torstai 15. tammikuuta 2015

Via Casilina




Via Casilina 867/Chi Era Costui?/Sandro Vallcochia

Nykyinen valtatie 6 Via Casilina on 192 kilometriä pitkä tien pätkä joka saa alkunsa Roomasta ja päätyy Pastoranoon, Kampaniaan. Antiikin akainen konsuläärinen tie Via Casilina kulki Roomasta Casilinumiin, joka on nykyän nimeltään Capua, Kampanian maakunnassa. Tie päätyi jokisatamaan nimeltä Santa Maria Capua Vetus, jossa tuo nimi vetus tarkoittaa Capuan vanhinta kaupunginosaa. Nykyisen kunnan nimi on Santa Maria Capua Vetere, joka on oma kuntansa Capuan kupeessa. Roomalaiset omivat Santa Maria Capua Vetuksen ja rakensivat sinne suuren amfiteatterinkin.


Via Casilina on aina lähtenyt Porta Maggiorelta etelään päin Rooman maaseudulle ja se kulkee monen roomalaisen kortteliston  ja zona'n läpi kuten Ruscolano, Prenestino, Pigneto, Torpiggnattara, Predestino-Labicano, Don Bosco jne.



Via Casilinan alkupää on aina täynnä parkkeerattuja autoja, aivan kyllästymiseen saakka.

Via Casilina ei muutenkaan ole mikään kaunein tie ajella, mutta vaihteleva ja täynnä yllätyksiä. Vähän matkan päästä tie kapenee entisestään ja muuttuu Via Caslina vecchia'ksi, vanhaksi alkupeäriseksi Via Casilinaksi,  jos ei tajua tehdä äkkikäännöstä vasemmalle, siis suoraan ajettaessa tie muuttuu vanhaksi Casilinan tieksi. 

Äkkikäännösen jälkeen tie kulkee useiden  rauatiekiskojen ylitse ja kääntyy taas heti junaratojen jälkeen äkkiä oikealle. Ja vips, nyt onkin sitten yhdensuuntainen liikenne yhtäkkiä.  Alue senkuin rähjistyy. Ja yhtäkkiä sitten muttuu tie  taas kaksisuuntaiseksi. Via Caslinaa myötäilee tässä kohtaa pitkän matkaa junanrataa ja niitten kupeessa akveduktimuureja. Akveduktimuurin takana kulkee vanha Via Casilina, Via Cacilina Vecchia, joka kulkee aivan akveduktissa kiinni. 

Oikeastaan, suosittelen ajella tätä vanhaa via Casilinaa pitkin, ihan vaan uteliaisuuden vuoksi. Pian sitten Via Casilina Vecchia muuttuukin Via Mandrioneksi joka lähtee kulkemaan kohti Via Tuscolaanaa seuraten koko ajan junanratoja ja akveduktimuuria. Uudempi Via Casilina onkin tässä kohtaa jo eronnut sen verran että se on noin kahden kilometrin päässä vasemmalla.







Via Casilina 641/Chi Era Costui?/Sandro Vallocchia



Santi Marcellino Pietro ad Duas Lauros, Via Casilina 641

Olen aikaisemmin jo maininnut jossain yhteydessä tästä kirkosta ja sen yhteydessä sijaitsevasta katakombeista. Nykyään kirkko kuuluu Cavannis nimiselle uskonnolliselle järjestölle, mutta kirkko toimii silti alueen normaalina seurakuntakirkkonakin.

Toisella puolen Via Casilinaa sijaitsee Alessandrinon akveduktipuisto. Suoraan kirkkoa vastapäätä lähtee katu nimeltä Via Angelo Berardi, jota pitkin ensin sata metriä ja sitten oikealle lähtee Alessandrian akveduktin puistoalue, jossa voi nähdä akveduktimuurien rippietä. Mitä pitemmälle kävelee sitä antoisammaksi akvedukti muuttuu.

Vista dal parco Casilino

Elenan mausoleumi

Kirkko sijaistee maalauella jonka aikoinaan 300-luvulla jaa omisti keisari Konstantinus Suuren äiti Eelena/Helena. Alue oli melko suuri ja sitä nimitettiin nimellä Duas Lauros, "kaksi laakeripuuta". Alueen nimi on nykyään Centocelle. Itse kirkko ei ole mitenkään näkemisen arvoinen, vaan kirkon takana seisova Elenan mausoleumi ja katakombit, Catacombe dei Santi Marcellino e Pietro

Cristo rappresentato con capelli lunghi e barba (tale iconografia si sarebbe poi imposta a partire da ques'epoca), affiancato da due apostoli in toga, inizi IV sec..

Catacombe dei Santi Marchellino e Pietro 




Via Casilina 323/Chi Era Costui?/Sandro Vallocchia



Alessandrian akvedukti, Giovanni Paltuccin puistoalue, Parco Tor de Tre Teste









Acquedotto Alessandrino

 Alexandrian akvedukti



Square akvedukten


Via Casilina 222/Chi Era Costui?/Sandro Vallocchia




Cappella Paolina, Vatikaani



Sala Regia, kuninkaan sali, Vatikaanin apostoolisessa palatsissa, josta pääsee Cappella Paolinaan, Sikstiiniläiseen kappeliin ja kappeliin nimeltä Ducale. Amerikkalainen poliitikko John Kerry on näköjään vierailulla Vatikaanissa, ja Vatikaanin seremoniamestari Mosignor Jose Bettancourt toimii oppaana. Tämän salin freskomaalauksia on ollut monta sen ajan tunnettua mestaria maalaamassa.


  Apostolinen palatsi/ Palazzo Vaticano

Apostolinen palatsi/Vatikaanin palatsi on ollut paavien virallien asuinrakennus Vatikaanissa. Paavi Symmachus rakennutti palatsin jo 500-luvulla. Sitä ennen oli paavit asuneet Lateraanipalatissa, mutta tästä lähtien paaveilla oli kaksi palatsia asuttavanaan. Apostoolisessa paalatsisa sijaitsee paljon muutakin, useita erilaisia kappeleita ja paavin talouden- ja henkilökunnan tilat.

Palatsi siäsltää paavin asunnon lisäksi la Biblioteca apostolica vaticana e l'Archivio segreto vaticano, siis Vatikaanin kirjaston ja arkiston, la Scala Regia, la Sala Regia, la Sala Ducale, la Cappella Paolina, la Sala Clementina, Musei Vaticani ja la Cappella Sistina.


Paavin asunto


Isot painavat pronssiovet johtaa Apostoliseen palatsiin. Ovella vartioi sveitsinkaartilaiset.


Portaat Sala Regiaan


Sala Regia

Scala Regia on taas puolestaan monumentaalisen suuri rappukäytävä joka yhdistää Vatikaanin palatsin ja  Pyhän Pietarin basilikan. Giovanni Lorenzo Bernini suunnitteli ja rakensi porraskäytävän 1600-luvulla. Paolina kappelin ja Sikstiiniläisen kappelin välissä sijaitsee Sala Regia. 


Sala Dugale


Sala Sixtina/Sikstiniläinen kappeli


Aivan ensin on sanottava ettei tätä kappelia Cappella Paolina'a pidä sotkea toiseen saman nimisen kappelin kanssa, joka sijaitsee Santa Maria Maggioren basilikassa. Roomasta löytyy vielä kolmaskin Cappella Paolina Quirinalen palatsista, jossa Italian presidentti asuu ja jossa hänen virkahuoneistonsa sijaitsee. Video Quirinalen Paolinan kappelissa pidetystä joulukonsertista alenpana.



Freskomaalaukset Sala Paolinassa on maalnnut Michelangelo Buonarroti, Lorenzzo Sabatini ja Federico Zuccari.




Cappella Paolina, Paolina kappeli, on tunnettu kappeli Apostolisessa palatsissa Vatikaansisa. Capella Paolina toimii Vatikaanin seurakuntakirkkona. 

Paavi Paulus III (Alessandro Farnese) rakennutti Paolinan kappelin alkuun sakramenttikappeliksi ja kappeliksi jossa voitiin pitää koonklaaveja paaveja valittaessa. Luonnollisestikin paavi Paulo III Farnese valitsi Michelangelo Buonarrotin, oman kotikaupunkinsa Firenzen suuren mestarin, maalaamaan maalauksia kappelin seinille. Federico Zuccari sai myös kunnian maalata joitakin freskomaalauksia kappeliin.


Scala Regia ja sen perspektiivi pylväskäytävä, joka näyttää pitemmältä ja syvemmältä mitä se todellisuudessa on. Antonio da Sangallo nuorempi sai kunnian suunnitella ja rakentaa Sala Regian. 


Cappella Paolina

Se vei kolme vuotta kunnes Cappella Paolina valmistui vuonna 1540. Vuonna 2009 Cappella Paolina'ssa pidettiin täysrestaurointi. 

Michelangelo Buonarroti oli juuri lopettanut feskomaalaustyönsä Sikstiiniläisessä kappelissa kun paavi Pualus III Farnese pyysi hänet maalamaan freskomaaluksia tähän Vatikanain kappeliinkin. Michelangelo maalasi hitaasti sillä hän oli jo iäkäs. Hänellä oli samanaikaisesti valmisteilla hautamuistomerkki Paavi Giulio II/Julius II della Rovere'lle. Sitä ennen oli Michelangelo maalannuut selällään katonrajassa rakennustelinen päällä neljä vuotta ja maalannut Sikstiniläiseen kappeliin kattofreskomaalaukset. Samaan kappeliin hän oli myös maalannut valtavan suuren freskomaalausken seinälle, Aatamin luominen.

Paolina kappeli ei kuulu yleisiin Vatikaanin museon tiloihin, vaan  se on Vatikaanin privaatti kappeli, jota kuitenkin silloin tällöin näytetään vierailijoillekin.

Virtuaalinen vierailu Cappella Paolina'ssa.


Convercione di Saulo, Pauluksen kääntyminen

Michelangelo, Pauline konvertering Saulo 02.jpg

Maalauksen luonnollinen koko on 625x661 cm.

Michelangelo, Pauline konvertering Saulo 04.jpg


Michelangelo, Pauline konvertering Saulo 05.jpg



Crosifissione di Pietro, Pietarin ristillenaulitseminen