Via Giulia

Osittain olen jo kertonut Via Giulian kaudsta kun kerroin Regolan kaupunginosasta.

Via Giulian katu sijaitsee Regolan kaupunginosassa. Se on yksi Rooman erikoisimpia katuja. Se on myös yksi Rooman hiljaisimmistä ja rauhallisimmista kaduista, vaikka se sijaitsee keskikaupungilla. Katu on reilun kilometrin pituinen. Kuvassa Farnesen palatsista lähtevä silta jonka oli tarkoitus jatkua Teveren toiselle puolen, Farnesen omistaman kesähuvilaan, Villa Farnesinaan. Idea jäi kuitenkin touteuttamatta.Via Giulian katu lähtee Piazza  San Vincenzo Pallottilta, Ponte Siston sillan kohdalta.

Regolan kaupunginosa.

Muistolatta seinällä kertoo että paavi Giulio II/Julius II rakennutti kadun vuonna 1512. Tämä oli siihen aikan kun paaveilla oli vltaa. Papa Giulio (della Rovere) oli innostunut kaupunkisuuniitelija. Hän toimi Michelangelon, Raffaelin ja Brmanaten  suojelijana.  Kaikkki koleme saivat suuria taiteellisia ja arkkitehtuurillisa vastuutehtäviä Vatikaanissa ja useissa Rooman kirkoissa. 

Via Giulua kulkee osittain Regolan kaupunginosan ulkopuolelle, Ponten kaupunginosaan. Kadun varteen, sen pohjoiseen päähän, asettuivat rikkaat firenzeläiset kauppiaat ja pankkiirit asumaan. Ha olivat siihen aikaan maailman rikkaninta väkeä.Firenzeläiset taiteilijat muuttivat heidän perässään, koska rikkaat palkkasivat heitä maalaamaan tauluja. Siihen aikaan taiteilijat maalasivat vain pyynnöstä ja tilauksesta. Eikä taiteilja itse saanut päättää aiheesta, eikä usein edes väreistä. Palkkakin oli niin pieni että sillä ehkä juuri ja juuri eli. Firenzeläiset rakensivat myös ison kirkon 1600-luvulla omalle firenzeläiselle seurakunnalleen, San Giovanni dei Fiorentini, joka sijaitsee Via Giulian kadun luoteisessa päädyssä, Ponten kapunginosan puolella.

San Giovanni dei Fiorentini, Piazza dell'Oro, Via Acciaioli

Via Accaiuolilla on bussipysäkki ja pysäkin kohdalla (kuvassa oikealle) on sisäänpääsy kirkon museoon. Ovi on selällään silloin kun museo on avoinna. Ilmainen sisäänpääsy. Tuo tori kirkon edustalla on nimeltään Piazza dell'Oro. Sen takana näkyy Via Giulian alkupää tai loppupää, mitenkä haluaa.

Tuossa kellertävvässä vanhassa rakennuksessa sijaitsee Taverna Giulia niminen ravintola, leipomo Focaccia, Pizzeria Calda, kaksi hotellia mukamas ja kahvilakin, josta en osaa sanoa yhtään mitään. Eipä ole tehnyt mieli mennä sisään mihinkään noihin.

Siis melkein kirkon portaiden edessä pysähtyy useita busseja, mm 40, 46, 62, 64, kaikki neljä erittäin kätevää bussia, jotka kulkevat strateegisesti läpi kaupungin. Tässä psyähtyy myös useita yöbusseja.

Siinä on torin keskellä Via Paolan varressa bussilaitureitakin, josta lähtee bussi 115 Gianicoloon ja siitä edelleen Trastevereen ja bussi 98  Aurelion alueelle ja siitä edelleen Corvialeen. Corvialesta olen kertonut täällä.

Täällä olen jo aikaisemmin kertonut tästä kirkosta. Kirkon kupeessa sijaitsee Museo di Arte Sacra San Giovanni dei Fiorentini, joka on avoinna maanantaista lauantaihin kello 9.30-12.00. 

Piazza dell'Oro

San Giovanni dei Fiorentinin kirkon edustaa. Kolme bussilaituria ja taustalla San Giovanni dei Fiorentininin kirkko. Kadun nimi on Corso Vittorio Emanuele II, joka on yksi Rooman pääkaduista.

Muistolaatta kadun rakentamisesta 

Palataan takaisin kadun alkupäähän...

 San Salvatore in Onda, Via dei Pettinari 56

 Kirkko on kaunis ja viihtyisä.

Avoinna joka päivä kello 8.00-12.00

Messu kello 7.00 ja 11.00.

Piazza di Vincenzo Palottillen torin kulman takana Via dei Pettinarin puolella sijaitsee kirkko jota ei huomaa, jos ovi ei ole avoinna. Kirkon nimi on San Salvatore in Onda. Kirkko on rakennettu noin vuonna 1000. Kirkko toimii Palottiniveljesten kirkkona. Veljeskunnan perusti Vincenzo Palottini vuonna 1835.

Vincenzo Palottinin pyhät jälkeenjäännökset pääalttarilla

Sitten siinä on seuraavana Bahamas saarten konsulaatti, mattokauppa ja antiikkimyymälä. Via Giulian varrella voi tehdä löytöjä, mutta ei juuri mittään romua ja turistikrääsää. 

Minä olen hullantuunut marokkolaisiin mattoihin, marokkolaiseen arkkitehtuuriin ja marokkolaiseen käsityötaitoihin ja huonekaluihin. Missään ei tehdä mitään niin kaunista kuin Marokossa. Kävin siellä ensimmäisen kerran 70-luvulla. Marokkolanen kulttuuri on sekoitus berberi ja arabi kulttuureista, mikä tekee siitä niin mielenkiintoisen.

Marokon kuningaskin on puoliksi arabi isänsä puolelta ja berberi äitinsä puolelta. Kuningatar oli tietokoneinsinööri ennen kuin hän avioitui kuninkaan kanssa. Kerrotaan että he ovat eronneet ja kuningatar jatkaa työtään tietokonealalla. Marokko on demokratia nykyään, jossa ei ole valtion kirkkoa, vaan täydellinen uskonnon vapaus. Ketään ei voi eikä saa pakottaa mihinkään uskontoon. Naiset  ovat saanet paljon laillisia oikeuksia ja vapauden pättää omista asioistaan ja elämästään. Marokossa käy noin 30 miljoonaa turistia vuosittain.

Roomassakin myydään marokkolaisia mattoja ja tuotteita, keramiikkaa, kuuluisaa majolikaa, lamppuja ja laternoja, kauniita ovia ja pöytiä esim täällä. 

Ravintola Giulia sijaitsee kadun vasemmalla puolella, johon siäänkäynti on Lungotevre dei Tebaldin puolelta. Via Gilulialta on portaat ylös Lungoteverelle. Ravintola on ensiluokkainen ja kallis. Ei oikein minun paikkani, joten jatketaan matkaa. 

Seuravana onkin sitten Ranskan Konsulaatti vasemmalla puolella katua juuri ennen Mascheronen suihkulähdettä. Ranskan Suurlähetystö ja suurlähettilään asunto sijaitsee kadun oikealla puolella Palazzo Farnesessa, jonka puutarhasta kulkee silta Via Giulian ylitse (katso valokuvaa).

Mascheronen suihkulähde

Mascheronen suihkulähde. Lähdettä vastapäätä lähtee katu nimeltä Via dei Macherone ja heti sen alussa sijaitsee pieni naisten asusteiden liike Giulia's, jossa myydään erityisesti  päähineitä.

Tiedättekö että minäkin olen kutonut tuonlaisen nuken aikoinaan alakoulussa Suomessa. Olikohan se kansakoulun kolmas tai neljäs luokka. Neljännen luokan jälkeen pyrin keskikouluun ja pääsin. Ja sitä kävin viisi vuotta. Sen jälkeen olin töissä jonkin aikaa kunnes jatkoin opiskelua. Oi niitä aikoja...Nukke roikkuu nykyään seinällä minun sängyn päädyssä.

Vaatetusliikkeen vieressä sijaitsee kirkko nimeltä Santi Giovanni Evangelista e Petronio dei Bolognesi. Kirkko on Roomassa asuvien bolognalaisten kotikirkko. Kirkko on avoinna joka päivä kello 16.30-19.00. Messu joka päivä kello 18.00. 

Ottaviano Mascherino (1536-1606) syntyi Bolognassa ja kuoli Roomassa. Hän oli esibarokin ajan arkkitehti ja taidemaalari, kuuluisan arkkitehti Giacamo Barozzi di Vignolan oppilas. 

Mascherano uuskorjautti ja rakensi paikalla seisoneen 1100-luvulta peräisen olleen kirkon bolognalaisten kirkoksi ja suihkulähteen Via Giulian varteen. Hän oli suht koht kuuluisa arkkitehti. Siinä kirkon vieressä sijaitsee myös ns oratorio. Vatikaani  kutsuu kirkkoa  kotisivuillaan pappilaksi. Voi olla että alkuepräinen kirkko on kuulunut luostarille ja luostarin tilat kirkon vieressä toimivat  nykyään pappien asuntolana.

Tätä ovea tai porttia ei koskaan melko varmasti käyteä, mutta tästä voi kurkistella Palazzo Farnesen puutarhaan.

Täällä olen kertonut Piazza Farnesesta.

Chiesa Santa Maria dell'Orazione e Morten kirkko joka on luultavasti suljettu korjaustöitä varten. Toisaata ei siellä luostarissa enää taida olla nunniakaan, jotka aikaisemmin pitivät huolen kirkostakin.

Santa Maria dell'Orazione e Morte, Via Giulia 262

Sisäänkäynti on ollut luostarin kautta, Lungotevere Tebaldi 12, mutta se on erittäin epävarmaa, jos luotarissa asuu enää ketään. Messu kirkossa sunnuntaisin kello 18.00. Muussa tapauksessa kirkko on suljettu. Mutta näistä aukioloajoista ja messuista ei koskaan voi olla aivan varma, sillä ne saattaa muuttua ajan kanssa.

Santa Maria dell'Orazione e Morten kirkko on aivan kirjaimellisesti kuolemankirkko.

Santa Maria dell'Orazione e Morte

Oratorio del Gonfalone/Santi Pietro e Paolo, Via del Gonfalone

Nykyään kirkkoa näytetään maanantaista perjantaihin kello 10.00-16.00. Kaikesta huolimatta tarvitsee soittaa etukäteen ja varata aika. Kirkossa pidetään konsertteja.

Olen käynyt  tässä kirkossa vain kerran ja olin melko pettynyt. Rukoushuoneen seinät peittää freskomaalaukset, jotka ovat erittäin haalistuneita. Mutta tietääkseni maalaukset on restauroitu ja putsattu. Federico Zuccari, Cesare Nebbia ja Livio Agresti ovat maalanneet maalaukset.

Kirkon perusti saman niminen veljeskunta 1200-luvulla. Nykyään kirkossa pidetään konsertteja. Oratoriolla tässä tarkoitetaan rukoushuonetta, joka on rakennettu alunperin pappilan yhteyteen.  Kirkon paikalla seisoi aikoinaan kirkko nimeltä Santa Lucia.

Santa Maria del Suffragio, Via Giulia 59

Kirkko on avoinna arkisin kello 7.00-8.00 sekä 19.00-20.00. Sunnuntaisin kello 18.30-19.30. Messu arkisin kello 7.15.

Kirkko rakennettiin vuonna 1669. Kirkkon rakennettiin samannimiselle veljeskunnalle. He ottivat tehtäväkseen rukoilla sielujen puolesta purgatoriumissa/kiirastlkessa, jossa kuolleen henkilön sielu puhdistuu synneistä ennen taivaaseen menoa. Mutta kaikkien sielu ei puhdistu riippuen synneistä. Tämä on siis katollisen kirkon käsitys sielunvaelluskesta.

Paavi Clemens VIII/Ippolito Aldobrabdini korottii veljeskunnan /confraternita  vuonan 1620  arkkiveljeskunnaksi/arciconfernitaksi.

Kirkossa on lukuisia kappelita ja oratoriokin, rukouskappeli tai hartauskappeli.

 Via Giulian kadun varrella on paljon silmänruokaa.

Via Giulia, Palazzo Farnesen siltakaari, Palazzo Farnesen takana

Palazzo Farnesen sisäänkäynti on Piazza Farnesen puolelta. Via Giulian puolellla näkyy tuo siltakaari joka rakennettiin kun Farnesen suku halusi tehdä ikioman sillan palatsista Tevere joen toiselle puolen Villa Farnecinaan. Suunnitelma jäi kuitenkin kesken. Siltakaari Via Giulian yli on kuitenkin jäljellä.

Palazzo/Galleria Spada, Piazza Capo de Ferro 13

Palazzo Spada ei sijaitse suoranaisesti Via Giulian varrella, vaan ns kulman takana. Via del Polveronea pitkin itään päin löytyy kaksi pientä toria vieretysten.

Palatsi rakennettin alunperin kardinali Capodeferrolle vuonna 1540. Bartolomeo Baronico toimi arkkitehtinä ja Giulio Mazzoni teki puuveistokset. Kardinali Spada osti palatsin vuonna 1632. Hän pyysi barokkimestarin Francesco Borrominin korjaaman palatsin uuteen uskoon. Hän valmisti eikoisen perspektigallerian josta kuva alla. Käytävä on paljon lyhempi ja patsas paljon pienempi kuin miltä ne vaikuttavat.

Kardinali Spada kokosi mahtavan kokoelman taidetta palatsiinsa ja se toimii nykyään taidegalleriana.

Francesco Borrominin Perspektigalleria

Spirito Santo dei Napoletani, Via Giulia 34

Roomassa asuvien napolilaisten kotikirkko. Kirkko rakennettin vieressä sijaitsevan Sant'Aurean nunnaluostarin kirkoksi. Domenico Fontana tai ehkä Ottaviano Masherino rakensi kirkon uudestan 1600-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla Carlo Fontana rakensi kirkkoa uuteen uskoon ja taas sadan vuoden päästä korjasi Antonio Cipolla julkisivua ja rakensi ikkunan siaäänkäynnin yläpuolelle sekä korjasi absidin sekä kuorin. Myöhemmin kirkko suljettiin 30 vuodeksi vesivahinkojen takia. Vuonna 1986 oli kirkko korjattu ja avattiin uudestaan käyttöön, mutta vain messuja varten. 

Pääalttarin edustalla olevan krusifiksin on Antonio Nocera valmistanut vuonna 2005. Kupolin on tehnyt Giuseppe Passeri vuonna 1707.

Napoletani Madonna

Kirkossa oli kaksi napolilaista kuningasta haudattuina mutta heidän jälkeenjäännökset on nykyään Napolissa.

Santa Caterina da Siena, Via Giulia

Avoinna vain messujen aikana kello 17 ja 19.

Pyhä Katarina Sienalainen on katollisessa kirkossa hyvin korkea-arvoinen pyhimys. Hänen nimissään on oma uskonnollinen instituuttinsakin Roomassa. Pyhä Katariina on haudattu Santa Maria Sopra Minnervan kirkkoon Roomassa joka sijiatsee Pantheonin takana.

Tämä Via Giulina varrella sijaitseva Pyhälle Katarinalle pyhitetty kirkko ei ole ainoa Pyhälle Katarinalle pyhitetty kirkko Roomassa. Seurakunta toimii hyvin paljon hyväntekeväisyyden edestä sekä on nuorison keskuudessa ympäri Roomaa.

San Biagio degli Armeni, Via Giulia 63

Avoinna:

 Arkisin kello 7-8, sekä 16.30-19.00 

Sunnuntaisin kello 16.30-18.30 

Messu maanantaista-perjantaihin kello 7.00 ja 8.30.

 Lauantainen messu on armenialais-katollinen ja se toimiteaan kello 6.00, 7.30 ja 18.00. Sunnuntaisin ja pyhinä kello 18.30.

Kirkko on peräisin 1000-luvulta jolloin se on toiminut vieressä sijaitsevan luostarin kirkkona. Luostari on nykyään hotelli. Sittemmin kirkko on restauroitu kaksikin kertaa ja viimeisten korjausten jälkeen se on toiminut Roomanssa asuvien armenialaisten kotikirkkona. Viimeisimmät korjaukset teki Giovanni Antonio Perfetti 1800-luvulla ja hänen jäljiltään on kirkon julkisuvukin. Kaunis freskomaalus julkisivussa joka kuvaa Pyhää Biagiota ja hänen ihmetekojaan.

San Biagio degli Armeni

Palazzo Sacchetti, Via Giulia 66

Palatsi on valmistunut vuonna 1542. Arkkitehtinä toimi firenzeläinen Antonio da Sangallo (nuorempi) ja hän asui itse palatsissa ensi alkuun. Via Giulia ja etenkin Regolan kaupunginosa on perinteisesti firenzeläisten asutusaluetta ja siksi heidän upea kirkkonsakin sijaitsee Via Giulian päässä ja jonka suunnittelussa oli da Sangallo mukana. 

Sangallon kuoltua palatsi myytiin montepulciolaiselle Riccin suvulle, mahdollisesti paavin kustannuksella ja siinä yhteydessä arkkitehti Nanni di Baccio Bigo suunnitteli lisärakennuksen palatsin yhteyteen. Kardinaali Giovanni Ricci kuului tähän sukuun. 

Markiisi Sacchetti osti palatsin vuonna 1648. Sacchettin suku oli ikivanhaa firenzeläistä aatelissukua. Suku on levinnyt myös Roomaan ja Napoliin. Sukuun kuului myös markiisisiipi, jotka ovat hallineet Castel Riggatinissa.

Palatsi on hieman julman näköinen ulkoapäin mutta silti elegantti. Lungoteveren puolelta se näyttää täysin eri rakennukselta, lisärakennelmien johdosta. Palatsi on yksityisasunt, mutta osaa huoneista näytetään silloin tällöin kiinnostunielle. 

Palazzo Sacchetti Lungoteveren puolelta nähtynä

Palatsin omistaa Italian entisen kuninkaan Umberto II:n tytär prinsessa Maria Gabriella di Savoia ja hänen miehensä Zellinger Robert de Balcany. Prinsessa Marialla on kaksi siskoa, maria Pia ja Maria Elena, sekä veli prinssi Vittorio Emanuele, josta olisi pitänyt tulla Italian kuninags jos italialaiset olisivat sen sallineet. Heidän äitinsä oli belgialainen prinsessa Maria José.

Prinsessa Maria Gabriella on yksi tytär Maria Elisabetta Zellinger de Balcany.

Prinssi Vittorio Emanuele seurusteli aikoinaan useammakin filmitähden kanssa, mm Brigitte Bardotin kanssa. Vittorio asuu vaimonsa kanssa Sveitsissä maanpaossa. Heidän poikansa prinssi Emanuele Filiberto asuu Roomassa vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa. He elävät melko tavallista elämää.

Italian prinsessa Maria Gabriella di Savoia on pannut palatsin pohjakerroksen myyntiin. Hän vaatii 50 miljonaa €.

 Caffè Perù, Via Giulia 84

Via Giulian varrella ei sijaitse montakaan myymälää eikä kahvilaa tai ravintolaa. Kadun alkupäässä sijaitsee tämä vanha perinteinen kahvila/baari, joka on kuin se on aina ollut. Tällä kahvilalla on aivan omat kanta-asiakkaansa.

Palazzo Falconieri

Francesco Borromini suunnitteli tämän palatsin 1600-luvulla Cecin aatelissuvulle. Heidän jälkeensä palatsin on omistanut Odelschalchit, Farneset ja Falconierit. Farneset ja Falconierit olivat firenzeläistä aatelia. Farneset olivat jopa johtavin ja mahtavin aatelissuku koko maapallolla renessanssin ajoilla. Nykyään suku on kuollut sukupuuttoon. Falconierin palatsissa sijaitsee nykyään Unkarin akademia ja Unkarin suurlähetystö. Täällä vierailuajat.

Hotelli Domus Giulia sijaistee San Gionvanni Battista dei Fiorentinin kirkon kupeessa Largo dei Fiorentinilla. Erinomaisen keskeinen sijainti, keskiaikaisessa ympäristössä ja silti hiljaisella kujalla. Kovasti kehuttu hotelli, joka on saanut täydet pisteet, eikä ole edes kalliskaan.

Armenialisten kirkon vieressä lähellä Hotelli Domus Giuliaa sijaitsee kattoterassilla baari ja ravintola nimeltä I Sofà Bar Restaurant & Roof Terrace. Avoinna lounasaikaan ja myöhemmin päivällisen aikaan. Ruokaillu tapahtu sisä- ja ulkotiloissa. Useita erilaisia itumanurkkauksia ja herkkuja mielin määrin. Tämä on herkkusuitten paikka. Uskallanväittää että tämä on Rooman paras ruokailupaikka. Ensiluokkainen tarjoilu. Michelin luokan ranvintola. Täällä saa hampurilaisia ja ranskalaisia joten tänne voi otat hieman isommat lapset mukaan ruokailemaan. Romanttinen ja samalla kotoisa paikka.

Piazza Riccillä sijaistee yksi Rooman vanhimmsiat ja suosituimmista ravintoloista Pierluigi, joka on kala ja äyriäsiravintola. Täällä syö ministerit ja presidentit sekä ulkomaalaiset arvovieraat. 

Tänne löytää kun lähtee Via Giulialta Via di Sant'Aurean kapealle kujalle jolloin jouttuu melkein heti Piazza Rciccille, jossa sisoo Palazzo Ricci torin päädyssä. Pierluigille löytää Via di Monserraton katua pitkinkin.