Palazzo Borghese

Palazzo Borghese, Piazza Borghese/ Via del Arancio

Palatsi Borghesea ei pidä sotkea Villa Borgheseen, joka sijaitsee Pincion puistossa. Palatsi on valtava kolossi Piazza Borghesella. Palatsi vie kokonaisen kortteliston tilaa Via Ripertalta itäänpäin. Palatsit olivat talviasuntoja ja villat kesähuviloita.

Ripettan satama hajoitettiin 1900-luvulla kun Teveren rantoja, Lungoteverejä, rakennettiin ja joen reunat vahvistettiin. Satama sijaitsi noin kolmesataa vuotta Via di Ripettan kadun varrella, San Girolamo degli Sciavonin kirkon edustalla. Alue on erittäin vanha, ensimmäiseltä vuosidalta ennen ajan alkua. 

Palazzo Borghese on vieläkin Borghesen suvun privaatti käytössä, mutta osaa palatsia näytetään silloin tällöin. Palatsissa on sviitti jota vuokrataan. Palatsista on siirretty taidetta ja patsaita Galleria Borgheseen. Täällä olen kertonut Galleria Borghesesta.

Nykyään San Girolamo degli Sciavonin kirkko on Roomassa asuvien kroatialaisten kotikirkko. Katu kirkon edustalla on nykyään nimeltään Via Tomacelli. Nykyinen kirkko on kuitenkin 1500-luvulta. Alkuperäinen kirkko samalla paikalla oli kroatialaisen papin Hieronymos Potomjen perustama. Alue oli jo ollut aikansa kroatialaisten asuinalueutta Roomassa. Pyhän Hieronymoksen paavillinen instituutti sijaitsee siinä vieressä, Via Tomacelli 132. Kirkossa pidetään messuja niin italiaksi kuin kroatiaksikin.

Nimitys Sciavoni tarkoittaa oikeastaan orjia. Aikoinaan tällä nimityksellä tunnettiin dalmatialaiset ja istrialaiset Roomassa. Sciavoni on aivan tavallinen italialainen sukunimi nykyään.

Palazzo Borghese näkyy kuvassa kirkon oikealla puolella. Siinä näkyy ensin palatsin alempi pääty ja itse palatsin korkeampi osa sen takana.

Palazzo Borghesen päädyn kohdalla pysähdyn joka kerta kun kuljen Via Ripettaa. Minun mielikuvitustani kiehtoo jotenkin tuo palatsin pääty, taioikeastaan koko alue. Paltsin pääty onkin rakennettu myöhemmin kuin itse palatsi. Päädyssä on jopa kadulta suoraan sisäänkäyntikin.  Vaukuttaa siltä kuin Espanjan  suurlähetystö sijaitsee palatsin päädyssä.

Pääsisäänkäynti on kuitenkin Piazza Borghesella. Varsinkun tuo ylin parveke vaikuttaa ihastuttavalta paikalta istua.

Via Borghesen katu johtaa Piazza Borghesen torille.

Palazzo Borghese, Piazza Borgehse/Via dei Condotti

Palatsin paikalla sijaitsi jo Monsignor Tommaso del Giglion omistama palatsi jonka oli suunnitellut Giacomo Barozzi da Vingola. Espanjalaien kardinaali Pedro Manuel De Deza osti palatsin, kunnes Camillo Borgehse kiinnostui palatsista. Kardinaali Camillo Barberini pyysi Martino Longhia suunniitelmaan Borghesen mahtavalle ja rikkaalle suvulleen oman palatsin Roomaan. 

Borgheset ovat kotoisin Sienan maaseudulta. Suku on Italian vanhin aatelisuku, alunperin italialainen ruhtinas-suku, joka kuuluu ns erikoiseen aateliseen yläluokkaan, Nobilta Nera, ja  joista on noussut useita paaveja virkoihin. Ruotsin Bernadotte kuningassuku kuuluu myös Nobilta Neraan, syystä että vuonna 1806 Napoleon otti haltuunsa Pontecorvon, jonka hän myönsi marsalkka Jean Baptiste Bernadottelle omaksi ruhinaskunnaksi.   

Borghesen suku on jakutunut useisiin haaroihin kun suvun jäsenet ovat avioituneet toisten aatelissukujen jäsenten kanssa. Nykyään suvussa on neljä haaraa, Svusta on nousut paaveja ja kardinaaleja. Muun muassa täällä olen kertonut Borghesen suvusta.

Italiahan oli jakautunut luksuiin ruhtinssukuinin ja ruhtunaskunnat yhdiettiin Italain valtiokis vasta 1848-1870. Sellasia vielä elossa olevia perusaatelissukuja/ruhtinaallisia sukuja, ovat Borghesen lisäksi Colonna, Massimo, Orsini, Pallavicini, Odescalchi ja Ludovisi. Sukupuuttoon kuolleita Nobilita Nera sukuja ovat esimerkiksi Savelli, Caetani, Aldobrandini ja Conti. 

Vuonna 1605 valittiin Camillo Borghese paaviksi ja hän otti nimekseen Paulo V. Paavi luovutti palatsin veljilleen Francescolle ja Giovanni Battistalle, kun hänestä tuli paavi. Veljekset antoivat ohjeet Flaminio Ponziolle laajentaa palatsia vielä entisestään. Flamino Ponzio alitti korjaustyöt ja hänen kuoltuaan jatkoi Carlo Maderno ja Giovanni Vasanzio rakennustöitä.

Kuvassa häämöttää sisäpihan toisella puoliskolla se ns salainen puutarha ja Gallerai Cembalo. Näitten pylväiden juurella vartija tarkastaa tulijoiden henkilöllisyyden ja oikeuden tulla pihalle.

Tältä näyttää sisäpuolella.

Sispihalta pääsee Galleris Cembaloon, jonne on sisäänpääsy Largo Fontanella Borgheselta. Largo della Fontanella on kuja joka kulkee Palatsin oiukeata kuvetta, laskein pääsiäänkäynnitsä siis oikealle. Siinä oven edutaall seisoo kaksi konepistooliella varustautunutta vartijaa ja heidän jeeppinsä. Luultavasti Borghense suku käyttää tätä sisäänkäyntiä ja pääsisäänkäynti on aina lukittu.

Sisäpihan takana sijaitsee ns salainen puutarha, Ninfeo di Palazzo Borghese, joka on todella kaunis, mutta sinne onkin harvoin mahdollisuus päästä katsomaan. Tänne ja sen vieressä sijaitsevaan Galleriaa Cembaloon on etukäteen tehtävä ilmoitus, jossa on kerrottava nimensä ja e-postiositteensa. E-postissa sitten saa päivämäärän ja kelloajan koska vartijat avaa portin.

Camillo Borghese, 1552- 1621, paavi Paulo V

Camillo Filippo Ludovico Borghese 1775-1832

Camillo meni naimisiin Nepoleon I:n siskon Pauline Bonaparten kanssa. Villa Borghese on ennen kaikkea rakennettu Paulinea varten, vaikka Pauline ei siellä juuri asunut. Hänellä oli oma huvilansa puutarhoineen Via XX Settembre 23. Sisäänkäynti Via Piave 23. Huvilassa sijaitsee nykyään Ranskan Vatikaanin suurläehtystö. Camillo oli Sulmonan, Rosanon ja Guastallan prinssi ja asui mieluiten Firenzessä. Borgheset kuuluvat siihen ylinpään aatelistoon joilla on oikeus ja kunnia olla niin  Italian kuin Vatikaaninkin kansalaisia.

 

Piazza Borghese

Torin ympärillä sijaistee yliopiston arkkitehtinen tiedekunta ja seitsemäntoista antiikkimyymälää. Myymälöissä myydään myös modernia taidetta, koruja, maalauksia ja jopa patsaita jne.  Myymälät ovat avoinna joka päivä kello 10.00-19.00. 

Kahvi ja viinibaari/bistro dopolavore, Piazza Borghese

 Avoinna joka päivä kello 7.00-24.00

Piazza Borghesella tuossa vasemmalla puolen sijaitsee kahvila, Cafe Borghese. Vaikuttaa siltä kuin kahvila olisi vaihtanut nimeä, ehkä omistajaakin. Vaikka siinä on kyllä kahdellekin kahvila/baarille tilat. Täytyypä käydä katsastamassa kun aika antaa...

Tyypilliset renesanssin aikaiset ikkunnpuitteet

Via della Ripettan puolelta palatsin pääty näytti tällaiselta

Villa Borghese Pincion puistossa

Villa Borgese: Borghese Museum ja Galleria, Piazzale del Museo Borghese

Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello  9.00-19.30

Villa Borghese'essa sijaitsevat maalaukset ja patsaat haettiin täältä Palazzo Borghesesta.

Cappella Sistina/ Santa Maria Maggiore

Paavi Sisto V/Sixtus V/ Felice Peretti 1521-1590

Paavi Sisto V rakennutti itselleen Santa Maria Maggioren basilikaan oman kappelin johon hänet on haudattu. Hänen sydämensä on kuitenkin Fontana di Trevin vieressä seisovassa kirkossa SS Vincenzo e Anastasian kirkkossa. Sisto V pyysi Domenico Fontanaa rakentamaan hänelle oman kappelin joka olisi pyhitetty pyhille sakramenteille, Santissimo Sacramente.

Santa Maria Maggioren basilika, mikä kuuluu Vatikaanille. Basilika on esikristillisen ajan kirkko, valmistunut jo vuonna 432, ja se on yksi Rooman neljästä pääbasilikasta, basilicae maiores, Pyhän Pietarin basilika mukaan lukien.

Vuosina 1268-1953 oli Santa Maria Maggiroen basilika Antiokian latinalaisen patriarkan pääpaikka Roomassa. Viimeinen patriarkka oli nimeltään Roberto Vincentino. Hänen kuoltuaan ei enää valittu patriarkkaa. Kerran on jopa latinalannen patriarkka toiminut paavina, kun Giovanni Battista Pamphili valittiin paaviksi vuonna 1644. Hänestä tuli paavi Innocnetius X. 

Täällä olen aikaisemmin kertonut Santa Maria Maggioresta.

Cappella Sistina

Ciborium kappelin keskellä lattialla on Giovan Battista Ricci suunitellut. Se on valmistettu kullatusta pronssista. Kaksi paavia on haudattu kappeliin, Sixtus V Felice Peretti ja  Pio V. Ghislieri. Sixtus V vihki kappelin 30.heinäkuuta 1589. Vain vuosi sen jälkeen hänet haudattiin Ciboriumin alle kpryptaan.

Vatikaanissa on myös Sikstiiniläinen kappeli/Cappella Sistine johon ei tätä kappelia pidä sekoittaa.

 Paavi Pius V

Ciboriumin alle kryptaan on paavi Sixtus V Peretti haudattu

Borghesen kappeli / Cappella Paolina

Cappella Paolina/Cappella Borghese,

 Santa Maria Maggioren basilika

Upea ja ylellisesti sisustettu Cappella Paolina (Paulinan kappeli), joka on osa Santa Maria Maggioren kirkkoa, rakennettiin ruumiskappeliksi paavi Paavali V:lle/ Camillo Borghese:lle  (1605-1621), joka kuului Borghese-sukuun.

Tässä kappelissa pidetään päivittäiset rukoushetket, 

Arkena kello: 7 - 8 - 9 - 10 - 11 - 12 - 18.

Pyhinä: klo 7-8-9.

Roomasta löytyy kolme kappelia nimeltä Cappella Paolina, Santa Maria Maggioren basilikasta, Vatikaanin ja Quirinalen palatseista. Tässä siis on kyse Cappella Paolinasta Santa Maria Maggioren basilikassa.

Santa Maria Maggioren basilika kuuluu Vatikaanille. Kaikki kirkot Roomassa ei toki kuulu Vatikaanille, päin vastoin, vain aniharvat. Pitää muistaa että tämä kappeli on yksityisen suvun hautauskappeli, nimittäin arvovaltaisen Borghesen suvun kappeli.

Tämän kappelin sisäänäynin edustsall on penkki missä käyn istumassa joka kerta ennen Roomata lähtöä. Salus Populi Romani ikooni on roomalaisten suojelija, varsikin terveyden suojelija.

Salus Populi Romani

Kappelin Maria ja Jeesus lapsi ikooni sijaitsee pääalttarilla kullatussa raamissa. Sen nimi on Salus Populi Romani, mikä tarkoittaa "roomalaisten suojelijaa", varsinkin roomalaisten terveyden suojelijaa. Luonnollisestikin ikooni on ollut Rooman tärkein ja rakkain. 

Ikoonin luullaan tulleen Roomaan Konstantinopelista Pyhän Helenan mukana. Helena oli Konstanstinus Suuren äiti, molemmat merkkihenkilöitä kristinuskon perustamisessa ja virallistamisessa. Vuosisatoja ikooni sijaitsi kastekappelin oven yläpuolella.

Ikooni oli aikaisemmin nimeltään Regina Coeli/taivaan kuningatar. Ikoonille valmistetiin marmorista tabernacolo/sakramenttikaappi, ja se asetettiin kirkkosalin seinälle 1300-luvulla. Vuonna 1613 ikooni siirrettiin Paolinan kappeliin. 

Santa Maria Maggiore on kolmas järjestyksessä Vatikaanin patrialkaalisista basilikoista. San Giovanni in Lateranon basilika on kaikkein kristillisten kirkkojen äiti ja siksi tärkein kirkko kaikista kristillisistä kirkoista maapallolla. Toiseksi tärkein on Pyhän Pietarin basilika.

Jesuiitit palvoivat  tätä ikoonia 1500-luvulla. Efesoksen kirkolliskokouksessa vuonna 431 päätettiin että Pyhää Mariaa kunnioitetaan Madre di Dio/Jumalan äitinä. Paavi Sisto III/Sixtus III rakennutti Pyhälle Jumalan äidille oman kirkon, Santa Maria in Maggioren. 

Maria ikooni on ns Luukas ikooni, jollaisia on useita maailmalla. Luullaan että ikoonit on maalannut itse pyhä Luukas. Ikooni on reilut metrin korkea ja tehty setripuusta ja merkattu bysanttisilla merkeillä. Kuvatyypiltään se on peräisin antiikin ajalta. Patheonissa on samantyyppinen ikooni joka on vuodelta 609. Luultavasti tämä Santa Maria Maggioren ikooni on samalta ajalta.

Cappella Paolinan kaunis rautaprotti

Portti on suljettu nykyään messun aikana jottei väki juokse sisään ja ulos ja häiritse messua. Santa Maria Maggioren kirkko on erittäin suosittu paikka. Jotkut viettävät siellä usein aikaansa ja toiset käyvät ohi mennen. Työssäkäyvät piipahtavat pikaisesti ohimennen kappelissa ja eläkeläiset saattavat viettää aikaansa istuskellen kappelin penkillä. Turisteja tungeksii päivät pitkät vuodet ympäri basilikassa.Messuja pidetään pääalttarilla silloin tällöin, Paolinan kappelissa ja myös sen vireisessä kappelissä, Cappella Sforza.

Paavi Paulo Camillo Borghese tomi paavina vuosina 1605-1621, ja me voidaan kiittää häntä Paolina kappelin olemassaolosta. Kappeli sijaitsee  vastapäätä Sikstiiniläistä kappelia, jonka Paulo V rakennutti itselleen hautamuistomerksiksi. Hän jopa vahti rakennustöiden edistymistä.  

Paavi Sixtus V Peretti toimi paavina vuosina 1585-1590. Hän oli Rooman tärkein rakennuttaja-paavi. Paulo V oli tärkein vastauskonpuhdituksen päähenkilöistä. Hän syntyi köyhän maalaistalon pojaksi ja toimi sikopaimenena, ennen kuin hänestä tuli munkki. Sixtus V oli myös ankara rangaistusten jakaja. Hän käski apulaistensa laittaa ragaistuksen saaneiden päät seipäiden päähän. Se oli paavi Sixtus V joka perusti inkvisitio laitoksen, missä tuomittiin harhaoppisia kuolemaan. Sixtus V aloitti myös pyhimysten nimitykset. Hän pani alulle sensuurin, mikä koski kaikkea painettua ja kirjoitettua tekstiä.

Paavi Paulo V Borghese syntyi Roomassa. Hän kuului siennalaiseen Borghesen aatelissukuun, mistä tuli myöhemmin yksi Rooman rikkaimmista ja vaiktusvaltaisimmista suvuista. Paulo V oli suuri taiteilijoiden suojelija ja hän kokosi valtavat taideaarteet Palazzo Borgheseen, jonka hän rakennutti keskelle Roomaa. Taidekalleudet siirrettiin myöhemmin Villa Borgheseen mistä tehtiin sittemmin Galleria Borghese.

Kappelin pääalttari ja Maria ikooni on vuodelta 609

Paolina kappelin täydellinen nimi on Cappella Paolina Borghesiana. Paolina oli Napoleonin sisko ja naimisissa upporikkaan Camillo Borghesen kanssa. Aviopari eli enimmäksen omaa elämäänsä, eikä heille synytynyt lainkaan jälkeläisiä. 

Paolina Bonaparte Borghese 1780-1825

Hän syntyi Korsikalla ja kuoli Firenzessä. Hänet on haudattu Bolognaan San Petronion basilikaan. 

Paolina oli Carlo Buonaparten ja Letizia Ramolinon kuudes lapsi. Paolinan vanhin veli Napoleon oli Ranskan ensimmäinen keisari. Paolina avioitui Charles Leclercin kanssa joka oli ranskalainen generaali. Hän kuoli vuonna 1802. Miehensä kuoltua Paolina meni naimisiin Sulmonan kuudennen prinssin, Camillo Ludovico Borghese kanssa. Camillo syntyi Roomassa. Hänen isänsä oli Marcantonio IV Borghese. 

Borgheset ovat sienalaista aatelissukua, Italian vanhinta ja arvovaltaisinta, ns Nobilta Near/Black Nobility. Heidän esi-isänsä Marcantonio muutti Roomaan 1600-luvulla ja hänen pojastaan Camillo Filippo (1552-1621) tuli Paavi Paulo V vuonna 1605. Paavi Paulo V Borghese on haudattu Cappella Paolinaan. 

Paavi Paulo V:n veli Fransesco avioitui Aldobrandinin tyttären kanssa ja sai maita ja mantuja sekä herttuaan tittelin. Paavin sisko meni naimisiin Caffarellin suvun edustajan kanssa ja hänen poikansa Scipione Caffarelli alkoi kuitenkin kantaa hieman arvovaltaisenpaa Borghesen sukunimeä. Hänkin sai suuret tilukset ja nimityksen Viveron prinssi. Borgheset omistivat siihen aikaan eniten Rooman maaseudun maa-alueista.

Borghesens suvun rikkaudet ja valta sen kuin kasvoi entisestään. Paavi Paulo V kaiverrutti Pyhän Pietarin basilikan julksivuun kirjoituksen I honorem Principis Apostoli Paolus Borghesius Romanus Pont Max anno MDCXII-Pont VII. Hän laittoi myös Borghesen sukuvaakunan julkisivuun. Paavin ylistys itselleen. Hän lisäsi nimensä yhteyteen sanan Romano merkatakaseen kuinka suuri valta hänellä oli Roomassa.

Camillo Borghese/paavi Paulo V (1552-1621)

Scipione Borghese, paavi Paulo V:n veljen poika, kokosi valtavat taideaarteet Palazzo Borgheseen, josta aarteet vietiin Villa Borgheseen ja josta sittemmin tehtiin Galleria Borghese.

Marcantonio II, Giambattista Borghesen poika, avioitui Orsinin tyttären, Camilla Orsinin, kanssa. Näin Marcantiono II:sta tuli kahden mahtavan aatelissuvun päämies. Heidän poikansa Paolo meni naimisiin Rosanon prinsessan Olimpia Aldobrandinin kanssa. Näin Borgheset saivat myös Aldobrandinin rikkaan aateilsusuvun kytkettyä omaan sukuunsa. Heidän pojastaan Marcantonio III:sta tuli Napolin varakuningas. 

Marcantonio III Borghese, Sulmonan viides prinssi, oli Camillo Filippo Ludovici Borghesen isä, joka pani Borghesen huvilan tekeille. Tämä Camillo Filippo, Sulmonan kuudes prinssi, meni sitten naimisiin Napoloenin siskon Paolinan kanssa.

Paolinan avioliiton järjesti Napoleon, mutta hän suuttui kun vihkiäiset pidettiin ennen kuin Napoleon ehti mukaan. Ehkäpä Paolina kosti veljelleen sen että veli pakotti siskonsa avioliittoon, johon hän ei halunnut. Napoleon sai suuret myötäjäiset Borgheselta ja oikeudet Borghesen naisten koruihin. Eikä ihme ettei heille syntynyt yhtään jälkeläistä. Toisaalta kerrotaan että heillä olisi ollut poika joka kuoli hyvin nuorena. Kerrotaan että Paolina oli silmin nähden rakastunut säveltäjä musikantti Niccolò Paganiniin.

Paolinasta tuli Guastallan prinsessa ja herttuatar, joka ei juuri koskan tavannut miestään. Vuonna 1806 hän möi Guastallan Parman herttuualle mutta piti kuitenkin tittelinsä. Napoleonin menetettyä valtansa ja  hänen paettuaan Elban saarelle, Paolina oli ainoa sukulainen joka sai käydä Elballa Napoleonin luona. Syy siihen oli yksinkertianen. Paolina antoi kaiken henkilökohtaisen omaisuutensa Naopleonille ja Elballe raahattiin kaikki mikä irti läksi. 

Vuonna 1815 muutti Paolina Roomaan, jossa asui myös hänen äitinsä Letizia ja muita Bonaperte sukulaisia. Paavi Pius VII Chiaramonti otti Paulinan suojelukseensa. Paolina asui huvilassa, Villa Paolina (entinen Villa Valenti) lähellä Porta Pia'a. Hänen aviomiehensä Camillo asui Firenzessä. Paolina ei siis asunut Villa Borghesessa, vaikka se oli rakennettu häntä varten. Villa Paolina Bonaparte sijaitsee Via Piave 23, Sallustianon kaupunginosassa. Toinen sisäänkäynti sijaitsee Via  20 Settembre 66-68. Sisäänpääsy vain sopimuksesta täältä. Huvilassa ja sen puutarhassa nimittäin nykyään huseeraa Ranskan Vatikaanin suurlähettiläs.

Museo Napoleonico, Piazza di Ponte Umberto 1 avoinna tiistaista suununtaihin kello 10.00-18.00. Sisänpääsymaksu 6 €. Napoleonin Roomassa asuvat sukulaiset kokosivat Napoleonia koskevaa materiaalia josta sittemmin tuli museo. Nykyään  museo on Rooman kunnan hallussa.

Letizia Ramolino/Nobile Maria Letizia Bonaparte, 1750-1836

Napoleonin ja Paolina Borghesen äiti. Kun Letizia oli 35 vuotias niin hänen miehensä, Napoleonin ja Paolinan, isä Carlo Buonaparte, kuoli syöpään. Buonapartet käyttivät italialaista ja ranskalaista muotoa sukunimestään, Bonaparte ja Buonaparte.

Letizia muutti Roomaan vuonna 1815 ja asui Roomassa kuolemaansa saakka, siis 21 vuotta. Hän asui Piazza Venezian reunalla sijaitsevassa Palazzo D'Aste-Bonapartessa. Hänen kuoltuaan perilliset, prinssit Canino ja Mucignano Bonaparte, möivät palatsin markiisi Misciatellille. Assitalia niminen firma osti palatsin vuonna 1972.

Letizia Bonaparten parveke, jolla hän istui päivät pitkät ja seurasi elämää  Via del  Corsolla ja  Piazza Venezialla.

Letizia

Tuo palatsin kulmalla sijaitseva parveke oli Letizian mielipaikka. Hänen apulaisensa on kertonut että Letizia istui joka päivä tuntitolkulla parvekkeella ja seurasi liikennettä torilla. Kun Letiziasta tuli sokea niin hänen apualaisensa istui Letizian kanssa parvekkella ja kertoi Letizialle mitä hän näki torilla. Siihen aikaan tori näytti aivan erilaiselta.

Letizian patsas Firenzen kansalliskirjastossa. Antonio Canovan veistos.

Lorenzo Borghese

Borghesen suku elää vieläkin. Kuvassa Lorenzo Borghese, prinssi Borghese, joka on Sulmonan neljästoista prinssi, Marcantonio Borghsesen suoralinjainen perillinen. Hän on myös Prince of Rossano. 

Lorenzon isä on prinssi Marco Luigi Costanzo Borghese ja äiti amerikkalainen Amanda Leigh. Lorenzo syntyi Milanossa mutta perhe muutti USA:n kun Lorenzo aloitti koulunkäynnnin. Nykyään hänellä on kaksi omaa firmaa hoidettavanaan, kosmetiikka-alan firmoja molemmat, mutta toinen on eläimille. Isä hoitaa isoäidin aluelle panemaa kosmetiikkafirmaa ja pikkuveljellä on myös omansa. 

Lorenzo on esiintynyt useamman kerran amerikkalaisissa TV-ohjelmissa kuten The Bachelor, America's Next Princess ja America's Next Top Dog, amerikkalaisessa Tanssi tähtien kanssa jne.

Hänen lisäkseen elää vielä nykyään kome muuta suvun haaraa, jotka ovat yhtyneet muihin aatelissukuihin kuten Aldobranbdini, Salviati ja Torlonia.

Prinssi Lorenzo Borghesen isoäiti, Marcella Borghese poseeraa Galleria Borghesessa Roomassa, Paolina Borghsesen patsaan äärellä. Tämä prinsessa oli bisnesnainen. Marcella asui miehensä Paolo Borghesen kanssa Villa Borghesessa. Hänen miehensä oli Bomarzon herttua ja Sant'angelo San Paulon prinssi. 

Marcella innvestoi paljon varoja kosmetiikka-allalle, ennen kaikkea Revlon firmaan. Saudi Arabian kuningasperhe osti myös osinkoja Revlonista vuonna 1992. Nykyään Borghesen kosmetiikkatuotanto on keskittynyt USA:n. Borghese kosmetiikkafirma investoi varoja myös amerikkalaiseen presidenttikampanjaan tukien John McCainia.

Cappella Paolina tai Cappella Borghese on Rooman upein sukukappeli. Paavi Paolo V Borgese rakennutti kappelin suvulleen silloisen Kirkkovaltion omistamaan basilikaan, Santa Maria Maggiore. Paavi halusi valmistuttaa oman kappelin Maria ikoonille, mutta ehkäpä sittenkin paavi ajatteli enempi omaa sukuaan. 

Arkkiehti Flavio Ponzio suunnitteli kappelin jota rakennettiin vuosina 1606-1612. Vuonna 1613 tammikuussa kappeli vihittiin. Kappelia kuitenkin koristeltiin vielä muutaman vuoden ajan. Borghese kappeli on vain 25 vuotta nuorempi kuin Sikstiiniläinen kappeli Vatikaanissa.

Kappelissa ei ole säästelty varoja. Se on rakennettu marmorista, kullasta ja jalokivistä. Kappelin alttari on valmistettu päärynäpuusta. Basilikan alla on krypta jossa lepää monta Borghesen suvun jäsentä kuten paavi Paolo V, Camillo Borghese, nykyisen Prinssi Lorenzon isovanhemmat, prinsessa Marcella Borghese ja Paulo Borghese.

Il Colosseo

 Il Colosseo, ns Anfiteatro Flavio, Flafiuksen ampfiteatteri

Flavian  suku kuului ns blebeijeihin/politikkoihin ja gens Juliaan. Julianiseen sukuun kuului vain alkuepräiset rikkaat aateliset, jotka olivat kotoisin Alba Longasta, Rooman eteläpuolelta. Julus Ceasarella oli tämä jalo kuinkaallinen ja jumalallinen syntyperä. 

Heillä oli oikeuksia jotka puuttui  muilta kansalaisilta. He saivat mm omistaa ja viljellä maata. Suku kuului ns alkuepräisiin aatelisiin Gens. Tosin sanoen suvun tai klaanin henkilöitä, jotka saivat sukunimen ensimmäisinä. Sukunimeä ei ollut lainkaan olemassa aikaisemmin, mutta sitten keksittiin antaa sukunimi suvun päämiehille joilla oli eniten valtaa.

Flavian suvulla oli erittäin suuri valta ensimmäisellä vuosisadalla jaa, jolloin sukuhaara Flavii Sabini vaati keisarillisen arvon. Flavian sukunimeä alkoivat käyttämään muutkin kuten keisari Constantinus I/Flavius Valerius Constantius, joka oli Konstantinus Suuren (272-337 jaa) poika. Sukunimellä siis oli niin suuri arvovalta. 

Muilla kuin aattelisilla ei ollut sukuniä lainkaan. He eivät sitä tarvineetkaan. Keisari Vespanianus kuului Flavii Sabina sukuhaaraan. Hän eli ja vaikutti ensimmäisellä vuosisdalla jaa, siis samaan aikaan kuin Flavian suku oli mahtavimmillaan. Samalla vuosisadalla, noin 70-80 jaa, rakennettiin Colosseumi, josta tuli ns flaviusten anfiteatteri. Colooseumi on vieläkin italiaselta nimeltään Anfiteatro Flavia. 

Giovanni Battista Piranesin kuvaus  Colosseumista noin vuonna 1750 

Kesiari Vespanianus (Flavii Sabina) pani aluella Kolosseumin rakentamisen mutta rakentaminen lopeteltiin vasta hänen poikansa Tituksen (39-81 jaa) kaudella. Kolosseumi rakennettiin Jerusalemin temppelin valloituksessa Roomaan raahatuista aineksista. 

Kolosseumi sai nimensä keisari Neron (37-68 jaa) valtavasta patsaasta, kolossista, joka seisoi Kolosseumin paikalla Foro Romaanon puolella.

Rooma vuonna 753 eaa

 

Septimontium, seitsemän alkuperäistä kukkulaa, Septius Tulliuksen aikana 500-luvulla eaa

Aluetta nimitettiin silloin nimellä Velia, joka sijaitsi Palatinon ja Oppiuksen välissä. Septimontium, seitsemän kukkulaa, oli joka vuotinen festivaali jota roomalaiset aikoinaan juhlivat. Velia kuului niihin seitsemään alkueperäiseen kukkulaan, Colli, jotka kuningas Servius Tullius luki kuuluvan Roomaan. Hän eli ja vaikutti 500-luvlla eaa. Kuninkaan nimeä kantava Rooman kaupungin ensimmäinen kaupunginmuuri valmistui vuonna 387 eaa. Rooman ympärillä oli sitä ennen jo jonkinlainen kuninkaallinen muuri, josta ei paljokaan tiedetä.

Serviuksen kaupunginmuuri on merkattu punaisella. Aurelianuksen muuri mustalla.

Nerolla oli asunto Domus Aurea, aivan Kolosseumin kupeessa, Colli dei Oppiolla ja hänellä oli ikioma tekojärvi juuri siinä paikassa jossa Kolosseumi seisoo nykyään. Sillä paikalla on ollut ammoisina aikoina luonnollinen järvikin, joka sitten kuivui suomaaksi. Keisari Nero oli sairasmielinen suuruudenhullu. Hänen huvilassaan, siinä tekojärven edustalla, oli suuri reikä katossa, kuten Pantheonissa. Vieraitten päälle tiputeltiin reiästä tuoreita kukkasia ja hajuvettä.

Keisari Neron patsas oli 40 metriä korkea ja valmistettu kullatusta pronssista. Kolosseumin virallinen nimi italiaksi on vieläkin Anfiteatro Flavio. Nero sytytti tulipalon Kolosseumin alueella vuonna 64 ja tulipalon jälkeen hän rakennutti oman huvilansa alueelle. Hän vedätytti Aqua Claudian akveduktin  omaan huvilaansa ja tekojärveen saakka. Keisari Nero tapettiin vuonna 68 jaa. Kolosseumia alettiin rakentamaan noin vuonna 60-70 jaa. Neron kuoleman jälkeen patsas sulatettiin ja siitä tehtiin aseita. 

Näkymä Kolosseumilta Veenuksen ja Rooman temppelin suuntaan.

Patsaan alusta löytyy Colosseumin ja Veenuksen ja Rooman temppelin väliseltä alueelta. Kaikki Neroa muistuttava hajoitettiin perin juurin. Osasta Kolosseumia tukevista rautaosista tehtiin myös aseita, joka johti siihen että Kolosseumi hajosi pahasti maanjäristyksissä, joita on sattunut kautta vuosien Roomassa, ja maa tärisee jonkin verran päivittäin vielä nykyäänkin.

Sitä paitsi Kolosseumi seisoo melko suoperäisellä maalla vieläkin. Metrolinjakin vedettiin sen alitse aikoinaan. Marmorit haettiin myös pois Kolosseumista ja niitä käytettiin rakennettaessa muita rakennuksia, kuten Pyhän Pietarin basilikaa ja Fontana di Trevin suihkulähdettä. 

Lawrence Alma-Tademan maalaus siitä kun Neron kolossia työstetään

Neron kolossin veisti Zenodoro, joka oli kreikkalainen kuvanveistäjä. Kolossi oli 33,5 metriä korkea, mutta toisten mittausten mukaan se on voinut olla muutaman metrin korkeampikin. Alunperin Neron kolossi seisoi Domus Aurean vestibulossa, aulassa. Kun Domus Aurea paloi tulipalossa, niin keisari Vespanianus antoi korjauttaa kolossin, josta tuli Aurinkojumalan symbooli. Tarvittiin 24 elefanttia siirtämään kolossia Veenuksen ja Rooman temppelin edustalle. 

Gladiaattoripelit olivat erittäin suosittuja ensimmäisinä vuosisatoina jaa Roomassa. Niitä seurattiin viikkotolkulla. Keisari jakoi jopa ruoka- ja juomapakkauksia, jottei katsojien tarvitse lähteä Kolosseumilta minnekään. Keisarilla oli oma aitionsa, jossa hän istui niin usein kuin ehti muilta kiireiltään.

Kun keisari Titus vihki Kolosseumin, niin juhlallisuudet kestivät 100 vuorokautta ja sinä aikana tapettiin noin 11000 eläintä ja useat tuhat Gladiaattoria kuoli. Kolosseumin alla kulki tunneleita, joissa villit eläimet odottivat vuoroaan. Siellä oli myös huoneita rikollisille ja juutalaisille, jotka uhrattiin Kolosseumilla.

Ladus Magnus

Gladiaattorit kulkivat myös maanalaista käytävää pitkin gladiaattorikoulusta Kolosseumiin. Gladiaattorikoulun, Ladus Magnus, rauniot  on vieläkin jäljellä Via Labicanan vieressä. Gladiaattorit pääsivät myös hengestään ennemmin tai myöhemmin ja siksi gladiaattorikoulussa oli vain kuoleamaan tuomittuja rikollisia. Gladiaattoripelejä pidettiin 500-luvulle saakka, galdiaattorit lopetettiin ensin. Sen jälkeen kolosseumista rakennettin kirkkosali mutta se ei vetänyt väkeä, joten tilat vuokrattiin asunnoiksi  ja verstaiksi 1100-luvulle saakka.

Frangipanen aatelissuku otti Kolosseumin alueen omistukseensa ja he vahvistivat rakennusta ja käyttivät sitä yksityistarkoituksiin. Maanjäristys tuli ja hajoitti rakennuksen pahasti. Jokin luostarijärjestö teki siitä luostarin ja luostarina se toimi noin 500 vuotta, pitkälle 1800-luvulle saakka.

Paavi Sixtus V Felice Peretti suunnitteli tehdä Kolosseumista 1500-luvun lopulla tekstiilitehtaan. Hän aikoi antaa tehtaassa töitä "ilotytöille" jotka patrulloivat joukoittain siihen aikaan Rooman katuja. Mutta paavi kuoli ennen kuin hänen ideansa ehdittiin toteuttaa. 

Kardinaali Giovanni Battista Altieri ehdotti vuonna 1671 että Kolosseumilla voitaisiin alkaa pitää härkätaisteluja mutta roomalaiset eivät olleet innostuneita. Paavi Benadictus XIV Prospero Lorenzo oli sitä mieltä vuonna 1749 että Kolosseumi on pyhä paikka koska siellä alkukristityt kuolivat marttyyrikuoleman. Seuraavat paavit korjauttivat Kolosseumia, seinät tuettiin, ja myös Benito Mussolini osallistui 1930-luvulla Kolosseumin uuskorjauksiin. 

Kolosseumi vaatii vieläkin jatkuvaa huoltoa. Vuodesta 1993 vuoteen 2000 tehtiin erittäin suuria korjauksia ja turva-ja hälytyslaitteita asennettiin rakennukseen. Rooman kunta vaihtoi yövalaistuksia siten että kun jossain päin maailmaa joku tuomitaan kuolemeaan niin Kolosseumissa palaa sinä yönä keltaiset valot.

Kolosseumilla on yritetty pitää joitakin konsertteja mutta tilat ovat sopimattomat koska Kolosseumille ei saa tarpeeksi istumapaikkoja. Kolosseumilla ovat esiintyneet esimerksiki Ray Charles, Paul McCartney ja Elton John.

Vuonna 2007 julistettiin Kolosseumi yhdeksi uudesta seitsemästä maailman ihmeestä.

Kolosseumin tuleva kohtalo on kovasti vaakalaudalla. Rakennukseen on asennettu hälytyssysteemi joka hälyyttää jos rakennus vähänkin alkaa horjua tai täristä. Melko usein käy niin että koko rakennus on tyhjennettävä ja ovet suljettava kun hälytys käy. Rakennuksesta  on löydetty noin 3000 vakavaa vahingoittunutta kohtaa ja rakennus on noin 40 cm kallellaan.

Tukimuuri