HUOM! Galleria Borghese'en on ehdottomasti etukäteen varattava pääsyliput. Galleria Borghese on Rooman suosituimpia nähtävyyksiä!
Tämäkin postaus meni uusiksi, koska bloggeri alkoi taas tekemään omiaan...
Tämä Galleria on Rooman ehdottomasti suurimpia nähtävyyksiä. Villa Borghesen puisto ja sen suuri ja viihtyisä puistoalue kuuluvat yhteen Parco Pincion puistolalueen kanssa. Pincio on yksi Rooman seitsemästä kukkulasta. Puistoalue sijaitsee Rooman keskustan pohjoispuolella, Aurelianuksen kaupunginmuurin ulkopuolella.
Puistoalueelle on kaiken kaikkiaan yhdeksän sisäänkäyntiä.
Sisäänkäynnit puistoalueelle on merkattu nuolilla. En mene vannomaan että jokainen portti on avoinna. Bussiryhmä matkailijat tulevat Galleriaan busseillaan koillisen portin kautta, Via Pietro Raimoldin kadulta.
Puistolalueen koillisessa nurkkauksessa sijaitsee Bioparco di Roman eläintarha ja Zoologien museo, ja niittenkin ympärillä on erittäin kaunista puistolauetta, joka on suurelta osin lasten leikkipuistona. En ole mikään eläintarhojen ystävä, joten en osaa sanoa tästä Rooman eläintrahasta mitään. Galleria Borgseen pääsee kävellen ja polkupyörällä eläintarhan pääportilta. Siinä vuokrataan erilaisia 'menopelejä' polkuypyörien lisäksi.
Pincion pusiton itäisellä ja pojoisella puolella sijaitsee upeita suurlähetystöjä ja Rooman yläluokan rikkaitten isoja huviloita. Tällä alueella sijaitsee myös joitakin luksusluokan hotelleja kuten Parco dei Principi Grand Hotel Spa ja Hotel Aldrovandi ja Rome Marriott Grand Hotel Flora, joka sijaitsee alueen eteläpuolella, Porta Pinciolla.
Taitava arkkitehti Giseppe Valandier suunnitteli Pincion puistoalueen vuosina 1809-1814, ei kuitenkaan Villa Borghesen aluetta. Täällä olen tehnyt postauksen Parco di Pincion puistoalueesta. Villa Borghesen puistoalue on siis tavallaan osa Parco di Pinciota.
Hän joka halua nähdä koko Pincion alueen ja käydä myös Galleria Borghesessa, voi lähteä Porta di Popolta tai Salita del Pinciolta (kartalla vasemmalla) ylös Terazza del Pinciolle. Siitä sitten maleksia systemaattisesti pitkin kujia, mieluiten kartta kädessä, jotta säästää turhia askeleita.Täällä ei ole mitään pelättävää!
Hän joka haluaa käydä vain Borghesen Gallerissa ja sen puistoalueella voi mennä alueelle sisään joistakin Via Pincianan kadulta avautuvista porteista. Porta Pinciana Via Vittorio Veneton kadun päässä on yksi ehdottomista suosikeistani. Portilta on reilu puoli kilometriä Galleria Borgheseen.
Jos jalat väsyy niin takaisin päin voi ottaa bussin 52 tai 53 Via Pincianalta Rooman keskustaan. Pysäkki Pinciana/Allegri sijaitsee hieman pois päin Villa Borghesesta Via Pinacianan varrella. Tai päinvastoin, ajaa ensin busilla Galleria Brogheseen ja siitä sitten kävellä Villa Borghsen puistoaleen lävitse vaikka aina Piazza Popololle saakka.
Bussi 910 on kätevä Galleria Borgheseen päin mennessä. Bussi kulkee Terminin rautatieasemalta Borghesen Gallerian ohitse ja psyähtyy Pinciano/Museo Gallerian pysäkillä. Bussi kulkee toista reittiä takaisin päin. Pinciana/Galleria Borghesen pysäkillä Via Pincianan kadulla pysähtyy useita busseja kuten 52, 53, 63, 83, 92, 223, 360 ja 910.
Villa Borghesen puistoon on lukusia siäänkäyntejä ja kuvassa on niin sanottu pääportti Viale Giorgio Washingtonilla, Piazzale Flaminio'lla. Tätä porttia ei koskaan enää suljeta. Tuossa bussipyskeillä pysähtyy bussit 61 ja 160, sekä 120F ja 150F, joista nämä kaksi viimeistä kulkee vain sunnuntaisin ja kaikki neljä bussilinjaa on avattu ennen kaikkea työssäkäyviä varten.
Piazzale Flaminio on yksi Rooman vilkkaimmista liikenneristeykistä. Aukiolla vilisee väkeä, samoin kaupunginportin sisäpuolella Piazza del Poplolla. Piazzan ympäritössä sijaitsee useit hyvätasoisia hotelleja, mutta kalliita.
Torin eteläpuolelle on synytnyt kolmionmuotoinen alue Tridente, mitä reunustaa Via del Babuino, Via di Ripetta ja Piazza Augusto Imperatore+ViaVittoria, ja aluen keskellä kulkee Via del Corson katu pohjois-etelä-suunnassa. Tämä Tridenten alue on shoppailun mekka.
Flaminion rautatieasema (junaa en suosittele jos ei ole aivan pakko) on tuossa Villa Borghesen puistoon johtavan portin vasemmalla puolella. Flaminion metroasema taas puolestaan sijaitsee Piazza del Popolon pohjoispuolella. Raitiovaunu 2:n päätepysäkki on Via Flaminian kadun alkupäässä.
Viale Giorgio Washingtonilta on portti, mikä yllä olevasta kuvassa näkyy. Siitä pääsee Pincion puistoon ja sen takana sijaitsevaan suureen Borghesen puistoon. Villa Borghese sijaitsee puiston itäisellä reunalla kun taas tämä portti sijaitsee sen läntisellä reunalla, Piazza del Popolon luona, kaupunginmuurin toisella puolen. Tässä on melkoinen autoliikenne, vaikka vielä vilkkaampi liikenne on viereiselle Viale Muro Torton tielle, mille ei jalankulkijoilla eikä pyöräilijöillä ole asiaa. Teitten välille on jopa rakennettu tarpeeksi korkea muuri, jotta kukaan ei edes vahingossakaan lähde kävelemään Via Mura Tortolle.
Viale George Washingtonin kadulla kulkee bussit 61 ja 160. Molemmat bussit tekee melko pitkän matkan kaupungin lävitse.
Puistoalueelle pääsee kyllä Piazza del Popololtakin, torin itäiseltä reunalta kiipeämällä portaita ja serpentiinipolkua nimeltä Salina del Pincio ylös Pincion puiston näköalatasanteelle.
Salita del Pincion polku ylös Terazza del Pincion näköalapaikealle
Santa Maria del Popolon basilikan kupeesta lähtee portaita ylös tuolle Salita del Pincion serpentiinipolulle. Pincion puisto ja Borghesen puisto ovat oikeastaan yhtä ja samaa puistoaluetta. Puistoalueen kuitenkin jakaa kahtia syvällä kallioiden välissä kulkeva autotie Viale del Muro Torto. Viale del Muro Torton yli kulkee vain yksi silta. Borghesen puistoalue vie puistoalueesta suurimman osan.
Tempio di Esculapio sijaitsee Parco Giochin puistoalueella
HUOM! Melkin koko Pincion ja Borghesen itäisellä alueella on atolla ajo kielletty. Poliisitkin liikkuvat hevosten selässä.
Tämä on Rooman upein puistoalue, joka on suunniteltu puisto, mutta nykyyän se on osittain luonnonvarainen puistokin. Enempi luonnonvaraisia puistoja Roomasta löytyy monia. Nykyään puistolalueella on myös ihastuttava yövalaistus.
Borghesen suku osti alueen vuonna 1580. Kun Acqua Felicen akveduktia alettiin rakentamaan niin Borgheset alkoivat suunnitella huvilaa alueelle. Scipione Borghese itse suunnitteli aluesuunnitelman, jonka sitten arkkitehti Flamio Ponzio toteutti. Huvila valmistui vuonna 1616.
Sen aikainen paavi Paulo V Borghese oli Scipio Borghesen äidin veli. Tavallaan paavi Paulo V Borghses adoptoi Scipionen, koulutti hänet ja jakoi hänelle omaisuuttaan ja varojaan, antoi Scipiolle kardinaalin viran ja vastuun useista kirkoista Roomassa. Scipio oli suuri taiteen ystävä ja ennen kaikkea hän toimi Gian Lorenzo Berninin suojelijana. Sen ajan taiteilijoilla piti olla joku rikas henkilö tai suku rahoittajana ja suojelijana. Näin monesta heistä kehittyi erittäin suuria mestareita jonkalaisia ei enää sen jälkeen ole syntynyt tällä maapallolla. Scipion ystäviin kuului useita taiteilojita joidenka luomuksia hän keräsi huvilaansa ja suureen palatsiinsa keskellä kaupunkia.
Lisärakennuksia ja uudistuksia on tehty 1700-luvun puolivälissä. 1800-luvun alulla Camillo Borghese osti lisää maa-aluetta, Porta del Popolon ja Porta Pincianan alueet. Puutarha ja puistoalueet ovat suurelti englantilasityyliset. Arkkiethti Luigi Canina suunitteli mahtavan sisäänkäynnin portteineen Piazzale Flaminiolta ja paljon paljon muutakin.
Kirkko rakennttiin alunperin Villa Borghesen huvilan ja puutarhan henkilökunnalle. Kirkkosali sijaitsee Casina di Raffaellon sisällä.
Puisto on Rooman suurin puistoalue ja puistossa on monia kymmeniä suihkulähteitä, patsaita ja tunnettujen henkilöiden pystyjä, tekojärviä, monenlaista kasvillisuutta.
Puistosta voi löytää ananaksia kasvamassa, tulppaanipuita, monenlaisia cedri ja kypressipuita, kastanjapuita ja kymmeniä muita puu- ja pensaslajikkeita.
Yucca, Aloe, Bambu, sitruunapuu, Eugalyptys, Magnolia, Cycaspalmu tai kruunukävykki ja monta muuta palmusorttia. Monenlaisia eläimiä löytyy myös puistosta,joutsenia ja muita vesilintulajikkeita. Tekojärvessä ja joissakin suihkulähteissä on kaloja ja vesikilpikonnia. Oravia, rottia, sammakoita ja metsähiiriä ja ties mitä siellä saattaa tulla vastaan. Satoja erilaisia kukkia ja kukkivia puskia, kuten cyklameja, orkideoja... Lisätietoa Rooman kunnan sivuilla.
Nazionale Arte Modernan luona voi jäädä pois raitiovaunun 3 tai 19 kyydistä ja nousta Galleriaa vastapäätä sijaitsevat leveät portaat ylös Pincion puistoon
Galleria on ihan käymisen arvoinen, vaikka saman raitiovaunulinjan varrella sijaitsee toinen ehkä vieläkin mielenkiintoisempai museo nimittäin Villa Giuliassa sijaitseva Etruskimuseo, josta olen aikaisemmin kertonut täällä. Galleria Nazionale Arte Modernasta olen myös tehnyt postauksen täällä. Samoilla raitiovaunilla pääsee myös Bioparcon eläintarhaan ja melko lähelle Galleria Borgheseakin. Pysäkin nimi on Bioaparco.
Kulkee tästä ohitse myös muutamia busseja kuten 88, 95, 490, 495 ja M.
Pelkistetty raitiovaunukartta. Vasemalla Vatikaani, keskellä oleva vihreä alue on Pincion ja Borghesen puistoalue. Oikealla alareunassa Terminin rautatieasema. Raitiovaunu kannaattaa ottaa, jos haluaa päästä museoalueelle Villa Pincion puiston pohjoispuolelle.Täällä sijaitsee Galleria Nazionae d'Arte Moderna ja Mudi Vilal Giulua,seo Nazionale Etrusco. Näiden lisäki alueella sijaiste useita kansallisia isntitutteja kuten Tanskan akademia,Ruotsin, Hollaniin, Romanian, Belgian Academia ja Egyptin instituutit. Suomella ei ole instituuttia Roomassa.
Via delle Magnolie, Pincion puisto
Puistossa voi ottaa vaikka hevoskyydin, mikä ei ole halpaa, tai vuokrata ajopelin
Goethe monumentti
Uccelleria, ns lintuhuone tai lintutalo
Viale del Muro Torto kulkee pystysuorien kalliokielekkeiden välissä. Aikoinaan näiltä kallionkilekkeiltä syöstiin ihmisiä kuolemaan jostain synnistä tai rikoksesta. Valokuva on otettu sillalta, joka ylittää Viale del Muro Torton. Silta kulkee via delle Magnolien kujan jatkeena ja johtaa Viale del Obeliscolle, jolta löytyy karuselli, kioski, luultavasti myös polkupyörien vuokrausta sekä vessa. Kun kävelee suoraan eteenpäin Viale del Obeliscoa niin joutuu näköalatasanteelle josta on mukavat näköalat Piazza del Popololle. Siitä pääsee sitten kujaa ja portaita pitkin alas Piazza del Popololle.
Näköalapaikan vieressä sijaitsee Casina Valandier, erittäin upea ravintola/kahvila jossa kannattaa käydä Garden Caffe'ssa tai Fountain's Gardenissa ainakin kahvilla. Tämä rakennus on kuuluisan arkkitehti Giuseppe Valandier'in sunnittelema casino.
Casina del Lago sijaitsee lähellä tekojärvrä, Viale delle Aranceria 2
Tämä kaunis ja erittäin viihtyisä kahvila sijaitsee aivan taivaallisen kauniilla paikalla. Ruhallisenpa ja idyllisenpää kahvilan paikak saa haeskella. Pöytiä sisällä ja ulkona. Taitaapa siellä saada pizzaakin. Sopii kaiken ikäisille. Mutta henkilökunta ei aina ole parhaassa vauhdissa eikä parhaalla päällä. Melko kallistakin. Eikä ihme sillä kahvila kuuluu yhteen Casina Valanderin kanssa.
Caffe delle Arti'n kahvila, Galleria Nazionale di Arte Modernan vieressä, Via delle Belli Arti 131, on ehkä parempi kohde, kalliimpijaj elegantimpi, mutta "toimii" paremmin. Makuasia ehkä.
Caffe delle Arti
Porta Pinciana on ihana kulkuväylä Borghesen puistoon. Portti sijaitsee via Vittorio Veneton päässä, josta muuten lähtee kävelytunnelikin, joka kulkee maan alitse Piazza Spagnalle. En halua kuitenkaan suositella ykisinäisiä naisia kulkemaan tunnelin kautta. Vaikka taskuvarkaita löytyy maan päältäkin.
1/2 dl esimerkiksi Extra neitsytoliiviöljyä, esim. Fruttato Intenso (Zetan oma öljymerkki)
3 dl kylmää vettä
Monelle Rooman matkaajalle on antiikki, kulttuuri ja ruoka tärkeimmät seikat. Roomassa kannattaa tosiaan syödä perinneruokia.
Meillä Ruotsissa on paljon italialaisia maahanmuuttajia, joita on tullut Ruotsiin kolmessa erässä. Useat heistä myy nykyään italialaisia ruokatuotteita. Zeta on erään Ruotsiin muuttaneen italialaisperheen oma tuotemerkki. Luonnollisestikin jokainen voi käyttää muitakin tuotteita. Itse ne käytä koskaan neitsytöljyä vaan ruotsalsiat rapsiöljyä, mikä on todettu terveellisimmäksi, ja siinä ei ole sivumakua tai hajua, vaan on täysin neutraali. Ruotsi teki valtavan projektin kehittäessään mahdollisimman hyvää rapsiöljyä ja sai siihen jopa EU:n tukea.
Piadina romagnola, toisen välissä on salamia ja toisen välissä luultavsti prahalaista keittokinkkua.
Italialaiset keittää kinkun ja sen jälkeen kevysetsi savustaa tjekkiläisen perinteen mukaan ja sen parenpaa kinkkua ei löydy varmaan mistään. Parasta kinkkua ikinä! Mutta kallista. Prahassa kinkkua syödään hapankaalin, keitetyn perunan ja oluen kanssa.
Ruotsalaisetkin keittää aina joulukinkkunsa, mutta se ei ole läheskään yhtä hyvää kuin tämä Prosciutto cotto Praga, jota valmisteaan Triesten alueella Italiassa. Tjekkiläiset unohtivat patentoida tuotteensa ja siksi italialaiset nappasivat reseptin itselleen. Ruotsissakin valmistetean Prahakinkkua nykyään ja myydään hintaan noin 70 € per kilo.
Piadinan valmistustapa on melko sama kuin Intiassa leivottaessa rotia tai chapatia. Piadina on perinteinen roomalainen leipä, mitä syötiin jo varmaan pari tuhatta vuotta sitten. Voi olla että napolilaiset keksivät pizzan kun saivat syödä piadinaa, mutta sitähän ei Italiassa uskalla sanoa ääneen. Piadinoja on varmasti yhtä montaa sorttia kuin pizzojakin. Jokaine voi laittaa Piadian vällin mitä itse ikinä haluaa.
Etruskit jo aikoinaan valmistivat focaccia leipää mikä muistutti piadinaa.
Tukholmassa voi ostaa valmista Piadinaa. Ruotsiinhan tuli paljon italialaisia jo 1600-1700-luvuilla ensimmäisen kerran. Toisen maailmansodan jälkeen italialaisia tuli pakolaisina Ruotsiin. 1970-luvulla he tulivat työmaahanmuuttajina Ruotsiin kun Ruotsi etsi työväkeä ympäri Eurooppaa. Västeråsiin tuli niin paljon italialaisia että Västeråsia alettiin kutsumaan nimellä Little Italy.
Nykyään on vaikea sanoa kuinka monella Ruotsissa on italialaiset juuret. Täällä kun avioidutaan ristiin rastiin. Hindut ja muslimit avioituvat usein myös keskenään. Syyrilaiset vain syyrialaisten kanssa. Ruotsalaiset naiset eivät ole lainkaan halukkaita avioitumaan muiden kuin ruotsalaisten, englantilaisten tai amerikkalaisten kanssa. Ranskalaiset ehkä kelpaa myös heille. Ruotsinsuomalaiset naiset näkyvät avioituvan hyvin helpolla maahanmuuttajien ja myös muslimien kanssa. Olen tavannut vain hunnuettuja ruostinsuomalsia naisia. Sen tunnistaa siitä että he puhuvat suomea lastensa kanssa. Heidänkin määrä on vähentynyt. Muut ei käytä Ruotsissa huntua, jotkut vain pääliinaa. Ueimmat ei käytä mitään, sillä tänne on tulltu pakoon islamin uskontoa ja halutaan elää ilman uskontoa.
Ja nyt leipomaan... sekoita kaikki kuivat ainesosat kulhoon. Purista valkosipulinkynsi ja sekoita uudelleen. Kaada vesi ja oliiviöljy ja vaivaa yhdessä tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina 7-8 osaan ja kaulitse ne noin 2-3 mm:n paksuiseksi jauhotetulla leivinpöydällä. Kuumenna paistinpannu keskilämmöllä ja harjaa leivät molemmin puolin oliiviöljyllä. Paista muutama minuutti molemmin puolin, jotta leivät muuttuvat kullanruskeiksi. Aseta keittiöpyyhkeen alle, kunnes se on jäähtynyt.
Intialaisethan ei rasvaa leipiä ennen paistamista, enkä minäkään suosittele sitä tapaa. Paarsta on rasvata leivät vasta valmiiksi paistettuina ja ne laittaa puhtaan keittiöpyyhelinan sisäänn leipäkoriin.
Piadinan sisään voi kääriä melkein mitä vaan. Useissa italialaisissa ravintoloissa Tukholmassa saa nykyään piadinaa monella eri täytteellä. Muun muassa Snaps Bar & Bistro, Gotgatan 48, Södermalm. Huom! Täällä on ikäraja 18 vuotta. Snaps on ennen kaikkea ruokala eikä juottola. Toisessa kerroksessa on pieni tanssilava, missä voi rentoutua töitten jälkeen.
Tonien paikka missä saa osta Piadina on Solnassa Råsundassa italialaisessa ravintolasa nimeltä enricos caffe & vinbar, Stråket 3 Råsunda. Tämä on pieni paikkallisten suosikki, missä on mukava juoda italialaiset kahvit tai lasin viiniä ja jutella. Kesäaikaan voi istua ulkona ja nauttia kesästä. Råsunda on kuin oma kyläyhteisönsä, missä viihdytään ja tunnetaan naapuritkin.
Ruotsalainen versio Piadinasta.
Strutto tässä roomalaisessa reseptissä tarkoittaa isteriä. Ister on perinteien ruunavalmistus rasva Italiassa. He käyttävät vieeläkin isteriä mielellään ruuan laitossa, varsikin leipätaikinaan halutaan laitaa struttoa tai lardia, kuten sitä myös kutsutaan. Italaissa on alueellisia eroja ruuanlaitossa, kuten on Ruotsissakin.
Struttoa voi ostaa Italiassa säilykepurkissa. Parmssa Italiassa on tehdas mikä valmistaa Struttoa. Sian niskarasva on erityisen maukasta paistetuna. Itse en kyllä aio syödä muuta kuin joskus pekonisiivuja tai kasslerin muodossa. Kassleri on eria asia muualla Euroopassa kuin mitä se on Suomessa. Kassleri on perinteinen saksalainen tuote, mikä on levinnyt Eurooppana. Italiassa varsinkin Bologanssa syödään paljon sianlihaa ja leikkeleitä. Jostain syystä ei Suomessa saa myydä kassleria sen periteisessä muodossa.
Ruotsalainen kassleri on tämän näköistä. Se on valmistuote, mitä voi syödä sillään vaikka leivän päällä, mutta siitä voi laittaa mitä merkillisimpiä ruokalajeja. Kassleri on suolavedessä liotettua, kevysesti savustettu ja usein Ruotsissa viinimarinoitu.
Pesto ei ole roomalaisten suosikki, eikä se ole myöskään suosituu Tukholmassa. Tomattikastikkeeseen ei noin vaan sekoiteta pestoa, kuten nykyään tehdään useissa valmiissa tomattikastikkeissa. Pesto syödään sillään spagetin kanssa eturuuaksi Pohjois Italiassa. Pesto on genualainen tapa syödä pastaa.
Italiassahan ollaan paikallispatriootteja varpaita myöten ja kunkin alueen omat perinneruuat ovat vieläkin ehdottomat. Toisten alueiden perinneruokia harvoin syödään muilla alueilla. Uutuuksiin ei sorruta, mutta nuorempi väki Italiassakin käy silloin tällöin syömässä hampurilaiset tai kepabit, jos rahat siihen riittää. Italialaisten tavisten palkat ovat hyvin alhaisia, joten ei niillä rahoilla ostella usein hampurilaisia.
Roomassa on vaikka kuinka paljon hampurilaisravintoloita, mutta niissä ei ole koskaan tunkua. Useimmat hampurilaisten syöjät ovat amerikkalaiset turistit ja ameirkkalaiset yliopisto-opiskelijat. Roomassahan on useita suuria amerikkalaisia yliopistoja. Roomalaisista perinneruuista teen erillisen postauksen blogiini...