Flavian suku kuului ns blebeijeihin/politikkoihin ja gens Juliaan. Julianiseen sukuun kuului vain alkuepräiset rikkaat aateliset, jotka olivat kotoisin Alba Longasta, Rooman eteläpuolelta. Julus Ceasarella oli tämä jalo kuinkaallinen ja jumalallinen syntyperä.
Heillä oli oikeuksia jotka puuttui muilta kansalaisilta. He saivat mm omistaa ja viljellä maata. Suku kuului ns alkuepräisiin aatelisiin Gens. Tosin sanoen suvun tai klaanin henkilöitä, jotka saivat sukunimen ensimmäisinä. Sukunimeä ei ollut lainkaan olemassa aikaisemmin, mutta sitten keksittiin antaa sukunimi suvun päämiehille joilla oli eniten valtaa.
Flavian suvulla oli erittäin suuri valta ensimmäisellä vuosisadalla jaa, jolloin sukuhaara Flavii Sabini vaati keisarillisen arvon. Flavian sukunimeä alkoivat käyttämään muutkin kuten keisari Constantinus I/Flavius Valerius Constantius, joka oli Konstantinus Suuren (272-337 jaa) poika. Sukunimellä siis oli niin suuri arvovalta.
Muilla kuin aattelisilla ei ollut sukuniä lainkaan. He eivät sitä tarvineetkaan. Keisari Vespanianus kuului Flavii Sabina sukuhaaraan. Hän eli ja vaikutti ensimmäisellä vuosisdalla jaa, siis samaan aikaan kuin Flavian suku oli mahtavimmillaan. Samalla vuosisadalla, noin 70-80 jaa, rakennettiin Colosseumi, josta tuli ns flaviusten anfiteatteri. Colooseumi on vieläkin italiaselta nimeltään Anfiteatro Flavia.
Heillä oli oikeuksia jotka puuttui muilta kansalaisilta. He saivat mm omistaa ja viljellä maata. Suku kuului ns alkuepräisiin aatelisiin Gens. Tosin sanoen suvun tai klaanin henkilöitä, jotka saivat sukunimen ensimmäisinä. Sukunimeä ei ollut lainkaan olemassa aikaisemmin, mutta sitten keksittiin antaa sukunimi suvun päämiehille joilla oli eniten valtaa.
Flavian suvulla oli erittäin suuri valta ensimmäisellä vuosisadalla jaa, jolloin sukuhaara Flavii Sabini vaati keisarillisen arvon. Flavian sukunimeä alkoivat käyttämään muutkin kuten keisari Constantinus I/Flavius Valerius Constantius, joka oli Konstantinus Suuren (272-337 jaa) poika. Sukunimellä siis oli niin suuri arvovalta.
Muilla kuin aattelisilla ei ollut sukuniä lainkaan. He eivät sitä tarvineetkaan. Keisari Vespanianus kuului Flavii Sabina sukuhaaraan. Hän eli ja vaikutti ensimmäisellä vuosisdalla jaa, siis samaan aikaan kuin Flavian suku oli mahtavimmillaan. Samalla vuosisadalla, noin 70-80 jaa, rakennettiin Colosseumi, josta tuli ns flaviusten anfiteatteri. Colooseumi on vieläkin italiaselta nimeltään Anfiteatro Flavia.
Giovanni Battista Piranesin kuvaus Colosseumista noin vuonna 1750
Kesiari Vespanianus (Flavii Sabina) pani aluella Kolosseumin rakentamisen mutta rakentaminen lopeteltiin vasta hänen poikansa Tituksen (39-81 jaa) kaudella. Kolosseumi rakennettiin Jerusalemin temppelin valloituksessa Roomaan raahatuista aineksista.
Kolosseumi sai nimensä keisari Neron (37-68 jaa) valtavasta patsaasta, kolossista, joka seisoi Kolosseumin paikalla Foro Romaanon puolella.
Rooma vuonna 753 eaa
Septimontium, seitsemän alkuperäistä kukkulaa, Septius Tulliuksen aikana 500-luvulla eaa
Aluetta nimitettiin silloin nimellä Velia, joka sijaitsi Palatinon ja Oppiuksen välissä. Septimontium, seitsemän kukkulaa, oli joka vuotinen festivaali jota roomalaiset aikoinaan juhlivat. Velia kuului niihin seitsemään alkueperäiseen kukkulaan, Colli, jotka kuningas Servius Tullius luki kuuluvan Roomaan. Hän eli ja vaikutti 500-luvlla eaa. Kuninkaan nimeä kantava Rooman kaupungin ensimmäinen kaupunginmuuri valmistui vuonna 387 eaa. Rooman ympärillä oli sitä ennen jo jonkinlainen kuninkaallinen muuri, josta ei paljokaan tiedetä.
Serviuksen kaupunginmuuri on merkattu punaisella. Aurelianuksen muuri mustalla.
Nerolla oli asunto Domus Aurea, aivan Kolosseumin kupeessa, Colli dei Oppiolla ja hänellä oli ikioma tekojärvi juuri siinä paikassa jossa Kolosseumi seisoo nykyään. Sillä paikalla on ollut ammoisina aikoina luonnollinen järvikin, joka sitten kuivui suomaaksi. Keisari Nero oli sairasmielinen suuruudenhullu. Hänen huvilassaan, siinä tekojärven edustalla, oli suuri reikä katossa, kuten Pantheonissa. Vieraitten päälle tiputeltiin reiästä tuoreita kukkasia ja hajuvettä.
Keisari Neron patsas oli 40 metriä korkea ja valmistettu kullatusta pronssista. Kolosseumin virallinen nimi italiaksi on vieläkin Anfiteatro Flavio. Nero sytytti tulipalon Kolosseumin alueella vuonna 64 ja tulipalon jälkeen hän rakennutti oman huvilansa alueelle. Hän vedätytti Aqua Claudian akveduktin omaan huvilaansa ja tekojärveen saakka. Keisari Nero tapettiin vuonna 68 jaa. Kolosseumia alettiin rakentamaan noin vuonna 60-70 jaa. Neron kuoleman jälkeen patsas sulatettiin ja siitä tehtiin aseita.
Näkymä Kolosseumilta Veenuksen ja Rooman temppelin suuntaan.
Patsaan alusta löytyy Colosseumin ja Veenuksen ja Rooman temppelin väliseltä alueelta. Kaikki Neroa muistuttava hajoitettiin perin juurin. Osasta Kolosseumia tukevista rautaosista tehtiin myös aseita, joka johti siihen että Kolosseumi hajosi pahasti maanjäristyksissä, joita on sattunut kautta vuosien Roomassa, ja maa tärisee jonkin verran päivittäin vielä nykyäänkin.
Sitä paitsi Kolosseumi seisoo melko suoperäisellä maalla vieläkin. Metrolinjakin vedettiin sen alitse aikoinaan. Marmorit haettiin myös pois Kolosseumista ja niitä käytettiin rakennettaessa muita rakennuksia, kuten Pyhän Pietarin basilikaa ja Fontana di Trevin suihkulähdettä.
Sitä paitsi Kolosseumi seisoo melko suoperäisellä maalla vieläkin. Metrolinjakin vedettiin sen alitse aikoinaan. Marmorit haettiin myös pois Kolosseumista ja niitä käytettiin rakennettaessa muita rakennuksia, kuten Pyhän Pietarin basilikaa ja Fontana di Trevin suihkulähdettä.
Lawrence Alma-Tademan maalaus siitä kun Neron kolossia työstetään
Neron kolossin veisti Zenodoro, joka oli kreikkalainen kuvanveistäjä. Kolossi oli 33,5 metriä korkea, mutta toisten mittausten mukaan se on voinut olla muutaman metrin korkeampikin. Alunperin Neron kolossi seisoi Domus Aurean vestibulossa, aulassa. Kun Domus Aurea paloi tulipalossa, niin keisari Vespanianus antoi korjauttaa kolossin, josta tuli Aurinkojumalan symbooli. Tarvittiin 24 elefanttia siirtämään kolossia Veenuksen ja Rooman temppelin edustalle.
Gladiaattoripelit olivat erittäin suosittuja ensimmäisinä vuosisatoina jaa Roomassa. Niitä seurattiin viikkotolkulla. Keisari jakoi jopa ruoka- ja juomapakkauksia, jottei katsojien tarvitse lähteä Kolosseumilta minnekään. Keisarilla oli oma aitionsa, jossa hän istui niin usein kuin ehti muilta kiireiltään.
Kun keisari Titus vihki Kolosseumin, niin juhlallisuudet kestivät 100 vuorokautta ja sinä aikana tapettiin noin 11000 eläintä ja useat tuhat Gladiaattoria kuoli. Kolosseumin alla kulki tunneleita, joissa villit eläimet odottivat vuoroaan. Siellä oli myös huoneita rikollisille ja juutalaisille, jotka uhrattiin Kolosseumilla.
Ladus Magnus
Gladiaattorit kulkivat myös maanalaista käytävää pitkin gladiaattorikoulusta Kolosseumiin. Gladiaattorikoulun, Ladus Magnus, rauniot on vieläkin jäljellä Via Labicanan vieressä. Gladiaattorit pääsivät myös hengestään ennemmin tai myöhemmin ja siksi gladiaattorikoulussa oli vain kuoleamaan tuomittuja rikollisia. Gladiaattoripelejä pidettiin 500-luvulle saakka, galdiaattorit lopetettiin ensin. Sen jälkeen kolosseumista rakennettin kirkkosali mutta se ei vetänyt väkeä, joten tilat vuokrattiin asunnoiksi ja verstaiksi 1100-luvulle saakka.
Frangipanen aatelissuku otti Kolosseumin alueen omistukseensa ja he vahvistivat rakennusta ja käyttivät sitä yksityistarkoituksiin. Maanjäristys tuli ja hajoitti rakennuksen pahasti. Jokin luostarijärjestö teki siitä luostarin ja luostarina se toimi noin 500 vuotta, pitkälle 1800-luvulle saakka.
Paavi Sixtus V Felice Peretti suunnitteli tehdä Kolosseumista 1500-luvun lopulla tekstiilitehtaan. Hän aikoi antaa tehtaassa töitä "ilotytöille" jotka patrulloivat joukoittain siihen aikaan Rooman katuja. Mutta paavi kuoli ennen kuin hänen ideansa ehdittiin toteuttaa.
Kardinaali Giovanni Battista Altieri ehdotti vuonna 1671 että Kolosseumilla voitaisiin alkaa pitää härkätaisteluja mutta roomalaiset eivät olleet innostuneita. Paavi Benadictus XIV Prospero Lorenzo oli sitä mieltä vuonna 1749 että Kolosseumi on pyhä paikka koska siellä alkukristityt kuolivat marttyyrikuoleman. Seuraavat paavit korjauttivat Kolosseumia, seinät tuettiin, ja myös Benito Mussolini osallistui 1930-luvulla Kolosseumin uuskorjauksiin.
Kolosseumi vaatii vieläkin jatkuvaa huoltoa. Vuodesta 1993 vuoteen 2000 tehtiin erittäin suuria korjauksia ja turva-ja hälytyslaitteita asennettiin rakennukseen. Rooman kunta vaihtoi yövalaistuksia siten että kun jossain päin maailmaa joku tuomitaan kuolemeaan niin Kolosseumissa palaa sinä yönä keltaiset valot.
Kolosseumilla on yritetty pitää joitakin konsertteja mutta tilat ovat sopimattomat koska Kolosseumille ei saa tarpeeksi istumapaikkoja. Kolosseumilla ovat esiintyneet esimerksiki Ray Charles, Paul McCartney ja Elton John.
Vuonna 2007 julistettiin Kolosseumi yhdeksi uudesta seitsemästä maailman ihmeestä.
Kolosseumin tuleva kohtalo on kovasti vaakalaudalla. Rakennukseen on asennettu hälytyssysteemi joka hälyyttää jos rakennus vähänkin alkaa horjua tai täristä. Melko usein käy niin että koko rakennus on tyhjennettävä ja ovet suljettava kun hälytys käy. Rakennuksesta on löydetty noin 3000 vakavaa vahingoittunutta kohtaa ja rakennus on noin 40 cm kallellaan.
Tukimuuri
