maanantai 3. helmikuuta 2014

Domine Quo Vadis/Santa Maria in Palmis



Domine Quo Vadis tai Santa Maria in Palmis kirkko sijaitsee Via Appia Antican ja Via Ardeatinan risteyksessä. Teiden välistä, kuvassa olevan portin kautta, lähtee tie San Calliston katakombeihin. Sitä tietä pääsee myös San Sebastianin katakombeihin sekä Domitillan katakombeihin.


Domine  Quo Vadis,  Via Appia Antica 51, Achille Pinellin kuvaus

Fil: Eglise de Domine Quo Vadis Rome.JPG

Doe Quo Vadis, Santa Maria in Palmis

Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 8.00-18.00
 Kesäaikaan kirkko suljetaan vasta kekllo 19.00

Messu kaikkina muina arkipäivinä paisti ei tiistaisin kello 18.00 talviaikaan ja kello 19.00 kesäaikaan. Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 9.00 ja11.00 sekä 18.00 (talviaikaan) ja kello 18.00 (kesäaikaan).

Kirkko rakennettiin sille paikalle jossa Pietari kohtasi Jeesuksen, kun Pietari pakeni marttyyrikuolmeaansa. Tämä tarina kerrotaan Raamatussa Apostolien teoissa. Pietari kysyi Jeesukselta että Herra mihin olet menossa? Domine Quo Vadis? Jeesus vastasi että olen menossa Roomaan ristiinnauliittamaan toisen kerran. Sen kuultuaan Pietari katui pakoaan ja palasi takaisin Rooman ja suostui  kuolemaan marttyyrikuoleman.

Kirkon paikalla on alunperin 800-luvulta lähtien ollut sanctuarium, pyhäkkö mutta tämä kirkko rakennttiin sen päälle vuonna 1637. Kirkko rakenenttiin San Michele Arcangelo nimiselle munkkiärjestölle, joidenka luostari kirkon viereen rakennttiin samaan aikaan.


File: Quo vadis os Maria delle Piante 1070895.JPG


Fil: Jag PIEDI del quo vadis.jpg

Jeesuksen jalanjäljet joita säilytetään  nykyään Kapitolisessa musoessa ja yksi sen kopioista on San Sebastiano fuori del Muran basilikassa, San Sebastianon katakombien luona. Täällä Quo Vadis kirkossa on vain myös kopio.

Fil: Santa Maria in Palmis (Rom) 1.JPG


Fil: Santa Maria in Palmis (Rom) 2.JPG

Fil: Santa Maria in Palmis (Rom) 5.JPG

Fil: Santa Maria in Palmis (Rom) 6.JPG

Henryk Sienkiewicz, puolalainen kirjailija on kirjoittanut kirjan nimeltä Quo Vadis.



Santissimo Nome di Maria al Foro Traiano



Santissima Nome di Maria al Foro Traiano,
 Piazza della Santa Maria in Loreto/Piazza Venezia

Avoinna kaikkina viikonpäivinä paitsi perjantaisin  
kello 10.30-13.00 ja 16.30-18.00

Messu lauantaina kello 17.00 (talviaikaan) ja kello 18.00 (kesaäaikaan)
Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 11.00


Kaksi Maria sisarta vierekkäin, Santa Maria in Loreton basilika vasemalla ja sirarkirko  Santissima Nome di Maria al Foro Traiano oikealla.  Täällä olen kertonut Santa Maria in Loretosta.


Santissima tai santissimo tarkoittaa "kaikista pyhintä". Santissimo Nome di Maria siis tarkoittaa Pyhän Marian nimeen. Yksinkertaisesti suomeksi sanottuna, pyhitetty Pyhän Marian nimelle. Kirkko kuuluu San Barnanrdo veljesyteisölle, joka perusttiin vuonna 1440,  mutta on avoin kaikille. Sama veljeskunta perusti Tre Fontanen luostarin, josta olen kertonut täällä.  

Kaunis on tämä Santa Maria in Lorerton sisarkirkkokin. Santa Maria in Loretosta on oma sivu täällä. Kirkon paikalla sijaitsi aikaisemmin San Bernando a Colonna Traiani niminen kirkko. 

Tämä kirkko rakennettiin vuonna 1741 ranskalaisen arkkitehdin Antoine Dérizetin piirustusten mukaan. Hän katsoi mallia vieressä seisovasta Sata Maria in Loreton kirkosta. Paikalla seisonut alkuperäinen kirkko hajoitettiin seitsemän vuotta aikaisemmin. Se oli rakennettu Pyhän Bernhard Clauvauxlausen kunniaksi. Hän oli ranskalien sisterssimunkki ja apotti. Hän on pyhimys ja kirkonopettaja. 

Via Latinan varrella sijaitsee melkein samanniminen kirkko, Santissimo Nome di Maria a Via Latina.


Paavi Paulo VI Montinin käskystä rakennettiin tämä kirkko. Kirkossa on pääalttarilla vanha Madonna ikooni, joka tuotiin tänne San Lorenzo in Lateramo e Sancta Sanctorum kappelista. Keisarin sotilaat voittivat osmaanien armeijan Wienin lähellä vuonna 1683 ja näin pysäytettiin Euroopan islamisoituminen. 

Pyhän Marian palvonnan perinne sai alkunsa Santo Stefano del Caccon luostarissa Roomassa ja se virallistettiin vuonna 1688, Pignan kaupunginosassa. Paavi Innocentius XI Odelchalchi alkoi pitämään voiton kunniaksi Pyhän Marian messuja. Nome Maria messuja pidetään syyskuun 12. päivä joka vuosi. Samanniminen veljeskunta oli perustettu jo ennen kirkon rakentamista.  Veljeskunta osti tontin kirkon paikalta.

Chiesa e Tero dello Spirito Santo

Nome Maria kirkon edustalla sijaitsi Sant'Eufemian luostari  ja luostarikirkko nimeltä Santo Spirito ai Monti, jotka molemmat purettiin pois kun Foro dei Imeprialia alettiin rakentamaan ja arkeologit saapuivat paikalle kaivelemaan.

Kirkon kupeesta kulkee katu jonka nimi on Via di  Sant'Eufemia joka päätyy Via IV Novembre kadulle. Samat nunnat omistivat toisenkin luostarin siinä lähellä Via Alessandrian varrella, Sant'Urbano ai Pantani. Sekin hajoitettiin 1900-luvun alulla. Länsipuolella sijaitsi kolmaskin luostari, Santo Spirito ai Monti.

Sant'Eufemian luostari kuului Augustiinijärjestölle. Aatelisrouva Petronella Capranica perusti luostarin oman palatsinsa tiloihin. Nunnilla oli lempinimikin, Rocchettine. Rooman ryöstön aikoihin vuonna 1527 luostari hajosi. Kerrotaan että nunnia raiskattiin niin pahasti että jotkut heistä kuolivat. Luostari korjattiin mutta se hajoitettiin 1800-luvun alulla. 


Santi Simone e Giuda Taddeo en Torre Angela, Via di Torrenova 255

Nunnat muuttivat ensin Santa Pudenzianan luostariin ja myöhemmin he saivat aivan oman ja uuden luostarin Torre Angelasta, Via di Torrenuova 255.  Siellä heillä on oma kappelinsa Santi Simone e Giuda Taddeo en Torre Angela, jossa on entisen Santo Spirito ai Montin kirkon irtaimisto  on säilytettynä. 


Nome Marian kirkko on valmistettu valkoisesta marmorista. Pyhimysten patsaat tekevät kirkon kupolista erittäin ihastuttavan. Korinttilaismalliset pylväät kirkon seinien tuki-ja koristepilareina ovat myös koristeellisia. Tämä onkin niitä harvoja rokokoo kirkkoja Roomassa.











Maria ikooni pääalttarilla
Ikooni on tuotu tänne San Lorenzo in Palatio ad Sancta Sanctorumin pyhäköstä, josta olen kertonut täällä. Paavi Eugene IV lahjoitti ikoonin veljesjärjestölle. Paavi uskoi että ikoonin oli maalannut Pyhä Luukas, kuten katollisen kirkon kaikista pyhimmät ikoonit sanotaan olevan alkuaan.

Veljeskunta kokoontuu nykyään Santa Susannn luostarissa. Nämä confraternitat/veljeskunnat on hieman vaikeita meikäläisten ymmärtää. Veljeksiksi voidaan kutsua määrättyjä  munkkeja, mutta katolliesessa kirkossa on myös mieshenkilöitä, jotka ovat perustaneet jo useita satoja vuosia sitten jonkun uskonnollisen veljeskunnan, jonkin uskonnollisen tai raamatullisen henkilön ympärille. Sellaiseen järjestöön voi jälkeenpäinkin liittyä, jos veljekset kelpuuttavat liittymään. Joukossa voi olla myös pappeja. Useimnat confraternitat toimivat katollisen hyväntekeväisyyden aatteen Caritaksen mukaan.


Tämän uudemman kirkon arkkitehtinä toimi ranskalainen Antoien Derzet. Se vanha kirkko hajoitettiin vasta seitsemän vuotta sen jälkeen kun tämä uusi valmistui vuonna 1741. Carlo Fontana teki kupolin puuveistokset. Hän on luultavasti tehnyt myös pääalttarin.


Basilica Ulpian rauniot

Vastapäätä kirkon sisäänkäyntiä sijaitsi Sant'Eufemian luostari ja Santo Spirito ai Montin kirkko. Mutta arkeologit hajoittivat luostarin ja kirkon koska he halusivat saada esille Basilica Ulpian keisari Trajanuksen Foorumilla. 


Giuseppe Vasin kuvaus vuodelta 1766.


Oikealla San Lorenzo ai Montin kirkko ja vasemmmalla Santo Spirtio ai Montin kirkko ja Sant'Eufemian luostari. Eufemia syntyi Kadiköyssä Istanbulissa ja hänestä tuli pyhimys.


File:Anderson, James (1813-1877) - n. 273 - Colonna traiana.jpg

Marmorista veistetty Keisari Trajanuksen kolonna valmistetiin vuotta 113 eaa. Kolonna on 40 metriä korkea.


Kolonnassa kuvataan keisari Trajanusken Dacian valloituksen kunniaksi.



Keisari Trajanuksen tuhkat laitettiin kolonnan jalustaan, mutta ne on poistettu myöhmmin ja tuo ovi on moderni luomus. Kolonnan sisällä kulkee portaat ja siellä täällä kolonnassa on reikiä, jotta ilma pääsee sisään. 


Kolonna päällä seisoi alunperin Keisari Trajanuksen patsas mutta paavi Sixtus V poisti  vuona 1588 Trajanuksen patsaan ja laitatti sen tilalle pyhän Pietarin patsaan. Kolonna ja Basilica Ulpian rauniot on nykyään valaistu yölläkin erikoisilla valonheittimillä. Oikeastaan suurin osa Rooman keskikaupunkia on valaistu kauniisti öisin.





Santa Maria in Loreto


Santa Maria in Loreton kirkko,
 Piazza della Madonna di Loreto 26/Piazza Venezia

Kirkon virallinen nimi on Santa Maria di Loreto al Foro Traiano.

Kirkon takana häämöttää sisarkirkon Nome di Maria al Traianon kupoli.

Santa Maria in Loreto on avoinna arkisin kello 16.00-19.00
 suununtaisin kello 8.30-13.00 ja 16.00-19.00

Messu kello 17.00 joka päivä
Messut sunnuntaisin japaniksi kello 11.00, 16.00 ja 18.00
ja slovakiaksi kello 17.00 


Santa Maria di Loreton kirkko on renessanssikirkko, joka rakennettiin vuosina 1507–1585 Antonio da Sangallo nuoremman kahdeksankulmaisen suunnitelman mukaan. Jacopo Del Duca viimeisteli kupolin ja lyhdyn 75 vuotta myöhemmin. Kirkko on rakennettu entisen 1400-luvun kappelin paikalle, jossa oli Loreton Neitsyt-ikoni. Nykyinen kirkko on säilyttänyt ikonin ja ottanut siitä nimenesä.


Kirkko sijaitsee keisari Trajanuksen Foorumin/Foro di Traiano edustalla jossa seisoo Trajanuksen kolonna vuodelta 113 eaa. Colonna di Taianon jalustassa on pieni kammio jonne Trajanuksen tuhka kätkettiin hänen kuoltuaan. Kolonnan päällä seisoo Trajanuksen patsas, mikä on vaihdettu paavi Paulo II:n pääksi näkyy kuvassa vasemalla. Pylvästä kiertää spiraalimaisesti nouseva reliefien sarja, joka kertoo Trajanuksen Daakian valloitussodista.



Madonna di Loreto löytyy useammastakin kirkosta Roomassa mutta tämä on madonnalle eriksoisesti pyhitetty kirkko. Madonna di Loreto on myös lentäjien suojelus madonna, jota juhlitaan San Salvatoren in Lauron kirkossa, Piazza San Salvatore. San Salvatore in Lauron kirkko väittää että heillä on vanhin, 1600-luvulta peräisin oleva Madonna patsas pääalttarillaan. San Salvatore Lauron kirkossa on monien pyhimysten reliikkejä.

Madonna on oikeastaan kotoisin Loretosta joka sijaitsee Marchen maakunnassa. Siellä San Loreton basilika on pyhiinvaelluskirkko. Kerrotaan että 1400-luvulla muutti enkeleitä rakennukseen jota nykyään kutsutaan nimellä Santa Casa. Talossa kerrotaan Neityst Marian kasvattaneen Jeesus-lasta. San Loreton basilika, luostari ja Santa Casa sijaitsevat vierekkäin.

San Salvatoren kirkko tai santuario, pyhäkkö, kuten oikea nimitys kuuluu, on avoinna arkisin kello 18.00 messua varten ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 10.00, 12.15 ja 18.00. Luostari on avoinna joka päivä kello 9.00-12.00 ja 15.00-19.00. Santuariolla tarkoitetaan lähinnä pyhää paikkaa, pyhäkköä.

Täältä löytyy Virtual Tour San Salvatoressa. Upea kirkko. Harmi vaan ettei se ole avoinna muuta kuin messujen ajan tai silloin kun kirkossa pidetään vihkiseremonioita.

File:Une basilique.jpg

Santa Maria in Loreton kirkko on mestari Antonio da Sangallo nuoremman mestariteos. Häntä avusti Ciacomo del Luca kupolin suunnittelussa ja valmistuksessa. Kirkko on rakennettu tiilistä ja travertiinikivestä. Kirkosta tuli todella mestarillisen kaunis ja harmooninen kaikessa yksinkertaisuudessaan. Alunperin kirkko oli fornarinikiltan/leipurikiltan oma kirkko, mutta nykyään kirkko kuuluu pankkiireille.

Dome of Santa Maria di Loreto



File:Trevi - s M di Loreto reliquiario 1060405.JPG


File:F Duquesnoy Santa Susana 1629 Loreto.jpg

Santa Susannan patsas



Pääalttarin on luultavasti suunnitellut Onorio Longhi. Ympärillä neljä enkelipatsasta jotka on Stefano Maderno veistänyt.


Musta Madonna/Madonna Częstochowa, löytyy nykyään kirkosta, koska kirkko toimii pankkiirien lisäksi myös Roomassa asuvien slovakialaisten kotikirkkona.



File:Santa Maria di Loreto (Rome) - Interior (2).jpg

File:Santa Maria di Loreto (Rome) - Interior (3).jpg