Mausoleo di Santa Costanza

Mausoleo di Santa Costanza, Via Nomentana 349, Triesten kaupunginosa

 Avoinna joka päivä kello 9-12 ja 15-18

Sant'Agnesen basilika on avoinna kello 8-19

Metro  Santa Agnese/ Annibaliano tai  bussit 310, 66, tai 82.

Kuvassa Mauseoluemin vieressä seisoo basilica Constantinina/ vanha Konstantinuksen basilikan rauniot. Siellä ei ole mitään sen kummenpaa nähtävää. Basilika on sijainnut entisen hautausmaan päällä. Hautauasmaa on siis katakobit jotka sijaitsee mäessä, terasseilla, ja neljännellä vuosisadalla rakennettiin basilika siihen päälle. 

Sant'Agnese kuvattuna Sant'Agnese fuori le Muran basilikan absidimosaiikissa

Agnese eli 300-luvulla Roomassa. Häenstä tuli marttyyri ja pyhimys. Hänen kunniakseen on rakennettu toinenkin kirkko Roomassa, Sant'Agnese in Agone, Piazza Navonan reunalla.

Sant'Agnese oli haudattu katakombeihin mutta seistemännellä vuosisadalla paavi käski rakentaa basilika Sant'Agnesen pyhien jälkeenjäännösten päälle. Sant'Agnesen basilikan kryptassa pääalttarin alla sijaitsee Pyhän Agnesen jälkeenjäännökset. Sinne pääsee pääalttarin vierestä portaita pitkin.

Katkombit ovat avoinna joka päivä paitsi ei sunnuntaisin ja pyhäpäivinä sekä 2-29 marraskuuta 2016. Aukioloajat: kello 9-12 ja 15-17. Sisäänpääsymaksu 8 €, nuoremmilta 5€ ja lapsille ilmainen.

Costanzan mausoleumiin on ilmanen sisäänpäsyy, samoin Sant'Agnesen basilikaan.

Vain muutama vuosi Konstantinuksen basilikan valmistumisen jälkeen rakennetiin Costanzalle oma mausoleumi  siihen viereen.

Muuten... Costanzan aviomies oli nimeltään Annibaliano, kuten metroasemakin.

Konstantinuksen basilikan rippeet nähtynä metroasemalta päin.

Mausoleo Santa Costanza sijaitsee Sant'Agnese fuori el Muran basilikan lähettyvillä, Via Nomentana 349 ja täällä on molemmista yhdessä oma sivu. 

Piazzale di Porta Pialta on noin 1,5 kilomteriä. Mukava matka kävelläkin ja kaunista aluetta muutenkin. Mausoleumi ei näy kadulle sillä se sijaitsee Sant'Agnesen basilikan pihapuutarhassa puitten ja pesaiden katveessa. Alueen omisti aikoinaan keisari Konstantinus. Keisarin äiti Helenalle rakennettiin oma mausoleimi Via Casilinan varteen. Helenan melkein samanlainen sargofagi kuin Costanzankin sijaitsee Vatikanain museossa.

Tänne pääsee metrolla MEB1. Pysäkin nimi on Sant'Agnese/Annibaliano. Metroasemalta on käveltävä sitten koska ei ole mitään suorenpaa tietä Metroasemalta on parasta kävellen liikkenneympyrään ja siitä oikealle Via di Sant'Angnesea pitkin. Kujan loppupäässä on portti josta pääsee kirkon ja mausoleumin yhteiselle pihalle. Koska olen asunut vajaan kilometrin päässä tästä, Via degli Appenniinin varrella, niin olen monet kerrat istuskellut tällä pihalla . Nunnat ja papitkin siinä istuvat usein iltapäivän pausen aikana.

Mausoleo Santa Costanza, Via Nomentana 349

Keisari Konstantinus Suuri rakennutti mausoleumin oikeastaan itseään varten alunperin.  Mutta päättikin sitten antaa sen tyttäriensä mausoleumiksi. Hänen toinen tyttärensä Helena oli myös haudattu mausoleumiin. Se on ympyrän muotoinen kuten mausoleumeilla on tapana olla. Sitä alettiin valmistamaan noin 350 jaa ja on hieno esimerkki alku kritisllisen ajan arkkitehtuurista. Kupoli on 22,5 metriä diametriltään. Mausoleumi sijaitsee aivan lähellä Sant'Agnese fuori le Muran basilikaa ja Sant'Agnesen katakombeja. Oikeastaan mausoleumi sijaitsee ainakin osittain katakonbien päällä.

San'Agnesen basilika oli alunperin hautaushalli enemminkin kuin kirkkosali.

1200-luvulla alettiin mausoleumia käyttämään kirkkona. Paavi Alexander IV oli paikalla ja vihki kirkon käyttöön. Renessanssin ajalla kirkkoa alettiin pitämään arkeologisena kohteena enempikin kuin kirkkona. Mutta samalla aikaa alkoi kiinnostus kerätä antiikkiesineitä herännyt ja varkaat olivat suuri reisa. Joten sargofagi siirerttiin talteen San Marcon basilikan vestibuliin. Costanzan siskon Helena sarkofagi siirrettiin myös hieman myöhemmin. Se sijaitsee nykyään Pyhän Pietarin basilikan poikkilaivassa.

Tämä  alttari on valmistettu barokin ajalla mutta vanhalla mallilla kuitenkin. Taustalla näkyy kipsistä tehty kopia Costanzan sarkofagista. Costanzan ja Helena sarkofagien on täytynyt aluneprin sijaita kupolin alla, siis tämän alttaripöydän paikalla.

Nämä kalkkimaalaukset ovat alkuperäiset 400-luvulta. Maalaukset kattavat koko valvin pilarien ympäriltä.

Kupolin alkuperäiset kalkkimaalauket poistettiin luultavasti kupolin korjaustöiden yhteydessä. Nämä nykyiset kalkkimaalaukset ovat 1800-luvulta, jotka on putsattu 1900-luvulla.

Mausoleumin mosaiikkityöt ovat erinomainen esimerkki aikaisesta kristillisestä taiteesta. 

Mausoleumi on todellinen arkkitehtooninen mestariluomus

Kaari nicheissä on myös kalkkimaalauksia, ne ovat luultavasti viidenneltä tai seitsemänneltä vuosisadalta. Cristus Pantocrator kultaisessa ja lilanvärisessä asussa. Värit symbolisoivat kuninkaallista statusta. Jeesuksen toisella puolella Pyhä Pietari ja toisella Pyhä Paavali, joka pitää käsissään kirjarullaa Dominus Pacem. Lammaslauma symbolisoi Jeesusta laumansa johtajana tai paimenena.

Toisessa kaari nichissä Jeesus on jo vanhempi herra joka tarjoaa taivastenvaltakunnan avaimet Pyhälle Pietarille. Taustalla on kuvattu Jerusalemia. Nämä kalkkimaalaukset ovat huonossa kunnossa verrattuna holvin upeisiin maalauksiin.

Santa Costanzan sargofagin kopio. Alkuperäinen sargofagi sijaitsee Museo della Civiltà Romana, EUR:n korttelistossa. Museo on suljettu tällä haava siivouksen ja korjausten takia.

Sant'Andrea della Valle

Nykyään tämän torin nimi on Piazza Sant'Andrea della Valle. Tori on osa Corso Vittorio Emanuele II:n katua, sen ja Corso del Rinascimenton ja Largo del Teatro Vallen katujen risteys. Tätä paikkaa voisi pitää Piazza Venezian kanssa yhtenä Rooman keskuspaikoista.

Paavi Paulo V Borghesen käskystä suunnitteli Carlo Maderno tämän suihkulähteen. Alkuperäinen suihkulähde asetettiin kuitenkin Piazza San Pietrolle Alessandro VI Borgian käskystä. Siellä se seisoo vieläkin Pyhän Pietarin basilikan takana, absidipäädyssä. Tähän torille tehtiin toinen melkein samanlainen suihkulähde Palazzo Campeggin edustalle. Kardinaali Scipio Bprghese nimittäin asui palatsissa. Suihkulähteeseen laitettiin Borghesen suvun merkit kotka ja lohikäärme. Vuosien 1933 ja 1958 suihkulähde oli kunnan varastossa kun katuja alueella kunnostettiin ja uusia tehtiin. Nyt suihkuläde seisoo paikallaan Sant'Andrea della Vallen kirkon eustalla, keskellä erittäin kovasti liikennöityä toria.

Sant'Andrea della Vallen kirkkoon ei voi olla kukaan törmäämättä, sillä se sijaitsee niin keskeisellä paikkalla kuin vain mahdollista. Corso Vittorio Emanuelle II:n ja Corso di Rinascimenton risteyksessä. Kirkko kuuluu sen takana sijaitsevalle Teatiiniluostarijärjestölle. Luostari antaa halvalla yösijaa turisteillekin, mutta tietääkseni vain miespuolisille. Sisäänkäynti kirkon vasemmalta puolen, Via Vidonin puolelta. Siinä on vain yksi ainoa ovi valittavana. 

Kirkko avoinna kello 7.30-12.30 ja 16.30-19.30 

Messu:
 lauantaisin kello 19.00 ja 

sunnuntaisin kello 8.00, 9.00, 11.00, 12.00 ja 19.00

Kirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1591 mutta rakennustyöt keskeentyivät kun varat loppuivat kesken. Giacomo della Porta, Francesco Grimaldi ja Carlo Maderno, kaikki kolme ovat olleet suunnittelemassa kirkkoa. Vuonna 1608 otti Carlo Maderno tehtäväkseen rakentaa kirkon valmiiksi. Hän rakensi Rooman suurimman kupolin, sitten Pyhän Pietarin kirkon jälkeen. Maderno on nähtävästi saanut avustusta lanternin suunnittelussa Francesco Borrominilta. 

Toria kirkon edustalla nimitettiin di Siena nimellä sillä tontin omisti sienalainen rikas Piccolominin suku. Donna Costanza Piccolominin palatsissa, kirkon vieressä sijaitee nylkyään Teatiiniluostari.  Donna Piccolomini  päätti muuttaa Amalfiin  ja asettua asumaan luostariin. Gaetano Thiene ja Pietro Garafa, josta sittemmin tuli Paavi Paulo VI, perustivat Teatiinijärjestön vuonna 1524. Teatiinit olivat erittäin kovia vastustamaan Martin Lutherin oppeja. 

Donna Piccolomini testamenttasi palatsinsa Teatiinijärjestölle. Giovanni della Porta sai tehtäväkseen suunnitella kirkon. Teatiinit suosivat kuitenkin Francisco Grimaldin suunnitelmaa. Tehtiin kompromissi ja yhdistettiin molemmat suunnitelmat. Tilaa tarvittiin lisää joten Donna Piccolomini antoi myös omistamansa San Sebastianolle pyhitetyn pienen pyhäkön Teatiinijärjestölle muttaa tilan puutteen takia pyhäkkö oli hajoitettava. Siitä hetkestä lähtien kirkkoa on nimitetty vieressä asuvan kardinaalin Della Vallen mukaan.

Piccolomien palatsissa,Via del Monte della Farinan kujan varrella, sijaitsee Vatikaanin omistama koulu Schola Puerorum. Täällä käy kouluaan Sikstiiniläisen kappelin poikakuoro. Täällä on poikiakin jotka asuvat koulun tiloissa. 

Teatiinit eivät olleet yhtä suosittuja kuin heidän suurimmat kilpailijansa jesuiitit. Giacomo della Porta suunnitteli kirkon ja aloitti sen rakentamisen. Hän oli suunnitellut myös jesuiittien kirkon Il Gesu aivan lähistöllä. Kirkon rakentaminen keskeytettiin 1600-luvun alkuvuoisina. Carlo Maderno ja Borromini myöhemmin valmisteli kirkkoa ja lopulta vuonna 1650 kirkko vihittiin käyttöön. Julkisivu ei kuitenkaan ollut vielä valmis kun Carlo Maderno kuoli, joten Carlo Rainardi 34 vuotta Madernon kuoleman jälkeen sai valmistella sen. Carlo Fontana oli mukana valmisteluissa. Julkisivusta tuli Rooman ensimmäinen barokkijulkisivu.

Pyhän Caetano Tieneläisen kappeli. Hän oli teatiinisääntökunnan perustaja. Teatiinit omistavat tämän kauniin kirkon. 

Absidin kupoli

Barberinin sukukappelin rakennutti itse Maffeo Barberini josta tuli Paavi Urban VIII.

Kupolin freskot ovat Giovanni Lanfrancon maalaamat ja muut maalaukset ovat Domenichinon tekemiä luomuksia. Kupolista tuli Rooman toiseksi suurin, 16,1 metriä läpimitaltaan.

Sant'Andrea della Vallen kirkkosali on todellakin lumoava. Eikä ihme että Giacomo Puccini sijoitti  kuuluisan opperansa Toscan  tapahtumat juuri Pyhän Andreaksen kirkkoon.

Sant'Andrea della Vallen kirkko on, kuten sen nimikin jo sanoo, pyhitetty Pyhälle Andreakselle. Domenichino maalasi  melkein kaikki freskot pääalttarille, ja lisää freskomaalauksia jatkuu pitkin kirkkoa. Andreas oli Simon Pietarin veli ja hän kulki Vähässä Aasiassa ja Etelä Venäjällä saarnaamassa. Hän saapui Patraksen Kreikkaan ja siellä hänet naulittiin ristille noin vuonna 60 jaa (maalaus pääalttarilla, freskomaalusket Mattia Preti).

Andreaksen jälkeenjäännökset kuskattiin Konstantinopeliin ja pääkallo jäi matkalla Patrakseen. Vuonna 1208 kuskattiin jälkenjäännökset Amalfiin Italiaan. Turkkilaiset hyökkäsivät vuonna 1460 Kreikkaan. Andreaksen pääkallo pelastettiin ja tuotiin Patraksesta Roomaan ja sälytettiin noin 500 vuotta Vatikaanissa. Paavi Paulus VI antoi reliikit viedä takaisin Patrakseen vuonna 1964.

Cappella Ginnetti, Antonio Raggin suunnittelema

Madonna della Purita kappeli

Ruccelain suvun kappeli



Ruccelain sukukappelissa on useita kauniita maalauksia





San Sebastianon kappeli, Giovanni de' Vecchin valmistama

Strozzi suvun kappeli

Luultavasti Michelangelon suunnittelma. Hienosta marmorista veistetty hautakappeli. Kuvassa keskellä Michelangelon Pieta patsaan kopio. Alkuperäinen Micelangelon Pieta, jonka hän valmisteli omalle heudalleen alun perin, löytyy Pyhän Pietarin basilikasta, sen oikean puoleiselta seinustalta. Michelangelon kopiot Lea (vasemmalla) ja Raakkeli (oikealla). Alkuperäiset Michelangelon patsaat löytyvät San Pietro in Vingolin kirkosta.

Teatiinisääntökunnan kappeli

Piccolominin suvun keskuudesta valittiin kaksi paavia, Pius II ja Pius III
Paavien hautamuistomerkki