Gaio Giulio Cesare Ottaviano Augusto (63 eaa-14 jaa), syntyi Gaius Octavius Thurinus nimisenä. Hän oli Rooman imeperiumin ensimmäinen keisari vuodesta 27 eaa vuoteen 14 jaa. Augustus oli Julius Caesarin adoptiopoika. Keisari Augustus oli myös se keisari joka antoi käskyn että kaikki oli verolle pantava...Raamatun mukaan. Jeesus syntyi ja vaikutti Keisari Augustuksen aikana. Jeesus syntyi Rooman Imperiumin kansalaiseksi.
Vaikka Augustus olikin hyväntuulinen ja ystävällinen pohjimmiltaan niin silti hänen aikanaan ei kritsinuskoa hyväksytty Rooman Imperiumissa. Augustus oli rauhan mies, mutta asiaan silti kuului taistella Imperiumin eriosissa vallasta. Hän aloitti rakentamaan jo elinaikanaan itselleen vapaudenalttaria, Ara Pacis, joka kuitenkin myöhemmin hänen kuoltuaan jäi unholaan ja tuhoutui melkein täysin. Nyt sittenmmin modernilla ajalla on Ara Pacia rakennettu uudestaan niistä vähäisistä tähteistä joita on jäänyt ja Ara Pacis on nykyään moderni historillinen museorakennus.
Augustuksen Mausoleumi, Piazza Augusto Imepratore
Keisari Augustus itse rakennutti itselleen ja perheellen hautakammion vuonna 28 eaa. Aivan tarkoituksella hän rakennutti hautakammion Marsin kentälle, pomerion ulkopuolelle. Pomeriumiksi tai Pomerio kutsuttiin varsinaista Roomaa siihen aikaan.
Mausoleumi on ympyrän mutoinen 87 metriä läpimitaltaan. Oven suulla seisoi kaksi obeliskia aikoinaan jotka myöhemmin on siirretty pois. Toinen obeliskeista seisoo nykyään Esquilinon torilla ja toinen Quirinalen torilla. Ovella oli bronssilaatta jossa oli lueteltu kaikki keisari Augustuksen saavutukset. Mauseoleumin sisällä kulki kapeita käytäviä ja siellä useampiakin hautakammioita muitten Augustuksen sukulaisten hautojen ympäröimänä. Siihen aikaan oli tapana polttohautaus. Paljoakaan kaikesta tästä ei ole enää jäljellä.
Muutama vuosi sitten tori mausoleumin edustalla oli hiljainen paikka mutta nyttemmin aluetta on kaiveltu ja rakenneltu uudestaan, joten tunnelma mauseoleumin ympäristössä on täydellisesti muuttunut. Se oli hiljainen ja rauhallinen paikka vielä kymmenen vuotta sitten. Ei ollut turistin turistia paikalla kun kävin. Sisään ei päästetty, turvallisuus syistäkin, koska sitä ei oltu kunnostettu. Vaikutti myös siltä kuin mausoleumi ei roomalaisia kiinnostanut tippaakaan. Eikä sitä olisi koskaan kunnostettukaan, jos ei joku saanut ideaa, että silläkin voi kerätä turisteilta rahaa.
Viime aikoina mausoleumi on ollut kuitenkin avoinna maanantaista lauantaihin kello 9.00- 16.00, mutta vain opastettuja käyntejä varten, joita järjestää esim. Il Sogno, Viale Regina Margherita 192, E-post: ilsogno@romeguide.it Lipun hinta 2,58 e ja korkeintaan 12 henkeä kerralaan mahtuu sisään Mausoleumiin.
Mausoleumi on ympyrän mutoinen 87 metriä läpimitaltaan. Oven suulla seisoi kaksi obeliskia aikoinaan jotka myöhemmin on siirretty pois. Toinen obeliskeista seisoo nykyään Esquilinon torilla ja toinen Quirinalen torilla. Ovella oli bronssilaatta jossa oli lueteltu kaikki keisari Augustuksen saavutukset. Mauseoleumin sisällä kulki kapeita käytäviä ja siellä useampiakin hautakammioita muitten Augustuksen sukulaisten hautojen ympäröimänä. Siihen aikaan oli tapana polttohautaus. Paljoakaan kaikesta tästä ei ole enää jäljellä.
Muutama vuosi sitten tori mausoleumin edustalla oli hiljainen paikka mutta nyttemmin aluetta on kaiveltu ja rakenneltu uudestaan, joten tunnelma mauseoleumin ympäristössä on täydellisesti muuttunut. Se oli hiljainen ja rauhallinen paikka vielä kymmenen vuotta sitten. Ei ollut turistin turistia paikalla kun kävin. Sisään ei päästetty, turvallisuus syistäkin, koska sitä ei oltu kunnostettu. Vaikutti myös siltä kuin mausoleumi ei roomalaisia kiinnostanut tippaakaan. Eikä sitä olisi koskaan kunnostettukaan, jos ei joku saanut ideaa, että silläkin voi kerätä turisteilta rahaa.
Viime aikoina mausoleumi on ollut kuitenkin avoinna maanantaista lauantaihin kello 9.00- 16.00, mutta vain opastettuja käyntejä varten, joita järjestää esim. Il Sogno, Viale Regina Margherita 192, E-post: ilsogno@romeguide.it Lipun hinta 2,58 e ja korkeintaan 12 henkeä kerralaan mahtuu sisään Mausoleumiin.
Nykyinen Ara Pacis
Kun Augustus palasi takaisin Galliasta ja Espanjasta voitonriemuisena hän pyysi Rooman senaatilta luvan rakennuttaa Ara Pacis, vapaudenalttari Campo Marziolle. Mars oli sodanjumala ja suojelija sodissa. Ara Pacis vihittiin juhlallisin menoin 30. tammikuuta vuonna 9 jaa. Kerrotaan että senaatti aikoi ensin rakentaa vapaudenalttarin oman Curiansa lähelle mutta muutti mieltään. Ara Pacis sopi paremminkin Campo Marzion avoimelle kentälle jossa nuoret miehet koulutettiin sotilaiksi. Toinen syy oli varmasti se että Augustus oli jo rakennuttanut Mausoleuminsa Campo Marziolla ja näin ollen Ara Paciksen luonnollinen paikka oli Mausoleumin välittömässä läheisyydessä.
Kun Augustus kuoli vuonna 14 jaa, niin hänen ruumiinsa poltettiin kuten siihen aikaan oli tapana tehdä. Sitä varten rakennettiin Ustrinum, eräänlainen travertinistä valmistettu koroke, muuten aivan samanlainen kuin Ara Paciksessa olevan vapaudenalttarin alustakin on nykyään, ja jolla ruumis poltettiin kreikkalaisten seremonien mukaan. Mausoleumin ja Ara Pacisen välillä sijaitsi Pyhä lehto, kaunis luonnonvarainen puutarha, johon Ustrium sijoitettiin ja jonka päällä Augustuksen jälkeenjäännökset poltettiin.
Kun Augustus kuoli vuonna 14 jaa, niin hänen ruumiinsa poltettiin kuten siihen aikaan oli tapana tehdä. Sitä varten rakennettiin Ustrinum, eräänlainen travertinistä valmistettu koroke, muuten aivan samanlainen kuin Ara Paciksessa olevan vapaudenalttarin alustakin on nykyään, ja jolla ruumis poltettiin kreikkalaisten seremonien mukaan. Mausoleumin ja Ara Pacisen välillä sijaitsi Pyhä lehto, kaunis luonnonvarainen puutarha, johon Ustrium sijoitettiin ja jonka päällä Augustuksen jälkeenjäännökset poltettiin.
Piazza del Porto di Ripetta'n tori Ara Paciksen edustalla ja kirkko nimeltä San Rocco all'Augusteo. Lungoteve Augusta on Teveren puoleinen katu nimeltään.
Kirkon omistaa nykyään arcionfraternita San Rocco, San Roccon veljeskunta.
Avoinna:
arkisin kello 7.00-9.00 ja 16.30-20.00.
arkisin kello 7.00-9.00 ja 16.30-20.00.
Sunnuntaina ja pyhäpäivisin avoinna kello 8.30-13.00 ja 16.30-20.00.
Messu:
arkisin kello 9.00, 10.00, 11.00 ja 12.00 sekä 17.30 ja 19.15.
arkisin kello 9.00, 10.00, 11.00 ja 12.00 sekä 17.30 ja 19.15.
suunnuntaisin kello 7.40, 8.30, 17.30 ja 19.15.
San Roccon kirkkosali
San Roccon kirkko rakennettiin alunperin 1700-luvulla samannimiselle sairaalalle. Sitä ennen paikalla sijaitsi pieni kirkkorakennus nimeltä San Martino de Pila tai San Martino dei Posterula.
Roomaan tuli rutto vuonna 1477. Lähellä sijaitsi Porto di Ripettan satama Teverejoen rannalla. San Rocco oli ruttosairauden suojeluspyhimys ja satamatyöläiset yhdessä ruokalan omistajien kanssa halusivat rakentaa sairaalan työntekijöilleen.
San Rocco oli ranskalainen pyhimys, Soch de Montepellier nimeltään. San Rocco oleskeli Italiassa ja Roomassakin siinä 1300-1400-lukujen vaihteessa ja paransi ruttosairaita. Sairaalakompleksi purettiin 1930-luvulla pois tieltä kun nykyistä Ara Pacista alettiin suunnittelemaan. Italian silloinen fasisinen hallitus käski purkaa useita keskiaikaisia rakennuksia. Kukaan ei osaa sanoa kuinka paljon keski- ja antiikinaikaisia esineitä hajoitettiin samalla. Toinen maailmansota tuli väliin ja esti lisäsuunnitelmat, esimerkiksi suoran leveän kadun rakentamisen Ara Pacikselta Pantheoniin. Roomassa huhuttiin että Mussolini olisi aikonut haluta itse tulla haudatuksi Ara Pacikseen tai Augustuksen Mausoleumiin.
Roomaan tuli rutto vuonna 1477. Lähellä sijaitsi Porto di Ripettan satama Teverejoen rannalla. San Rocco oli ruttosairauden suojeluspyhimys ja satamatyöläiset yhdessä ruokalan omistajien kanssa halusivat rakentaa sairaalan työntekijöilleen.
San Rocco oli ranskalainen pyhimys, Soch de Montepellier nimeltään. San Rocco oleskeli Italiassa ja Roomassakin siinä 1300-1400-lukujen vaihteessa ja paransi ruttosairaita. Sairaalakompleksi purettiin 1930-luvulla pois tieltä kun nykyistä Ara Pacista alettiin suunnittelemaan. Italian silloinen fasisinen hallitus käski purkaa useita keskiaikaisia rakennuksia. Kukaan ei osaa sanoa kuinka paljon keski- ja antiikinaikaisia esineitä hajoitettiin samalla. Toinen maailmansota tuli väliin ja esti lisäsuunnitelmat, esimerkiksi suoran leveän kadun rakentamisen Ara Pacikselta Pantheoniin. Roomassa huhuttiin että Mussolini olisi aikonut haluta itse tulla haudatuksi Ara Pacikseen tai Augustuksen Mausoleumiin.
San Roccon kirkko on erittäin valoisa ja kaunis. Se on vastikään kunnostettu lahjoitetuilla varoilla jotka kirkon ystävät niminen järjestö on onnistunut keräämään.
San Rocco niminen kirkko Venetsiassa johon San Rocco on haudattu.
Moderni suihkulähde Ara Paciksen edustalla
Ara Paciksen uudestirakentaminen aloitettiin 1600-luvulla ja saatiin päätökseen 400 vuotta myöhemmin. Ensimmäiset löydökset koskien raunioitunutta ja pois unohdettua Ara Pacista oli Palazzo Perettissä tehdyt löydökset. Palazzo Peretti sijaitsee Piazza di San Lorenzo in Lucina 4, noin 200 metriä Ara Pacisesta etelään. Palatsista löydettiin paloja vapaudenalttarista. Palojen alkuperästä ei oltu varmoja kunnes vuonna 1903. Kun paloja oli löydetty tarpeeksi aloitettiin vuonna 1932 rakentamaan uutta Ara Pacis paviljonkia Teveren rannalle, Via dell'Imperiolle.
Ongelmana oli se seikka että palat olivat osa palatsi Perettiä ja Perettien omistuksessa. Tarkoitus oli rakentaa paloista uusi vapaudenalttari. Aivan varmasti rakentamisen aikana on ollut pakko tehdä kompromissejä vaikka niistä ei kerrota paljoakaan julkisesti. Mussolinikin hoputti aikanaan kiirehtimään rakentamista. Ongelmia on ollut monenlaisia. Myöhemmin jouduttiin jopa vaihtamaan kokonaiset lasiseinät vahvenpaan lasiin, joita ei voi rikkoa helposti.
Ongelmana oli se seikka että palat olivat osa palatsi Perettiä ja Perettien omistuksessa. Tarkoitus oli rakentaa paloista uusi vapaudenalttari. Aivan varmasti rakentamisen aikana on ollut pakko tehdä kompromissejä vaikka niistä ei kerrota paljoakaan julkisesti. Mussolinikin hoputti aikanaan kiirehtimään rakentamista. Ongelmia on ollut monenlaisia. Myöhemmin jouduttiin jopa vaihtamaan kokonaiset lasiseinät vahvenpaan lasiin, joita ei voi rikkoa helposti.
Paavi Sixtus V oli Peretti sukunimeltään ja hän eli ja vaikutti 1500-luvulla. Paljon mahdollista että paavin sukulaiset asuivat Palazzo Perettissä. Sixtus V rakennutti Aqua Felicen vesijohtojärjestelmän Roomaan.
Piazza di Termini kuten tori oli aikoinaan nimeltään Terminin rauatieaseman edustalla, sijaitsi ns Casino della Villa Peretti joka kuului paavi Sixtukselle ja hän myi sen sitten Negronin suvulle ja huvilasta tuli Villa Negroni. Villat olivat siihen aikaan kesäasuntoja puutarhoineen ja sijaitsivat kaupungin keskustan ulkopuolella. Talvisaikaan asuttiin Palazzoissa ja kesäaikaan Villoissa. Sen jälkeen huvilan omisti Staderini ja sen jälkeen Massimo. Nykyinen osoite on Largo di Villa Peretti.
Piazza di Termini kuten tori oli aikoinaan nimeltään Terminin rauatieaseman edustalla, sijaitsi ns Casino della Villa Peretti joka kuului paavi Sixtukselle ja hän myi sen sitten Negronin suvulle ja huvilasta tuli Villa Negroni. Villat olivat siihen aikaan kesäasuntoja puutarhoineen ja sijaitsivat kaupungin keskustan ulkopuolella. Talvisaikaan asuttiin Palazzoissa ja kesäaikaan Villoissa. Sen jälkeen huvilan omisti Staderini ja sen jälkeen Massimo. Nykyinen osoite on Largo di Villa Peretti.
Avoinna:
tiistaista sununtaihin kello 9.00-19.00,
tiistaista sununtaihin kello 9.00-19.00,
suljettu 25. joulukuuta, 1.tammikuuta ja 1. toukokuuta
Pääsylippu 8,5 €, alennettu hinta 5,5 €.
Huom! Sisäänpääsyhinnat ovat voineet nousta!
Eikä Ara Pacisessa ole mikään pakko käydä. Illalla kun Ara Pacis on ilta- ja yövalaistuksessaan niin kannattaa mennä katselemaan lasiseinien lävitse. Teveren puolelta näkee alttarin aivan hyvin. Tämä on mieletsäni melkoista rahankeruuta turisteilta. Aitous puuttuu, aivan kuten Colosseumistakin.
Muotihuone Valentinon 50-vuotis-muotinäytös Ara Paciksessa. Mitähän Valetinolla on Ara Paciksen tai Rooman historian kanssa tekemistä. Ei yhtään mitään. Täällä pidetään silloin tällöin erikoisnäyttelyjä ja jippoja, jotta saadaan uusia kävijöitä.
Res Gestae Divi Augusti, kopia niistä kirjoituksista jotka Augustus itse teetätti ja joissa kerrotaan Jumalallisen Augustuksen urotöistä. Alkuperäinen teksti oli kaiverrettu pronssipilareihin jotka seisoivat Ara Pacicen edessä mutta jotka ovat olleet kadoksissa jo kauan aikaa. Sen sijaan kopioita on löytynyt mm Ankarasta, joka on melko täydellinen.
Augustuksen pysti enismmäisenä kuvassa
Vapaudenalttari on samalla Augustuksen hautamuistomerkki joka on kyhätty kasaan vanhoista alkuperäisistä ja uusista paloista jotka ovat tehty niin alkuperäisen näköisiksi kuin mahdollista. Tästä voi olla montaa mieltä... kauniita ne ainakin ovat, mutta tuskin yksikään pala on aito.
Arkkitehdin puumerkki
Ei sisällä masuoleumissa ole mitään tämän kummenpaa.
