lauantai 20. marraskuuta 2010

Pyhän Pietarin basilika, osa I


Pyhän Pietrain basilikan julisivussa on Borgesen suvun vaakuna ja siinä lukee latinaksi että  IN HONOREM PRINCIPIS APOST PAVLVS V BVRGHESIVS ROMANVS PONT MAX AN MDCXII PONT VII, silloisen  paavin Paulo V:n Borghsesen kunniaksi vuonna 1612. Paavi Paulo V Borghese on haudattu Santa Maria Maggioren basilikaan, Borghsesen suvun kappellin.


Pyhä Pietari valtaistuimellaan. Tuoli on se tuoli jolla Pyhä Pietari kerrotaan istuneen ja se on tuotu Santa Pudenziatan kirkosta.
Arnolfo di Cambio on suunnitellut tuolin/valtaistuimen taustan ja baldakiniin. Monet pyhiinvaeltajat suutelevat Pyhän Pietarin jalkaa ennen kuin he menevät alas kryptaan jossa Pyhän Pietarin hautamuistomerkki sijaitsee. 



Aikaisempi Pyhän Pietarin basilika, tai Konstantinuksen basilika joksi sitä myös kutsuttiin.
Roomalaisilla on tapana sanoa kun jokin kestää kauan aikaa että kestää yhtä kauan kuin Pietarin kirkon rakentaminen. Pietari ristiinnaulittiin vuonna 67 Neron Cirkukselle, Circo di Nerone, joka sijaitsi Ager Vaticanus nimisellä alueella. Pietarin ruumis vietiin aivan lähellä sijaitsevaan hautaan joka oli kaivettu jo ennen ristiinnaulintaa. Heti siitä hetkestä lähtien paikasta tuli kulttipaikka. 

Keisari Konstantin kääntyi kristinuskoon ennen kuolemaansa vuonna 337 ja hän rakennutti Pietarin haudan päälle kirkon joka vihittiin käyttöön vuonna 326 Paavi Sylvester I:n toimesta. Kirkko oli valtava rakennus. Pääalttari sijoitettiin Pyhän Pietarin haudan päälle. Kellotorni oli ensimmäinen kellotorni ja se seisoi paikallaan 1100 vuotta. Sacre Grotte Vaticane, kirkon alla olevissa "luolissa" voi nähdä tornin rauniot.

George Vasarin maalama fresko 1500-luvulta on nähtävänä Sala Regiassa, Apostoolisessa palatsissa.


Paavi Nicolaus V päätti vuonna 1452 peruskorjata kirkon ja korjausten takia oli suuri osa kirkosta hajoitettava. Kirkon rakentaminen aloitettiin siis toden teolla ja tuli kestämään noin 150 vuotta. Delle Rovere suvun jäsenestä tuli paavi Julius II vuonna 1503 ja hän halusi hajoittaa hyvin huonossa kunnossa olleen Konstantinin basilikan kokonaan ja rakentaa täysin uuden kirkon. 

Donato Bramante teki piirustukset uutta kirkkoa varten. Hän halusi rakentaa uuden Pantheonin kreikkalaisen mallin mukaan. Ja niin alettiin hajoittamaan entistä kirkkoa. Bramantte sai uuden lempiniemn "Maestro Ruinante", raunioiden mestari. 

Paavi ja Bramante kuolivat ja ja kirkon rakennsutyöt lankesivat Rafaelille ja Giuliano da Sangallolle. Ensin kuoli Rafael ja sitten Sangallo. Nyt tuli Michelangelon vuoro. Hän oli jo 72 vuotias kun hänet nimtettiin rakennusmetariksi. Michelangelo Buonaroti ei suuremmin olllut Bramanten ystävä, mutta hänen oli pakko tunnustaa että Bramanten suunnitelma oli hyvä. Joten Michelangelo päätti olla uskollinen Bramanten suunnitelmalle ja päätti rakennuttaa kirkosta kreikkalaisen ristin mallisen kirkon ja kupolin malliksi tulisi Bruneleschin upea kupoli Firenzen tuomiokirkosta. 

Mutta Michelangelo kuoli vuonna 1564 ennen kuin hän ehti näkemään kirkon kupolin valmiina. Ciagomo della Porta rakensi kupolin valmiiksi 1572. Vingola rakennutti kirkkon kaksi pinenpää kupolia viisitoista vuotta myöhemmin. Paavi Sixtus V oli päättäväinen ja itsepäinen paavi. Hän antoi raknnushommat Carlo Fontanalle ja Ciogmo della Portalle ja käski rakentaa viivyttelemättä ja niinpä vuonna 1605 puuttui kirkosta vain julkisuvu Bramanten ja Michelangelon yhteisestä suunnitelmasta. 

Mutta sitten vaihtui paavi. Paavi Paulo V Borghese antoi Carlo Madernolle käskyn rakentaa kirkosta latinalaisen ristinmallisen ja kolme kappelia molemmin puolin. Nykyinen julkisvu on Madernon barokkityylinen luomus. Julkisivu estää kuitenkin näkemästä kirkon suuruuden ja kupolkin jää julkisuvun varjoon tavallaan. Tasan 1600 vuotta esnimmäisen kirkon rakentamisen jälkeen vihittiin uusi kirkko vuonna 1626 paavi Urbano VIII Barberinin läsnäollessa.


Roomasta löytyy 13 antiikin aikaista obeliskia ja yksi niistä seisoo Piazza San Pietron keskellä. Tämä obeliksi seisoi sitä ennen nurkan takana vasemmalla puolen basilikaa. Obelsikin siirtäminen oli yksi sen ajan suuria tapahtumia.

File:1586 Rome obelisk erection.jpg

Kuva obeliskin siirtämisestä ja uudelleen pystyttämisestä 10. syyskuutaa vuonna 1586. Keisari Caligula toi tämän obeliskin vuonna 37 jaa Egyptistä Roomaan. Caligula laitatti obeliskin oman kylpylänsä, Terme di Caligulan eteen, joka sijaitsi nykyisen sakristian vieressä, Pyhän Pietartin basilikan vasemmalla puolen, kun seisoo torilla kasvot basilikaa kohti. Paavi Sixtus V Felice Peretti, tämä paavi joka teki paljon uudistuksia Rooman katukuvaan, käski Domenico Fontana siirtämään obeliskin Pyhän Pietarin basilikan edustalle, keskelle toria. Obeliski tuli asettaa niin että sen "varjo toimi kellonviisarina". Tämä pakananaikainen monumentti Egyptistä sai toimia symboolina ihmisille lähestyä Jumalaa. Samoin muinaiset egyptiläisetkin näkivät obeliskin symboliikan. Obeliskin siirto vei neljä kuukautta. Syyskuun 10.pv 1586 oli obeliskia nostamassa 900 miestä, 140 hevosta ja 44 nostovinssiä. Ja siinäpä se seisoo vieläkin.

File:Vivianocodazzi stpetersbasilica.jpg

Kuvaus noin vuodelta 1630


Pyhä Helena, Pyhän Konstantinuksen äiti 



Pyhä Veronica


Donatellon kaunis Ciborium 


Piranesin kuvaus vuodelta 1748


Kuvaus 1600-luvun lopulta

Joiluseimi ja -kuusi keskellä toria joulun aikaan
Virtuaalien käynti basilikassa 
Pääsisäänkäynnin yläpuoella oleva "parveke" on Loggia della Benedizioni, josta Paavit usein siunaavat maailman.


Apostolit katon reunalla ja paavi AleAlessandro VIII Chigin vaakuna sen kunniaksi että hänen virka-ajallaan valmistui torin kaariholvit ja julkisivu lopullisesti.


Michelangelon "La Pieta" 



Leo XI:n hautamuistomerkki 



Ruotsin kuningatar Kristinan hautamuistomerkki



Pius VII:n hautamuistomerkki
Bertil Thorvaldsenin tekemä upea hautamuistomerkki on Rooman kauneimpia.


Agostino Cornacchinin hautamuistomerkki
löytyy eteishallin vasemmalta seinustalta. Etseihalli on pitkä kapea käytävä, 71 metriä leveydeltään, 13 metriä pituussuunssa ja 51 metriä korkea.


Pius VIII:n hautamuistomerkki




Berninin baldakiini 







Sakristia