Cappella Sistina/Vatikaani

Cappella Sistina

Virtual Tour

Paavi Sixtus IV della Roveren joukkoihin kuului 1500-luvulla 200 henkilöä, pappeja, virkamiehiä ja palvelijoita. Tapoihin kuului että noin 50 kertaa vuodessa koko henkilökunta kokoontui paavin yksityiseen kappeliin, Cappella Maggiore. Vuoden aikana 23:sta kokoontumisista oli messuja kappelissa ja loput kahdeksan messua pidettiin isoissa kirkoissa kuten Pyhän Pietarin basilikassa. Paavi itse käytti päviittäin Cappella Maggiorea rukouspaikkanaan läheisimpien henkilöiden seurassa. 

Siihen aikaan toisessa Vatikkaanin kappelissa, Cappela Niccolinissa, maalasi Fra Angelo niminen munkki tauluja. Sittemmin Fra Angelosta tuli Italian suurimpia mestareita. Hänen maalauksiaan löytyy museoista ympäri maapalloa. Cappella Niccolina on todellinen korulipas kaikkine kauniine kullattuine maalauksineen. Fra Angelo on haudattu Santa Maria Sopra Minervan kirkkoon Roomassa.

Cappella Maggiore oli rakennettu vuonna 1368. Kappeli oli niin huonossa kunnossa että se oli hajoitettava ja rakennettava sen tilalle uusi. Baccio Pontelli suunnitteli uuden kappelin entisen paikalle ja Giovanni de Dolci toimi rakennusmestarina. Kappelista tuli melkein samanlainen kuin edellisestäkin. Renesanssimestarit kutsuttiin Roomaan maalaamaan freskoja kappeliin. Firenzestä saapui Vatikaaniin joukko sen aikaisia suurmestareita, Botticelli, Domenico Girlandaio, Perugino, Rosselli ja Michelangelo. Cortona'sta saapui Vatikaaniin Luca Signorelli. Näitä mestareita pidetään vieläkin maailman maalarimestareina.

Sikstiiniläisen kappelin kuoropojat vuonna 1905

Nykyinen kuoro johtajansa kanssa Sikstiiniläisessä kappelissa

Ensimmäinen messu Sikstiiniläisessä kappelissa pidettiin 9.pv elokuutaa vuonna 1483. Kappeli vihittiin Pyhän Marian kunniaksi. Sikstiiniläinen kappeli on ollut paavien jatkuvassa yksityiskäytössä ja kappelilla on oma kuoronsakin Cappella Musicale Pontificia Sistina. Siihen kuuluu 20 laulajaa ja 30 palkkaamatonta poikalaulajaa. Paavillisesta Schola Cantorum'ista tuli perinne useaksi sadaksi vuodeksi. Sikstiiniläisessä kappelissa on kuoroa varten lehtari. 

Sikstiiniläisessä kappelissaa äänestetään paavia joka kerta kun uusi paavi valitaan. 

Pietro Perugino



Sandro Botticelli

Mahdollisesti Domenico Ghirlandaio, tai ehkäBiagio d'Antonio tai Cosimo Rosselli on maalannut tämän upean maalauksen

Cosimo Rosselli tai Piero di Cosimo



Sandro Botticelli



Luca Signorelli



Pietro Perugino



Sandro Botticelli



Domenico Ghirlandaio



Pietro Perugino



Cosimo Rosselli

Niccolinan kappeli, Cappella Niccolina

Fra Angelico, Beato Angelico, 1395-1455, Firenze, Fiosole

Syntyi Vicciossa ja kuoli Roomassa.
Munkki San Domenico luostarissa Fiesolessa Firenzessä

Beato Angelicosta (Guido de Pietro) tuli yksi maailman taidemaalauksen suurista mestareista. Hänen käyttämänsä värit olivat kirkkaita ja hempeän kauniita. Hänen motiivinsa uskonnollisimpia kuin muiden aikalaistensa maalaukset. Valo hänen maalauksissa on taivaallinen. 

Myös hänen veljensä Benedetto oli taitava taidemaalari ja hän oli myös munkki samassa luostarissa Firenzessä. Benedetto erikoistui miniatyyrimaalauksiin. Molemmat veljekset maalasivat upeita freskomaalauksia San Marcon kirkkoon ja luostariin Firenzessä. 

Veljesten oli pakko muuttaa luostarista ruton saavuttua alueelle. He muuttivat Folignoon joka sijaitsee Umbriassa. Sieltä he muuttivat Cortonaan ja lopulta Fiesoleen. Nykyään Fra Angelicon maalauksia löytyy ympäri maailmaa suurista taidemuseoista ja lukuisista kirkoista. 

Fra Angelicon hautakivi Santa Maria Sopra Minervan kirkossa

Fra Angelico haudattiin Santa Maria Sopra Minervan kirkkoon Roomassa, mistä hänen hautakivensä löytyy vieläkin. Vuonna 1982 silloinen paavi kanonisoi Fra Angelicon.  Fra Angelico sai lisänimen Beato, joka tarkoittaa siunattua. 

Sivulla on kuvia Vatikaanin museosta, Niccolina kappelin maalauksia jotka Fra Angelico maalasi juuri ennen kuolemaansa mahdollisesti avustajiensa kanssa yhdessä. Maalaukset on tehty sen aikaisen paavin Nicolaus V:n (Tommaso Parentucelli) kunnikasi ja hänen omasta pyynnöstään. Kappeli sijaitsee Innecentius III:N tornissa, Apostoolisen palatsin vanhimmassa osassa.

Cappella Niccolina, Vatikaanin museo

Cappella Niccolina on kappeli apostolisessa palatsissa. Se tunnetaan ennen kaikkea Fra Angelicon seinämaalauksistaan. Nimi juontaa juurensa kappelin hyväntekijän, paavi Nikolai V:n (Tommaso Parentucelli) mukaan, joka rakensi sen alun perin yksityiskappeliksi.

Carafan suvun kappeli

Andrea Carafa Della Spina, Santa Severinan kreivi, generaaliluutnantti Napolin kuningaskunnassa, joka kuoli Napolissa vuonna 1526. Hän syntyi joskus 1400-luvun lopulla. 

Hän itse esittei itsensä Ferninand II Aragonialaiselle ja kehui omistavansa Santa Severinan, Policastron, Roccabernardan, La Castellan ja Ciron ja tarjosi rahaa Napolin kuninkaalle jolla oli varojen puute. 

Hän rikastui luonnollisestikin ystävyydestä Napolin kuninkaan kanssa ja rakensi palatsin Pizzofalconeen. Palatsi tunnetan nimellä Palazzo Carafa di Santa Severina. Se oli vain yksi monista palatseista, joita he rakennuttivat suvulle 1500-luvulla. Useimmista Carafa herroista tuli kardinaaleja ja yksi paavi ja yksi arkkipiispa ja loput olivat herttuaita.

Giovanni Pietro Carafasta tuli paavi Paulo IV ja hän on luonnollisestikin yksi niistä Carafan suvun jäsenistä, jotka on haudattu Roomaan Santa Maria Sopra Minervan kirkkoon, Carafan kappeliin. 

Paulo IV oli dominikaani ja hän vaikutti suuresti inkvisition syntyyn. Inkvisitio oli katolinen järjestö ja tuomioistuin, joka syntyi 1200-luvulla jäljittämään, tuomitsemaan ja taistelemaan kerettiläisiä (katolisesta opista poikkeavia). Kun kristinusko nousi valtionuskonnoksi, harhaoppiset pakotettiin karkotuksen uhalla oikeaan uskontoon. 

Kirkkoisä Augustinus opetti, että kirkko voi pakottaa harhaoppiset kirkon jäseniksi. Keskiajalla kehittyi pysyvä järjestelmä harhaoppeja vastaan. Inkvisitio oli vastaus voimistuvaan kataariharhaoppiin (albigenssit) Etelä-Ranskassa.

Carafa tai Caraffa italialainen aatelisperheen on kotoisin Napolista. Suku on j akautunut useisiin haaroihin ajan saatossa, joista tärkeimmät ovat Carafa della Stadera ja Carafa della Spina.

Napolista kotoisin oleva Oliviero Carafa oli kardinaali josta sittemmin tuli arkkipiispa. Carafat periytyivät Caracciolon nimisestä suvusta.

Filippino Lippi 1457-1504. 

Hän syntyi Pratossa ja kuoli Firenzessä. Hän oli Filippo Lippin ja Lucreazia Butin poika. Isä oli munkki ja äiti nunna. Isä Filippo oli taitava maalari ja hän opetti maaalustaidon myös pojalleen. Isän kuoltua Sandro Botticelli toimi hänen opettajanaan. Firenzessä hän maalasi useiden sukujen hautakappeleissa. 

Roomassa hän maalasi Carafan suvun hautakappelin Santa Maria Sopra Minervan kirkkoon. Roomassa hänen apulaisenaan toimi Raffaello del Carbo, joka oli myös kotoisin Firenzestä.

Santa Maria Sopra Minerva

Kattofreskot ovat yksistään Raffaello del Carbon käsialaa.