Rooman yhtä pääkaduista Via del Corso'a, katu kääntyy sitten etelään päin ja päätyy Via Tomacelli'lle. Tämä alue kuuluu Campo Marzion kaupunginosaan. Aluetta on muokattu valtavasti ja siitä on tullut liiankin moderi alue ollakseen Rooman melkein 3000 vuotta vanhan kapungin historiallista sydänaluetta.
Via del Tomacellin kadun poikkikaduilta kuten Largo dei Lombardilta löytyy myös mukavia viileitä ruokapaikkoja, eismerkiksi 06Café. Roomassa on kahviloita/baareja /ruokapaikkoja joka kadun kulmassa. Tykkään pienistä perinteisistä osterioista, missä on rahallista ja aina kotitekoista ruokaa, ja missä ei autot ja vespat ajele, ja missäruuan hintakin on kohtuullien.
Nimensä katu tai piazza on saanut Augustuksesta, Gaius Octavius Thurinuksesta, joka eli 63 eaa-14 jaa. Augustus on yksi maapallon kuuluisimmista historiallisista henkilöistä, josta kerrotan jopa Raamatussa. Keisari Julius Ceasare adoptoi Augustuksen, josta sittemmin tuli Rooman keisari. Hän itse halusi pitää alkuperäisen nimensä Octavianus ja häntä kutsuttiinkin hänen elinaikanaan aina juuri sillä nimellä.
Augustus syntyi Nolan kylässä Kampaniassa Etelä Italiassa. Nolassa asuu nykyään italialaisten vanhusten joukossa ukrainalaisia, romanialaisia, puolalaisia, bangladesiläisiä, marokkolaisia, kiinalaisia, bulgarialaisia, venäläisiä... Italiassa on tavallista asuttaa pakolaiset maaseudun paikkakunnille, joista löyty asuntoja, koska useissa näissä kylissä asuu jäljellä enimmäkseen vain vanhuksia.
Italiassa on 8100 kuntaa ja Italia on jopa pinta-alaltaan noin 20000 neliökilometriä pienempi kuin Suomi, jossa on vain 311 kuntaa. Ruotsissa on 290 kuntaa ja Ruotsi on pinta-alaltaan 12 0841 neliökilometriä suurempi kuin Suomi.
Italiassa on 8100 kuntaa ja Italia on jopa pinta-alaltaan noin 20000 neliökilometriä pienempi kuin Suomi, jossa on vain 311 kuntaa. Ruotsissa on 290 kuntaa ja Ruotsi on pinta-alaltaan 12 0841 neliökilometriä suurempi kuin Suomi.
Piazza Augustus Imperatore sai nimensä Augustus Imperatoren hautakummusta/mausoleumista, joka sijaitsee alueen keskellä.
Perimätiedon mukaan keisari Augustus käynnisti mausoleumin rakennustyöt itse vuonna 31 eaa. Mausoleumin oviaukon takana on käytävä, joka päättyy suureen hautakammioon. Kammioon oli haudattuina Rooman keisareista Augustus, Tiberius, Caligula, Claudius ja Nerva sekä Marcus Claudius Marcellus, Augustuksen puoliso Livia, poliitikko Marcus Vipsanius Agrippa, sotapäällikkö Germanicus Julius Caesar Claudianus, Germanicusin puoliso Agrippa vanhempi ja Claudiuksen poika Britannicus. Mausoleumiin haudattujen vainajien ruumiit oli polttohaudattu, ja heidän maalliset jäännöksensä olivat kullatuissa tuhkauurnissa.
Vuonna 410 Alarik poltti Rooman, joukkio visigootteja murtautui mausoleumiin ja varasti vainajien tuhkauurnat sisältöineen. Keskiajalla mausoleumi linnoitettiin ja muutettiin varuskunnaksi, kunnes vuonna 1167 linnoitus hylättiin. Ilman kunnostusta rakennus raunioitui, ja 1900-luvun alussa mausoleumissa järjestettiin härkätaisteluita.
Augustuksen mausoleumia käytettiin vuosisatojen kuluessa kivilouhoksena, puutarhana, härkätaisteluareenana ja konserttisalina, ja rakennus raunioitui pahoin. Rooman valtakuntaa syvästi ihaillut Italian diktaattori Benito Mussolini päätti lopulta kunnostaa sen kansalliseksi muistomerkiksi. Itse mausoleumin restaurointi oli vielä kesken Mussolinin kukistuessa ja sitä pidettiin sodan jälkeen pitkään yleisöltä suljettuna. Nykyisin se on julkisesti avoin turistikohde.
Perimätiedon mukaan keisari Augustus käynnisti mausoleumin rakennustyöt itse vuonna 31 eaa. Mausoleumin oviaukon takana on käytävä, joka päättyy suureen hautakammioon. Kammioon oli haudattuina Rooman keisareista Augustus, Tiberius, Caligula, Claudius ja Nerva sekä Marcus Claudius Marcellus, Augustuksen puoliso Livia, poliitikko Marcus Vipsanius Agrippa, sotapäällikkö Germanicus Julius Caesar Claudianus, Germanicusin puoliso Agrippa vanhempi ja Claudiuksen poika Britannicus. Mausoleumiin haudattujen vainajien ruumiit oli polttohaudattu, ja heidän maalliset jäännöksensä olivat kullatuissa tuhkauurnissa.
Augustuksen mausoleumia käytettiin vuosisatojen kuluessa kivilouhoksena, puutarhana, härkätaisteluareenana ja konserttisalina, ja rakennus raunioitui pahoin. Rooman valtakuntaa syvästi ihaillut Italian diktaattori Benito Mussolini päätti lopulta kunnostaa sen kansalliseksi muistomerkiksi. Itse mausoleumin restaurointi oli vielä kesken Mussolinin kukistuessa ja sitä pidettiin sodan jälkeen pitkään yleisöltä suljettuna. Nykyisin se on julkisesti avoin turistikohde.
Vasemmalla museo Ara Pacis, sen vieressä oikealla Augustuksen Mausoleumi ja sen oikealla puolella Via del Corson kadun varressa sijaitsee tori nimeltä Largo dei Lombardi, useita ravintoloita ja myymälöitä.
Numerossa 2 Palazzo dell' INPS.
Numerossa 1 on palatsi, jossa hoidetaan eläkeasioita ja sen vieressä San Abrogio e Carlon basilika.
Numerossa 3 San Roccon basilika ja sen etelä puolella valtavan suuri Palazzo Borghese.
Mausoleumin eteläpuolella kulkee via Tomasellin vikas katu, joka johtaa autoliikenteen Via del Condotilta, Via del Corson poikki Ponte Cavourin sillalle, josta pääsee Vatikaaniin ja Rooman läntisille alueille.
Via Tomacellin varressa sijaitsee San Rocco all'Augusteon kirkko, San Girolamo dei Crocin kirkko ja sen vieressä San Girolamon uskonnollinen Collegio.
Via Tomacellin varressa sijaitsee Palazzo dell'INPS, joka on fasismin ajalla rakennettu museo Augustus Imperatoren kunniaksi ja hänen muistolleen. Oikealla puolella sijaitsee iso basilika nimeltä Santi Ambrogio e Carlo al Corson kirkko. Kirkon takana sijaitsee Rosminiani hyväntekeväisyys järjestön basilika ja sen vieressä Valtellinesin suvun kokoontumispaikka.
Aivan Augustuksen mausoleumin vieressä sijaitsee Ara Pacis, joka on myöhemmin rakennettu Augustuksen rauhanalttariksi.
Tässä rakennusten yhdessä rysyssä on paljon kaunista katseltavaa ja ikivanhaa historiaa sekä modernia kulttuuria.
Numerossa 2 Palazzo dell' INPS.
Numerossa 1 on palatsi, jossa hoidetaan eläkeasioita ja sen vieressä San Abrogio e Carlon basilika.
Numerossa 3 San Roccon basilika ja sen etelä puolella valtavan suuri Palazzo Borghese.
Mausoleumin eteläpuolella kulkee via Tomasellin vikas katu, joka johtaa autoliikenteen Via del Condotilta, Via del Corson poikki Ponte Cavourin sillalle, josta pääsee Vatikaaniin ja Rooman läntisille alueille.
Via Tomacellin varressa sijaitsee San Rocco all'Augusteon kirkko, San Girolamo dei Crocin kirkko ja sen vieressä San Girolamon uskonnollinen Collegio.
Via Tomacellin varressa sijaitsee Palazzo dell'INPS, joka on fasismin ajalla rakennettu museo Augustus Imperatoren kunniaksi ja hänen muistolleen. Oikealla puolella sijaitsee iso basilika nimeltä Santi Ambrogio e Carlo al Corson kirkko. Kirkon takana sijaitsee Rosminiani hyväntekeväisyys järjestön basilika ja sen vieressä Valtellinesin suvun kokoontumispaikka.
Tässä rakennusten yhdessä rysyssä on paljon kaunista katseltavaa ja ikivanhaa historiaa sekä modernia kulttuuria.
Ara Pacis taustalla ja San Roccon al'Augusteon kirkko edustalla. Fontana Ara Pacis suhkulähde.
Ara Pacis, Augustuksen rauhanalttari
Palazzo dell'IMPS
Minua suorastaan inhottaa kansallisaate ja ylimielisyys, kuten useimpia ruotsalaisiakin, jotka ei tiedä mitään sen pahempaa kuin nationalismi, joka perustuu ihmisvihamielisyyteen ja megalomaaniseen itsensä korostamiseen kansallisaatteen nimissä.
Palazzo dell'IMPS
Palazzo IMPS on museo, joka rakennettiin fasismin ajalla Augustus Impertaoren kunniaksi ja luonnollisestikin myös itse Mussolinin kunniaksi.
Via Tomacellin varressa numerossa 147, sijaitsee Ferrari Store. Kuva on myymälän takapihalta Largo San Rocco'lta. Täällä on oma osionsa naisväelle ja lapsia varten leikkikalukauppa. Ferrarilla on ns simulaattorikeskus, jossa voi kokeilla Ferrarilla ajamaista.
Piazza Augusto Imperatore, San Carlo Borromeon patsas. Pyhä Carlo (1538-1584) oli katolisen kirkon kardinaali, Milanon arkkipiispa ja yksi vastauskonpuhdistuksen merkittävimmistä hahmoista. Paavi Paavali V kanonisoi Carlo Borromeon pyhimykseksi vuonna 1610.
Tuosta kirkon vasemmalta puolelta lähtee erittäin kapea kuja nimeltä Vicolo Grottino. Kuja johtaa Via del Corson kadulle. Kujan varrella on paljon vespoja parkissa, mutta sieltä löytyy myös muutamia ravintoloita, pizzeria ja kahvila.
Fendi, Italian suurin muotihuone
Via Tomacellin katu johtaa Ponte Cavourin sillalle ja sitä kautta edelleen Vatikaaniin. Via Tommacellin kadulla on paljon myymälöitä ja sen itäisessä päädyssä Largo Carlo Goldonilta alkaa sitten Rooman todellinen muotialue, josta löytyy kaikki maapallon kuuluisimmat muotihuoneet myymälöineeen. Via Tomacellilläk pääsee rahoistaan helpolla, sillä houkutuksia on erittäin paljon. Siinä on H&M suuri myymälä Via del Coson kulmauksessa ja sitä vastapäätä yksi Italian tunnetuin ja suosituin muotihuone Fendi.
Bussi 628 pysähtyy Via Tomacelillä.
Santi Ambrogio e Carlo al Corson basilika takaa päin. Sisäänkäynti on Via del Corsolta. Täällä olen tehnyt postauksen tästä erittäin upeasta ja suuresta basilikasta. Kirkko on lombardialaisten kotikirkko Roomassa. Basilkasta pitää huolen Rosminiaanit, järjestö johon kuuluu pappeja, jotka ovat tehneet hyväntekeväisyydestä elämäntyönsä.
Lungotevere (rantakatu) in Augustan varrella Ara Paciksen ulkoseinällä on kirjoitus nimeltä Res Gestae Divi Augusti. Teksti on kopia niistä kirjoituksista jotka Augustus itse teetätti ja joissa kerrotaan Jumalallisen Augustuksen urotöistä. Alkuperäinen teksti oli kaiverrettu pronssipilareihin jotka seisoivat Ara Paciksen edessä, mutta jotka ovat olleet kadoksissa jo kauan aikaa. Sen sijaan kopioita on löytynyt mm Ankarasta, joka on melko täydellinen.
San Roccon kirkkokin pantiin pakettiin kun aluetta lettiin mullistmana. San Girolamo dei Croatain kirkko säilyi paketonnista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti