sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Rooman aateliset, osa I

Roomalainen aatelisto

Roomalaisten mukaan pidetään Aeneasia useimpien roomalaisten aatelissukujen esi-isänä. Aeneasia on myyttinen henkilö, Afroditen ja Ankhisen poika. Kuuluisin patricii- suku on ehkä Gens Julia Alba Longasta.

Patriisit olivat ainoat Roomassa joilla oli täydelliset kansalaisoikeudet. Kun Julius Caesar adoptoi Oktavianuksen, josta sittemmin tuli keisari Augustus, syntyi ns Giulio-Claudia dynastia. Gens Julia ei ollut mitenkään rikasta väkeä vaan pelkästään joitakin poliittisesti arvovaltaisia henkilöitä löytyi suvusta.

Ennen Gens Julia oli Gens Claudia, Gens Cornelia ja muutamia muita kuten Gens Terentinus ja Gens Octavius suvut mutta ne olivat lyhytaikasia ja pieniä sukuja.

Patrisii nimitys koski roomalaisia aatelisia, joka olivat ainoa yläluokka 400-luvulle saakka, jolloin syntyi patriisien alempi luokka eguiitit. He olivat jonkinlaisia cavalleristeja jotka liikkuivat hevosen selässä. He luonnollisestikin kuuluivat armeijan ratsuväkeen. He kuuluivat myös roomalaiseen ritarikuntaan. Niin patriisien kuin eguiittienkin virka-asema perittiin. Heitä alenpana oli viisi luokkaa kansalaisia ja kaikista alinpana oli proletarii.

Orsinit


Celestinus III Giacinto Bobone Orsini (1106-1198)


Niccolo III Giovanni Gaetano Orsini (1216-1280)


Benedict XIII Pietro Francesco Orsini (1649-1730)

Orsinin suku on yksi Italian laajimmalle levinneistä aatelisuvuista. Roomassa heidän valtansa oli suurin keski- ja renesanssin ajalla. Heidän suurin kilpailijansa Roomassa oli Colonnan suku. Orsinien vaikutusvaltansa on ollut mahtava vähän siellä sun täällä Italiassa ja heidän merkityksensä on ollut suuri varsinkin Kirkkovaltion palvelijoina ja "nuoleskelijoina". Itse he pitivät itseään Julius Claudius hallitsijasuvun jäseninä josta ei ole mitään varmaa todistetta.

Orsinit yhtyivät Bobonin sukuun jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja näin ollen olisi oikeampi käyttää nimeä Boboni Orsini heistä puhuttaessa. Paavi Celestinus III oli ensimmäinen tunnettu Boboni Orsini. Kolme heistä on päässyt paaveiksi ja 34 kardinaaliakin on suvusta kehkeytynyt.


Orsinin suvun historia on niin laaja ja monimutkainen ettei siitä saa selvää helpolla. Mainitsen joitakin tärkeimpiä vaikuttajia. 

Roberto Orsini (1295-1345) oli toisen eteläisnen Orsinisuvun haaran päähenkilö jonka tiet yhtyivät jopa Napolin kuningasperheen kanssa. Eteläisessä Italiassa oli suuria Orsinien omistamia läänejä, esimerkiksi Orsinien oma ruhtinaskunta Tarantossa. 

Raimondo teki yhdessä poikansa Raimondellon kanssa "vallankaappauksen" Napolin kuningaskunnassa. Raimondello del Balzo Orsini oli Soleton kreivi, Beneventon ruhtinas, Taranton prinssi, Leccen kreivi, Barin herttua, pyhän roomalaisen kirkon edustaja Napolin kuningaskunnassa...

Pitiglianossa piti Guido Orsini valtaa ja hänen ja hänen jälkeläistensä valta levisi pitkälle ympäristöön, mm Soana ja Nola kuului heidän valta-alueisiin mutta Corsinit sotien riistivät kaiken aikaa Orsineilta alueita. Guidon jälkipolvi onnistui kuitenkin saamaan uusia valta-alueita kunnes vuonna 1640 kuoli koko tämä sukuhaara.

Monterotondon Orsinisukuhaaran perustaja oli Rinaldo jonka jälkeläiset saivat vaiktusvaltaa Roomassa. Francesco soti Milanossa ja Firenzessä, Orso soti Napolissa. Giacomo ja Lorenzo taistelivat Kirkkovaltion puolesta ja myös Napolissa ja Firenzessä. Giagomon yksi tyttäristä meni naimisiin mahtavan firenzeläisen Lorenzo de'Medicin kanssa.

Braccianon ja suuria alueita sen ympäriltä sai haltuunsa toinen suuren Matteo Rosson pojista. Gentile Virginio Orsinin aikana oli Braccianon linja laajimmillaan. Samaan aikaan 1400-luvun lopulla oli Orsinien valta suurimmillaan Roomassa. He olivat hyvin lähellä kukistaa Corsinien vallan tyystin. Paavi Alessandro VI Borgian myötä nousikin sitten Borgian suku valtaan.

Torloniat


Giovanni Raimondo Torlonia, syntyi Sienassa vuonna 1754 ja kuoli Roomassa vuonna 1829. Hänen isänsä Marin Tourlonias oli syntyään ranskalainen pankkiiri. Hän joutui Roomaan ja meni naimisiin Mariangela Lancin kanssa. Roomassa hän muutti nimeään italialaistyyliseksi Marino Torloniaksi. Giovanni Raimoldo kuitenkin syntyi Sienassa. Marino Torlonia on haudattuna San Luigi dei Francesin kirkossa, Via Santa Giovanna D'Arco 5, Roomassa. Kirkko on Torlonien varoilla koristeltu erittäin promeaksi. Kirkossa on Rooman komein sisäkatto.

Torloniat olivat räätäleitä ja kangaskauppiaita Piazza di Spangalla. Rahaa virtasi joten he perustivat samalla pienen pankin. Italia oli Napoleonin miehittämä ja tilannetta Torloniat onnistuivat käyttämään hyväkseen. Giovanni Torlonia onnistui ostamaan suuria maatiluksia. Torloniat rakensivat kouluja, lastentarhoja, sairaaloita ja korjauttivat useampiakin kirkkoja kuten Santi Apostolin basilikan.

Giovanni osti Braccianon herttuaskunnan vuonna 1803, Pisciarellin kreivikunnan Odescalcheilta vuonna 1809 sekä Polin ja Contin herttuaskunnat. Paavi Pio VII Chiaramonti kiitti Torloniaa hyväntekeväsyydestä ja antoin hänelle erilaisia kunnianimityksiä kuten Noble Roman ja Nobile de Viterbo sekä Civitella Cesin prinssi.
Giovanni Raimoldo Torlonian yksi kolmesta pojasta Alessandro Raffaele Torlonia jatkoi pankkialalla. Hän oli Cecin herttua, Romavecchian markiisi ja Civitella Cecin prinssi. Myöhemmin hän sai myös arvonimekseen Fucinon prinssi.

Alessandro Raffaele Torlonia avioitui rikkaan Teresa Colonan kanssa. Vuonna 1875 Alessandro antoi kaikki tittelinsä vanhimmalle tyttärelleen Anna Marialle joka avioitui rikkaan Giulio Borghesen kanssa vuonna 1872. Giulio Borhgesesta tuli avioliiton kautta Fucinon toinen prinssi ja sai kunnian käyttää Torlonian sukunimeä. He saivat kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Toinen tyttäristä avioitui Brescian sukuun ja toinen avioitui prinssi Francesco Chigi Albani della Roveren kanssa.


Torloniat omistivat Fucinon ja Avezzinon ja kylpivät rikkauksissaan. Fucinon pankki perustettiin Roomassa ja se sijaitsee Roomassa, Frocionessa ja Aquilassa. Pankilla on monta haarakonttoria ja pankin omistaa vieläkin Torlonian suku. Napoleonin ja Torlonien tiet yhtyivät monet kerrat, siitä ei ole epäilystäkään.


Villa Torlonia, Via Nomentana
Suuri ja kaunis puistoalue huvilan yhteydessä. Puisto avoinna kaikille.


Villa dei Quintili, Via Appia Nuova 1092

Torlonian suvun kesänviettopaikka. Avoinna kaikkina päivinä kello 9.00-16.30. Sisäämpääsymaksu 6 e.


Palazzo Giraud Torlonia, Via della Concoliazione, Vatikaanin edustalla


Pamphilit



Palazzo Doria Pamphilin sisäpiha

Pamphilin suku on ehdottomasti yksi Rooman merkkittävimmistä ja arvovaltaisimmista suvuista. Suku käyttää mieluiten sukunimestään muotoa Pamphilj. Alunperin he ovat kotoisin Umbriasta. Jacobo ja Francesco Pamphili muuttivat Rooman vuonna 1461 ja he onnistuivat pian saamaan keisarilta arvonimen greivi Rooman Pyhässä Imperiumissa (Sacro Romano Imperio).

Antonio Pamphili osti palatsin Piazza Pasquino'lta ja naitti pokansa rikkaaseen sukuun ja sai naimakaupan kautta palatsin vieressä olevat rakennuksetkin suvun omistukseen. Hänen pojanpojastaan tuli paavi Innocentius X jonka elinaikana vaikuttivat Gian Lorenzo Bernini, Francesco Borromini ja Pietro da Cortona muun muassa ja joiden suojelija Innocentius oli.

Innocentiuksen aikana rakennettiin Villa Doria Pamphili, Rooman ehkä upein huvila ja puisto. Pamphilin suku rikastui suuresti useimpien naimakauppojen kautta ja näin ollen he saivat myös korkean aseman yhteiskunnassa. Näin yhdistyi suvut keskenään, Pamphilit, Aldobrandinit ja Sforzat, Facchinettit, Doriat...


Pamphilien suku kuoli mieslinjan kautta vuonna 1760 kun Girolamo Pamphili kuoli. Paavi Clemente XIII  antoi suvulle luvan käyttää nykyistä suvun nimeä Doria Pamphilj. Ja näin suku sen kuin jatkui.


Villa Doria Pamphili sijaitee Rooman läntisellä reunalla, Gioanicolon kukkulan ja kaupunginmuurin ulkopuolella, ison puistoalueen keskellä, joka kuuluu huvilaan. Villa oli luonnollisestikin Pamphilin suvun kesäasunto ja palatsi kaupungin keskustassa oli heidän talviasuntonsa. Puisto kuuluu Rooman kunnalle ja se on hyvin suosittu virkistysalue ja koirien ulkoilutusalue. Palatsi on hallituksen käytössä.


Galleria Palazzo Doria Pamphili, palatsin näkee parhaiten Via del Corso 305. Palatsi on vieläkin suvun omistuksessa ja osa siitä on suvun yksityiskäytössä. Aikaisempi sisäänpääsy oli Via Collegio Romanolta. Palatsi korjaattiin täydellisesti Andrea Doria IV Pamphilji Landin toimesta joka oli naimississa Savoian prinsessan Leopoldinan kanssa. Savoian suku on Italian kuningassuku. Heidän jälkeläisensä asustavat palatsia vielä tänäkin päivänä. Palatsissa sijaitse mahtavan hieno Galleria jota kannattaa käydä katsomassa.

Suvulla oli toinenkin palatsi, Palazzo Pamphili, Piazza Navonan reunalla. Paavi Innocentius X rakennutti tämän palatsin joka nykyään on Brasialian suurlähetystö. Palatsi on valtavan suuri. Se sisältää kolme upeaa sisäpihaakin. Girolamo Rainaldi on suunnitellut palatsin. Palazzi Cybo on rakennettu sen kanssa yhteen. Koko pohjakerros jossa on 23 huonetta on yhtä taidegalleriaa.

Colonnat



Paavi Martino V sai kuvansa kolikkoon


Paavi Martino V oli siviilinimeltään Ottone Colonna (1368-1431)


Colonnan suku on myös Rooman mahtavimpia ja vanhimpia. Suvun juuret johtavat hyvin pitkälle taakse päin ajassa Tuscolanaan. He hallitsivat, kirjaimellisesti omistivat, mahdottoman määrän italialaisia paikkakuntia kuten Monterotondo, Poli, Anticoli Corrado, Guadagnolo, Rocca di Nitro, Rocca dei Sorci, Saracinesco, Segni, Valmontone, Alatri, Guarcino, Collepardo, Soriano, Paliano, Sora, Celano ja Sonnino... Colonnan jälkeläiset ehkä huseeraavat vieläkin monissa noista kunnista.

Viisi paaviakin on tästä sukuhaarasta lähtöisin ja kolmella heistä oli sukunimi Colonna. Napoleonilla oli tapana kehua olevansa Colonnan sukua ja saksalaisen aatelissuvun Hohenzollerin jäsenet sanovat olevansa Colonnia alunperin. Colonna suvulla on ties kuinka monta palatsia Italiassa: Colonna, Palestrina, Zagarolo, Capranica, Pietraporzia... Albanin vuorten ympäritsö on Colonnien sukujuuria. Joka toisen roomalaisen kirkon kardinaali oli Colonna sukuaan 1100-1200-luvilla. Jotkut ovat jopa leikillään sanoneet että kaikki roomalaiset merkkihenkilöt ovat Colonna nimeltään.

Palazzo dei Conservatori al Campidoglio: Marcantonio Colonna (1595)


Via della Pilotta, Colonna palatsin kupeessa. Nuo sillat Via della Pilottan yli johtavat Colonnan palatsista heidän kesäasuntoonsa ja sen puistoon. Colonnat omistivat useimmat rakennukset Quirinalen kukkulalla. Casino dell'Aurora Pallavicini on Colonnan tiluksien kupeessa. Kävellessä tällä alueella haistaa ilmassa jo sen määrän varallisuutta jota alueella asuvilla on täytynyt olla aikoinaan.


Kannattaa käydä tutustumassa Casino dell'Auroraan, Via 24 Maggio 45. Casinoa saa käydä katsomassa jokaisen kuukauden ensimmäinen päivä kello 10.00-12.00, sekä kello 15.00-17.00. Ilmainen sisäänpääsy!




Palazzo Colonnan sisäpiha


Palazzo Colonna, Via IV Novembre, Piazza Venezian kulmalla




Vittorio Colonna, markiisitar, 1490-1547

Hän syntyi Marinossa, lähellä Roomaa ja kuoli Roomassa. Colonnan suku osti koko Marinon kylän vuonna 1419 ja pitivät sitä halussaan vuoteen 1914 saakka. Vittoria oli runoilija. Hän meni naimisiin Napolin kuninkaan Francesco Ferrante d'Avalsonin kanssa. Vittoriolla oli monta kosijaa, eräs heistä Savoian herttua. Napolin kuningas oli Pescaran markiisin poika joten Vittoriosta tuli näin ollen myös Pescaran markiisitar. Tämä hänen muotokuvansa sijaitsee eräässä caputsiini luostarissa.

Chigit



Chigin suvun vaakuna

Chigin suku on peräisin Sienasta. Heillä on kokonainen linna Maremmassa. Chigit juurtavat aatelissuvusta nimeltä Ardengheschi. Heidät aateloitiin vuonna 1300. Agostino Chigi toimi paavin Leo X pankkiirina ja Leo kuului siihen aikaan maailman rikkaimpaan sukuun Medici, jotka pitivät valtaa Firenzessä. Myöhemmin paavi Julius II joka kuului della Roveren sukuun teki Agostinosta Kirkkovaltion pankkiirin. Agostino Chigi osti Farenesen suvulta Villa Farnecinan asunnokseen.


Paavi Alecxander VII , Fabio Chigi:n hautamuistomerkki Pyhän Pietarin kirkossa


Palazzo Chigi, Piazza Colonna


Kauniimmaksi tuskin enää voi tulla sukukappeli kuin tämä Chigin suvun kappeli Santa Maria in Popolon kirkossa. Santa Maria in Popolon kirkko ja varsinkin Chigin sukukappeli ovat niitä pakollisia käyntipaikkoja Roomassa. Suosittelen!


Chigin kappeli, Gia Lorenzo Berninin ja Rafelin kauniisti koristelema


Agostino Chigin hautamuistomerkki Chigin suvun kappelissa

Auguston pojalle Agostinolle antoi keisari prinssin tittelin. Agostino nai rikkaan Maria Virgina Borghesen ja sai näin kaupanpäällisiksi isoja alueita kuten Farnesen, Capagnanon ja Ariccian, jossa Chigeillä on vieläkin palatsi. Chigin sukuun naitiin Albanin ja useampi della Roveren sukuun kuuluvia, sekä Aldobrandineja. Chigin suku omistaa suuria alueita Sienassa vieläkin. Palazzo Chigi, Via del Corson varrella on nykyään Italian hallitusen omistuksessa ja käytössä.


Sigismundo Chigin hautamuistomerkki ja hauta Santa Maria In Polopon kirkossa.


Cavalierit


Cappella de'Cavalieri, Cavalieri suvun kappeli Santa Maria in Aracoelin kirkossa. Kappeliin on haudattu ainakin Tommaso dei Cavalieri sekä Emilio dei Cavalieri. Tommaso oli Micehelangelo Buonarotin suuri rakkaus ja se kesti kuolemaaan saakka. Tommaso on mahdollisesti ollut mallina David patsaalle. Tommaso oli vain 23 vuotias kun Micehelangelo tapasi hänet. Michelangelo oli jo lähemmäs 60 vuotias. Michelangelo kirjoitti Tommasolle yli 300 sonaattia.



Torre del Grillo, aatelissukujen upeita palatseja

Borgheset



Moderni Borghesen suvun jäsen: Junio Valerio Borghese (1906-1974)


Borghesen suvun vaakuna Villa Borghesen julkisivulla

Borgheset ovat kotoisin Sienasta. Bencivenni Borghese oli suvun esi-isä 1300-luvulla. Heidän tiluksensa sijaitssi Tiezzo da Monteciena'ssa ja siellä heillä oli lampaita joiden villanmyynnillä he rikastuivat. Agostino oli sotilas, joka taisteli Sienan ja Firenzen välisissä sodissa. Niccolo oli kirjanpitäjä, filosofi ja paikallispoliitikko. Elämä Sienassa siihen aikaan oli yhtä taistelua vallasta ja näin ollen melkein sietämättömyyden rajoilla.

Marcantonio I oli poliitikko ja asianajaja paavin palveluksessa joten hän oli ensimmäinen Borghesen suvusta joka asui Roomassa. Hänen pojastaan Nacido Camillosta tuli paavi Paulo V ja hän istui paavin tuolilla 15 vuotta. 


Veljelleen Francescolle hän antoi Rignanon herttuakunnan ja toiselle veljelle Gianbattistalle Borgon kuvernöörin tittelin ja näin ollen hän sai Sant'Angel linnoituksen haltuunsa.Siskonsa poika Scipione Caffarelli sai kardinaalin tittelin ja paavi adoptoi hänet samalla. Yhdestä veljen pojasta paavi teki Viveron prinssin. Borgheset olivat siihen aikaan Rooman suurimmat yksityiset maanomistajat. Paavilla oli tapana kirjoittaa nimensä perään Romanus ikäänkuin merkiksi siitä että kuka määrää Roomassa.

Scipione Caffarelli 1576-1633 sai Milanon läheltä abbotin paikan luostarista ja oli siellä noin 30 vuotta. Paavi antoi hänelle kardinaalin tittelin San Crisogonon kirkossa Roomassa ja myöhemmin hänestä tuli San Giovanni Lateranon arkkipiispa, titteli joka on katolisessa kirkon hierarkiassa heti paavin jälkeen. Viimeiset 13 vuotta elämästään hän oli myös Pyhän Pietarin kirkon piispa. Siinä välissä hän ehti olemaan arkkipiispa Bolognassa kaksi vuotta. Hän kuoli 56 vuotiaana ja hänet haudattiin Santa Maria Maggioren kirkkoon.


Kuuluisa Borghesen vaasi joka löytyi Sallustianin puutarhasta, Horti Sallustiani, vuonna 1569 ja joka joutui Louvren museoon Pariisiin, kuten moni muukin kallisarvoinen esine Italiassa Napoleonin vallan aikana.



Berninin upea patsas Galleria Borghese'ssa


Piazza Trilusalta Trasteverestä löytyy tämä suihkulähde joka on saanut nimensä Paavi V:n Borghesen mukaan, Fontana dell'Acqua Paola.


Paavi Paulus V:n patsas Borghese suvun kappelissa Santa Maria Maggioren basilikassa.



San Crisognonon kirkon katosta löytyy Borghese suvun vaakuna


Kaunis aitaus Villa Borghesessa


Villa Borghese, Borghese suvun kesäalaunto


Palazzo Borghesen pääty


Palazzo Borgesen sisäpiha


Palazzo Borghese


San Giovanni in Lateranon basilikan julkisuvussa on iskriptio Borghese suvun kunniaksi: "Apostoli Paulus V Burghesius Romanus Pont. Max anno MDCXII - Pont. VI ".


Santa Maria Maggioren basilikassa sijaitsee Borghese suvun kappeli jossa kuuluisa on Maria ikooni alttarilla: Ikone Maria Salus Populi Romani. Tässä kappelissa pidetään päivittäiset messut useamman kerran päivässä.


Borghese suvun jäseniä: Keskellä Maria Luisa Palagini, Borghese suvun prinsessa, tytön nimi on prinsessa Ottavia Borghese ja hänen molemmin puolin kaksi Ottavian vanhempaa sisarusta. Kuva on otettu huhtikuussa 1944. Ottavia on veiläkin elossa. Hänen isänsä oli Gian Giacomo Borghese ja äiti Sofia Lanza Branciforte.  Ottavia avioitui Giangiacomo Tornabuonin kanssa.