Sala Santa Rita

Sala Santa Rita, Via Montanara  8,

Teatro Marcellon välittömässä läheisyydessä

Tällä kirkolla on aivan oma historiansa. Kirkko oli alunperin nimeltään Santa Rita Da Cascia ja se seisoi Piazza Venezialla, Aracoelin kirkon portaiden kupeessa, Campidoglion kukkulan kupeessa. Kun Vittorio Emanuele II:n monumenttia alettiin rakentamaan Piazza Venezialle vuonna 1928, paloiteltiin Santa Rita da Cascian kirkko paloiksi ja palat kuskattiin Via Montanaralle, jonne se pystytteiin uudestan vuosina 1938-1940. 

Kirkon oli suunnitellut erittäin tunnettu arkkitehti mestari Carlo Fontana. Kirkko valmistui vuonna 1650. Kirkko on kahdeksankulmainen. Sisäänkäynnissä on pieni atriumi. Vuosina 1999-2003 uuskorjattiin koko kirkkosali. Kirkon seinät pestiin jotta saatiin alkuperäinen väri esille. Kaikki rikkoontuneet osat kirkkosalista korjattiin varovaisesti. Kaikki kirkkoa muistuttavat esineet ja rakenteet ovat poissa. Kikko on siis maallitettu. 

Kirkon tiloissa pidetään nykyään näyttelyjä ja erilaisia taidekonstellaatioita, järjestetään myös keskustelutilaisuuksia ja kokouksia. Näyttelyihin on ilmainen sisäänpääsy.

Rita da Cascia, Margherita Lotti 1381-1457

Umbrialainen pyhimys, kaikkien naisten suojelupyhimys, avioliiton ja aviololiitto-ongelmien suojeluspyhimys, uhrien ja yksinäisyyden suojeluspyhimys. Rita julistettiin pyhimykseksi vuonna 1900 ja kirkko sai tuolloin nimen Santa Rita da Cascia in Campitelli.

Sala Santa Rita korjausten ja putsauksen jälkeen

Avoinna tiistaista lauantaihin kello 15.00-19.00 ja sunnuntaisin kello 9.30-13.30. Kaikki ovat tervetulleita!  Facebook!

Pyhä Rita käytti aikansa hyväntekeväisyyteen. Rita anoi päästä Maria Magdalenan augustiiniläisluostariin, mutta häntä ei otettu sinne miehensä takia. Rita ketoi että se oli miehen suku joka otti hänen miehensä ja poikansa hengiltä ja näin hän sai luvan asettua asumaan luostariin. Hän eli  neljäkymmentä vuotta luostarissa nunnana. Hänet on haudattu Santa Rita das Cascian basilikaan Casciassa. Hänen ruumiinsa on vieläkin melkein vanhingoittumaton. Kirkko ja sen ihastuttava luostari Cascia'ssa ovat käymisen arvoiset, jos sattuu liikkumaan alueella.

Hänet kanonisoitiin vuonna 1900. Santa Ritan ympärille syntyi kultti jota nimitettiin nimellä casciani, jotka käyttivät omana kirkkoonaan ensin San Biagion kirkkoa Campidogliolla.

Tämä laatta on laitettu kirkon ulkoseinälle muistoksi siitä että kirkkorakennus on muuttanut paikkaansa.

Ja lopuksi vielä. Antico Cafè siinä kirkon edustalla, Via del Teatro del Marcello 42, ei ole suositusten arvoinen, jos ei ole omistaja ja henkilökunta vaihtunut.  Kahvilan sijainti on erittäin hyvä. Lähellä yhtä Rooman parasta bussipysäkkiä, josta kulkee mahdottoman monta bussia ohitse. Toinen yhtä hyvä bussipysäkki löytyy kulman takaa Piazza Aracoelilta. Ja jos nämä pysäkit eivät riitä, niin Piazza Venezialla on lisää bussipysäkkejä.

Kahvilassa on huono palvelu ja tupla hinnat. Kahvi on huonoimmasta päästä. Kahvila on korjausta ja siistimistä vailla. Tässä kahvilassa ei oikein voi juoda seisten tiskin ääressä vaan on pakko istua pöytiin ja hinta tulee sen mukaan. Kahvilan edustalla tungeksii aina paljon ihmisiä, koska tässä ei ole muita kahviloita lähimailla. Täältä voi korkeintaan ostaa voileivän mukaansa ja mennä Teatro Marcellon alueelle syömään eväitään. 

Lähin hyvä kahvila, oikeastaan herkkukaupan ja lounasravintolan ja viinibaarin yhdistelmä, sijaitsee tässä Sant'Angelon kaupunginosassa Via di Santa Maria del Pianto 59. Kahvilan nimi on Gran Caffe Rione VIII, jonne löytää kun lähtee Via Montanara pitkin, kääntyy vasemmalle kujalle nimeltä Via della Tribuna di Campitelli ja siitä sitten ihanan Portico Di'Ottavian kautta Via del Portico d'Ottavialle ja sitä pitkin sitten suoraan noin reilun 300 metriä kahvilaan. Täällä saa syödä lämpimästä pöydästä herkkuja kun vain osoittaa sormellaan, jos ei kielitaito riitä. Kahvi on ensiluokkaista. Suosittelen! 

Helpointen tänne on löytää Via Arenulalta käsin, Arenula/Cairolin raitiovaunupsyäkiltä. Koko tämä itäinen puoli Via Arenulasta on mielenkiinstosita aluetta. Via Arenulan varrella sijaitsee mahdoton määrä kahviloita, hotelleja, pikaruokapaikkoja ja butiikkeja. Minä maleksin mielelläni tällä alueella. Capuccino baarista olen kertonut jo aikaisemmin. Suosittelen!

Samalla siinä kävellessä tulee nähtyä Roman vanhimmat rakennukset ja korttelit. Matkan varella, Via dei Portico d'Ottavia 5, sijaitsee pizzeria nimeltä Franco e Christina, joten poiketkaa ihmeessä ostamassa uunituoretta pizzapalaa, jos sattuu olemaan nälkä. Ravintolasta saa myös lounasta ns Tavola Caldasta/lämpimästä pöydästä. Erittäin hyvä lounaspaikka. Suosittelen lämpimästi. 

Sacre Cuore di Gesù Via Piave

Sacre Cuore di Gesù Via Piave, Via XX Settembre  65/B

Avoinna : 7.00-13.00 ja 16.00-19.00

 Messu : 
Arkisin kello 7.00, 8.00 ja 18.00

Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 8.00, 11.00 ja 18.00

Santa Raffaella, Via Venti Settembre 65/B

Casa per ferie Santa Raffaella Maria on nimeltään luostarimajoitus jota nämä jesuiittinunnat tarjoavat. 

e-mail:provincialeitalia@tiscali.it

Sacre Cuore di Gesù a Via Piave

Kuten jo kirkon nimestäkin voi lukea sijaitsee kirkon sisäänkäynti Via Piaven puoella, kun taas luostariasuntolan sisäänkäynti on Via XX Settembren puolella. Alun perin oli tarkoitus rakentaa kirkko niin että sisäänkäynti olisi sijainnut Via Settembren puolella. 

Kirkko valmistui vuonna 1916 jesuiittinunnien käyttöön. Nunnaluostari on sijainnut  tässä Via XX Settembren varrella jo 1800-luvun lopulta lähtien. Arkkitehtinä toimi Aristide Leonori joka oli tätä ennen suunnitellut viisi kirkkoa Roomaan ja  Egyptissä sekä USA:ssa useita luostareita ja luostarikirkkoja.

Tämän jesuiittiluostarin perusti espanjalainen nunna Rafaela Porrasy Ayllon. Pyhä Rafaella perusti Ancelle de Sacro Cuore di Gesú nimisen uskonnollisen järjetön vuonna 1877 Madridissa. Rafaela muutti Roomaan vuonna 1890 juuri tähän luostariin jossa hän eli kuolemaansa saakka. Pyhä Raffaella on haudattu tähän kirkkoon tai kirkko on rakennettu niin että kirkosta pääsi hänen nunnaselliinsä, josta sitten tuli hänen hautakappeli. Pyhän Raffaellan kappelin kautta pääsee luostarin puolelle, jos osallistuu esimerkiksi opastettuun kiertokäyntiin luostarissa. Muussa tapauksessa luostariin ja sen asuntolaan pääsee Via XX Settembren puolelta.

Täältä löytyy lisää valokuvia kirkosta.

Pyhä Rafaela

Santa Maria della Scala

Santa Maria della Scala, Vicolo della Scala, Trastevere

Pieni sähköbussi 125 pysähtyy aivan kirkon edustalla, pysäkin nimi on Scala. HUOM! Bussia 125 ei enää ole olemassa. Tällä alueella Trastevereä on kujat hyvin kapeita. 

Lähin bussipysäkki sijaitsee Lungotevere Farnecina/Trilussalla, ja siinä pysähtyy bussit 23, 280 ja n3s. Pitää muistaa että tämä rantakatu on yksisuuntainen, joten nämä bussit kulevat takaisin pohjoiseen päin Teveren joen vastarantaa Lungotevere dei Tebaldia pitkin.

Ehdottomasti paras tapa tulla Rooman keskustsata Trastevereen on ottaa raitiovanu 8 Piazza Venezialta ja jäädä pois kyydistä  Bellin pysäkillä ja kävellä siitä Trasteveren sydänalueelle vaikka Via della Lungarettaa pitkin.

Avoinna kaikkina viikon päivinä kello 10.00-13.00 ja 16.00-17.30

Messu arkisin kello 18.30 sunnuntaisin
 pyhäpäivinä kello 10.00, 11.30 ja 18.30

Kaunis sisäänkäynti. Tuon Madonna ja lapsi veistoksen on kuvanveistäjä Fransesco di Cusart valmistanut 1600-luvulla.

Tämä Pyhälle Marialle pyhitetty kirkko rakennettiin vuosina 1593-1610 ihmeitä tekevän Maria ikoonin kunniaksi. Paavi Clemens VIII Aldobrandini rakennutti kirkon ja luostarin karmelitaani sääntökunnalle. 

Karmeliitat kuuluvat kolmeen eri järjestöön, alkuperäiset karmeliitat Ordine della Beata Vergine del Monte Carmelo O.C.C., reformoitu karmeliitta järjestö Ordine dei Carmelitani Scalzi O.C.D. ja erakkojärjestö Eremiti della Beta Vergine del Monte Carmelo. Karmeliitat asuivat alunperin Israelissa Carmelin vuorella eremiittielämää mutta  he pakenivat sieltä ristiretkien aikaan.

Carlo Rainaldi valmisti tempietto-tyylisen baldakiniin pääalattarille, joka on rakennettu kuudestatoista jaspiksesta valmistetusta korinttilaistyylisestä pylväästä. 

Arkkitehtinä on toiminut Fransesco da Volterra, toiselta nimeltään Fransesco Capriani. Mutta Capriani kuoli vuosi sen jälkeen kun rakentaminen aloitettiin. Vuonna 1597 antoi silloinen paavi tämän keskeneräisen kirkon  paljasjalka eremiitti karmelitaaneille, joiden hallussa ja vastuulla krikko on vielä tänäkin päivänä. Munkit pyysivät Ottaviano Nonni'a rakentamaan heille luostarin kirkon viereen. 

Kukaan ei tiedä sitä että kuka jatkoi kirkon rakentamista kun Capriani kuoli. Mahdollisesti Ottaviano Nonni jatkoi, mutta hänkin kuoli melko pian. Girolamo Rainaldi on ainoa jonka tiedetään ottaneen osaa kirkon korsiteluun ja ainakin jonkun kappelin hän on myös tehnyt kirkkoon.  

Kirkon kardinaalikin kuoli mutta hänen veljenpoikansa Monsignor Marco Gallio otti vastuun kirkon rakentamisen kustannuksista ja kikkko valmistui vihdoinkin vuonna 1610. 1800-luvulla Garibaldin sotilaat käyttivät krikkoa sairashuoneenaan. Hieman sen jälkeen luostariin muutti poliiseja mutta karmeliitit pitivät kirkkoa silti halussaan.

Pääalttarin baldakiinin on Carlo Rainaldi valmistanut. Baldakiini on eräänlainen tempietto malliltaan. Siinä on kuusitoista alabasterista valmistettua pylvästä, neljä evankelistaa valettu pronnssiin. Patsaat varastettiin joten nykyiset ovat tehty terracottasta. Lammas ilmestyskirjan kanssa, baldaniinin sisällä on myös valettu pronssista. Lammas ja ilmestyskirja, tai karitsa ja raamattu, ovat hyvin tavalliset motiivit katollisissa kirkoissa. Ne symbolisoi lopun tuloa.

 Pyhän Teresan patsas

Santa Maria della Scala, ihmeitä tekevä Madonna ikooni, jonka kopio sijaitsee kirkkosalin poikkilaivassa yhdessä Giovanni della Croce'ta, Ristin Johannes, esittävän patsaan kanssa. Alkuperäinen ikooni sijaitsee luultavasti luostarissa. Ikoonin kunniaksi tämä kirkko ja luostarikin rakennettiin.

Kuuluisa firenzeläinen renessanssinajan taidemaalari Andrea del Sarto on maalannut Madonna della Scala öljyvärimaalauksen 1500-luuvlla. Maalaus on Prado museossa Madridissa.

Santa Theresa lepää alttarillaan, Cappella della Assunta. Hänen oikea jalka säilytetään tässä kappelissa. Muistaakseni sen jalan näkee kulta-lasilippassa allatriin uopettuna. Tuo jalka nähdään kullatussa arkussaan  You Tube videossa jossa joka vuosi oteaan tuo jalka esille ja juhlitaan Pyhää Teresaa.

Tässä Santa Teresa ekstaasissa, jonka voi nähdä toisessa roomalaisessa kirkossa, Santa Maria della Vittoria. Tämä on Giovanni Lorenzo Berninin mestariteos. Kyseessä on siis sama Pyhä Teresa, tai Avilan Teresa. 

Teresa oli espanjalainen nunna Avilasta joka eli 1515-1582. Teresa toimi vastauskonpuhdituksen ajalla ja hän oli reformoimassa karmeliittisääntökuntaa.

Teresa on kirjailijoiden, orpojen, henkilöiden jotka kuuluvat uskonnollisiin järjestöihin ja kaikkien jotka toivovat armoa, heidän suojeluspyhimyksensä.

Santa Teresean reliikit vierailulla Santa Maria della Scalan kirkossa.

Carlo Saraceni'n maalaus Morte della Vergine, viattoman tai koskemattoman neitsyen kuolema.

Sisäänkäynnin yläpuolella sijaistee sirot puustaveistetyt cantoriat, laululehtarit, jotka on suunnitellut kardinaali Luigi Antonio di Borbone Spafa'n kustannuksella Giovanni Paolo Pannini. Urut vie tilan lehtarin keskiosassa.

Erikoinen sininen väri kupolissa

Erboristeria/Apteekki, Piazza della Scala 23

Ei ole avoinna mutta sopimalla ajasta pääsee käymään sillä apteekissa. Netin kautta tolki voi tilata tuotteita.

Tämä apteeksi on museo mutta karmeliittaluostarin pohjakerrosessa sijaitsee myös moderni apteekki joka on avoinna.

Sant'Anastasia al Palatino

Sant'Anastasia al Palatino/Piazza Sant'Anastasia

Messu arkipäivinä kello 18.00 ja pyhäpäivinä kello 10.30 englanniksi, kello 16.00 arabiaksi ja kello 18.00 italiaksi. Kirkko on avoinna 24 tuntia vuorokuadet ympäri.

Kirkko on peräisin neljänneltä vuosisadalta jaa ja sen mosaiikit viidenneltä vuosisadalta. Bysantisella aikakaudella kirkko palveli bysanttilaisia jotka asuivat Palatinon alueella. Muutoksia ja usukorjauksia tehtiin 1300 - ja 1500 -luvuilla. Kellotapulit, joita on kaksi, ovat kylläkin pienet ja söötit, rakennettiin myös myöhemmin. Koko julkisivu hajosi 1600 -luvun lopulla ja Luigi Arricucci suunniteli uuden. 

Huom! Pukeutumissäännöt ovat tavallista tiukemmat tässä kirkossa. Ei lyhytlahkeisia housuja eikä täysin hihatonta paitaa tai puseroa kannata panna pääleen jos tähän kirkkoon aikoo mennä sisään. Kirkon vahtimestari käännyttää ulos armotta kaikki jotka eivät ole pukeutuneet asiallisesti.

Tiistai-iltoina kirkossa pidetään ns pelastujumalanpalveluksia joissa rukoilllaan sairauksien ja syntien puolesta. Meininkin on tyypillistä helluntalaistyylistä messutoimintaa ja helluntalaiset katsotaan sisarjärjestöksi. Tämä on yksi katollisen kirkon erikoishaaroista, jota kutsutaan karismaattiseksi liikkeeksi.

Santa Anastasian munkkiluostari Monaci Benedettini Olivetani sijaitsee osoitteessa Via dei Cerchi  87, kirkon takana. Vaikuttaa siltä että luostaritsa tai ainkin osasta luostaria on tehty hotelli, Il Monastero Collection.

Heidän pääpaikkansa Roomassa sijaitsee Foro Romanolla, Via  di Santa Francesca Romana 4.

Pääalttari on valmistettu marmorista ja maalaukset on maalannut Lazzarro Baldi. Kattofreskomaalaus kuvaa Pyhän Anastasian martyyriumia. 

Pyhästä Anastasiasta on eriäviä tietoja. Joidenkin tietojen mukaan hän olisi Rooman suojeluspyhimys.Anastasialle pyhitettyä messua vietetään joulupäivänä juuri tässä kirkossa. Kirkon paikalla on sijainnut Titulus Anastasiae, alkuseurakunnan kokoontumispaikka naishenkilön kotona jonka nimi on ollut Anastasia. Mitään sen varmenpaa todistetta ei asiasta ole.

Pyhä Anastasia ei kuitenkaan voi olla sama henkilö kuin Anastasia jonka kodissa tämä kirkko sai alkunsa. Pyhä Anastasia on synytynyt jossain Toskanassa sillä hän on Piombinon suojeluspyhimys. Pyhää Anastasiaa alettiin palvomaan Roomassa vasta viidennellä vuosisadalla. 

Paljon mahdollista että ortodoksinen Pyhä Anastasia on myös esiintynyt joskus. Niin ainakin mainitaan Hieronymoksen Martyrologiassa. Eremitaasin taidemuseosta Pietarissa löytyy ikooni joka kuvaa Pyhää Anastasiaa. 

Toisten tietojen mukaan Anastasia olisi serbialaista alkuperää mutta olisi kuulunut roomalaiseen aateliin. Hän  asui Roomassa ja kävi koulua Pyhän Cirsogonon luona, joka kuoli vuonna 303 Roomassa, Trasteveressä. Siellä on kirkkokin nimeltä Crisogono. Kirkkoa on alettu rakentamaan melkein heti Crisogonon kuoltua Crisogonon kodin päälle. Kirkon alla sijaitsee se vanha Titulus Chrysogoni, joka oli Crisogonon koti, jossa alkuseurakuntalaiset kookoontuivat ennen kuin kirkkoja oli olemassakaan.

Pitää muistaa että Foro Boario sijaitsee aivan siinä vieressä. Sillä alueella asui aikoinaan paljon kreikkalaisia ja alue kehittyi ortodoksiseksi alueeksi. Santa Maria in Cosmedin kirkkokin on ortodoksien käytössä. Tämä on Rooman vanhinta aluetta.

Kirkon reliikkikokoelma



Pyhän Anastasian patsas pääalttarin alla

Pyhää Anastasiaa varmaan kuvaa tämäkin patsas