maanantai 10. helmikuuta 2014

Marmori

Fil: Carrara broar till 2007-03 Vara04-30.jpg

Carrara marmorilouhos
Carrara sijaitsee Toskanan rannikolla

Marmoria on käytetty rakennusmateriaalina ikuiset ajat monilla alueilla maapallolla. Marmorista on myös veistetty taide-esineitä ja koristeita. On egyptiläistä marmoria, kreikkalaista, afrikkalaista jne mutta tässä keskityn vain italialaiseen tai Italiassa esiintyvään marmoriin. 

Nimitys marmori, italaiksi il marmo tulee kreikankielestä marmaros. Antiikinajalla Kreikassa louhittiin marmoria Kykladien  saarilta. Kreikasta löytyy Kykladien marmorista vesitettyjä patsaita ajalta 3200-2000 eaa. 

Kreikkalainen kulttuuri vaikutti suuresti myös roomalaiseen. Mitä enempi alueita roomalaiset valloittivat sitä enempi he pystyivät hankkimaan aineita ja tavaroita muualta. Marmorin kuljetus oli työlästä ja vaikutti siihen ettei monellakan ollut varaa ostaa marmoria. 

Roomassa marmorin omisti keisarit ja he myivät ylijäämän yksityisille, rikkaille aatelisille. Rooman tasavallan aikana 509-27 eaa rakennettiin temppeleitä marmorista. Ensimmäinen kokonaan marmorista valmistettu temppeli, Tempio di Ercole Vincitore, Herkuleksen temppeli, rakennettin hyvin varhain tasavallan ajalla, noin 200 -luvulla eaa. Temppeli rakennettiin kreikkalaisesta marmorista.

Fil: RomaTempioRotondoForoBoarioJPG.JPG

Tempio di Ercole Vincitore, Piazza Bocca della Verita, Foro Boarium

File:MarmiForoTraianoRoma.jpg

Trajanuksen Foorumin marmorilattiaa jossa on myös ns keltaista marmoria

Antikin ajalla roomalaiset käyttivät ns. marmo giallo antico, keltaista marmoria, joka oli Numidiasta Rooman kuskattua. Numidia sijaitsi Pohjois-Afrikassa Kartagon itäpuolella. Alue oli tullut "hellinisoiduksi" jo 200-luvulla eaa. Myöhemmin koko Afrikan pohjoisrannikko liitettiin provinssina Rooman imperiumiin.

Julius Caesar kuskauttivat marmoria Numidiasta josta sitten rakennettin pylväitä esimerkiksi Foro Romanoon  ja keisari Augustus omaan  asuntoonsa Palatinolla. Augustuksen asunnosta on löydetty myös Kreikasta Chioksen saarelta kuskattua tummanpuanaista marmoria nimeltä marmo portasanta. Varsinkin portasanta fallani marmori oli ekslusiivista jota on käytetty esimerksiki Pyhään oveen Pyhän Pietrain basilikassa.

Fil: Jubilee av Inlösen - Öppna dörren Santa.jpg

Porta Santa, ns Pyhä ovi, on tehty marmorista. Ovea käyttää vain paavit erikoisina juhlapyhinä ja josta vain paavit ja heidän lähimmät "palvelijat" saavat käydä sisään.

Fil: DacePavInfArcoCost.jpg

Pavonazzotto  marmoria on löydetty Konstantinuksen kaaresta. Marmori oli poistettu Konstanstinusken kaaresta 1800-luvulla ja tilalle on latettu valkosita marmoria, luultavasti Carrarasta kotoisin olevaa.

File:Ritratto femminile - MC 428 - Musei Capitolini (2).JPG

Tämä pysty on myös valmisettu pavonazzetto marmorista ja tämäkin on esillä Kaptolisessa musoess, Palazzo del Conservatori'ssa. Pysty on vuodelta 230 240 jaa. Pavonazzetto marmori oli erittäin suosittua tähänaiakaan Roomassa. Siitä tehtiin jopa lattioita. Pavonazzetto marmoria louhotaan myös Italiasta, Carrarassa.

File:Laocoon Pio-Clementino Inv1059-1064-1067.jpg

Yksi Rooman kuuluisimpia veistoksia, ns Laokoon ryhmä, Gruppo del Laocoonte, joka on ensimmäiseltä  vuosisadalta jaa. Tämä marmorista veisttetty patsasryhmä on kopio alkuperäisestä pronssiveistoksesta. Alkupersitä ei enää ole olemassa tai ei tiedetä sen sijainnista. Tyyliltään veistos on ns Rohdostyyppinen veistos. Laokoon oli Troijalainen kuningas. Hänet ja hänen poikansa tappoi käärme kostoksi siitä, että kuningas Laokoon oli loukannut Jumalia.  Patsasryhmä löydettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1506 keisari Neron palatsin, Domus Aurean, alueelta. Kerrotaan että patsas toimi  Michelangelo Buonarotin mallina hänen veistoksilleen. Patasryhmä löytyy nykyään Vatikaanin museosta, Il Giardino del Belvedere, Belvederen sisäpihalta.

File:Belvedere Apollo Pio-Clementino Inv1015.jpg

Apollo del Belvedere patsas löytyy myös Il Giardino del Belvedereltä. Tämä on myös marmorikopia alkuperäisestä kreikkalaisesta pronssipatsaasta. Tästä Belvederen Apollopatsaasta on kymmeniä kopioita pitkin Eurooppaa Moskovaan ja Pietaria myöten.

File:Ostia antica 474.JPG

Ostia Antica, antiikin aikainen satamakaupunki, on erinomainen paikka tutustua marmoriin.

File:OstiaBasilica.jpg

Foro Romanolta löytyy myös marmoria.

File:Forum Romanum Curia Iulia BW 3.JPG

File:Santa Sabina - arches - antmoose.jpg

Monista Rooman vanhimmista kirkoista löytyy myös marmoria, kuten Santa Sabinasta.

File:Mosaïque - Buste de Dionysos - Palazzo Massimo.JPG

Palazzo Massimo alla Termen museosta löytyy paljon mosaiikkia.
Tämä on kolmannelta vuosisadalta jaa ja löydetty Via Flaminian varrelta

File:Tiger calf Musei Capitolini MC1226.jpg

Musei Capitolini'ssa on luonnollisestikin paljon marmoriesineitä 

Kuvan marmoriteokset ovat Giunio Basso basiliaksta Esquilinion kaupunginosasta. Tekniikkaa nimitetään nimellä Opus sectile, joka toimii niin että marmorin helmiäisaine tai lasin paloja liitetään yhteen. Basilika oli yksityinen basilika. Sen tontilla sijaitsee nykyään Pontificio Istituto Orientale, siis Vatikaanin korkeakoulu jossa voi opsikella orientaalisia uskontoja. 

Tämä on muuten erittäin mielenkiintoinen instituutti. Minä en voi koskaan lakata ihailemasta näitä sitkeitä ihmisiä jotka jaksavat panna aikaa ja voimia opsikeluun niinkin vaikeista aiheista kuin tässäkin instituutissa opetetaan. Aivan mahtavaa. Täällä opiskelee ihmisiä kaikkialta maapallolla, nunnia ja munkkejakin löytyy opsikelijoiden joukosta. Tämä instituutti on hyvä esimerksi siitä kuinka me voidaan lisätä yhteisymmärrystä ja sopua sekä myötätuntoa tällä maapallolla huolimatta siitä että missä kukin on synytnyt ja mihinkä uskontoon tai kulttuurin kukin kuuluu. Roomassa on paljon tällaista kansaivälistä väkeä.

File:Pannelli di giunio basso 03.1.jpg

Basilica di Giunio Basso

File:0 Rapt d'Hylas par les nymphes - Pal Massimo - Rome (1).JPG

Basilica di Giunio Basso

File:Carrare1.jpg

Carraran marmori on kuluisaa jo siitäkin syystä että Michelangelo Buonaroti veisti Carrarassa esimerkiksi yhden kuuluisimmista patsaistaan, David patsaan, jonka voi nähdä Firenzessä. Alkuperäinen patsas seisoo nykyään Galleria dell'Accademiassa Firenzessä ja kopio Piazza della Signoralla, Palazzo Vecchion edustalla.

Carraran marmoria pidetään yhtenä kauneimmista marmoreista. Ammoisina aikoina jo valmistettiin tavaroita ja hauta-arkkuja Carraran marmorista. Roomalaiset keksivät Julius Caesaren ajalla ensimmäisellä vuosisadalla eaa louhintatekniikan ja näin saatiin louhittua marmoria ja kuskattua sitä jopa Roomaan saakka. Roomassa marmorista rakennettiin julkisia rakennuksia ja aatelisasuntoja. Myöhemmin 1500-luvulla tarvittiin paljon marmoria sillä silloin alkoi todellinen kirkkojen rakennusbuumi. Alkuun marmori kuskattiin meriteitä Roomaan, Carraran satamasta Ostian satamaan ja sitten Teveren jokea  pitkin Roomaan. Myähemmin 1800-luvulla avattiin erityinen rautatie marmorinkuljetusta varten Carrarasta  satamaan.

Castle Cecchignola, Rom East Entrance

Roomassa sijaitsee mermorinveistäjien yliopisto, Universita' dei Marmorari di Roma, Castello del Cecchignola, Vicolo della Cecchignoletta 14. Bussi 714 Terminin rautatiesemalta, bussi 218 San Giovanni in Lateranon luota. Tai metrolla B Laurentina pysäkille ja siitä bussilla 763 loppumatka. Tämä yliopisto sijaistee melko kaukana keskustasta mutta se sijaitsee ihanalla alueella kauniissa linnakkeessa. Täällä on myös kirjasto jossa voi kuluttaa aikaansa. Yliopiston komitea on kuusisataa vuotta vanha.

Marmoraria, marmorinveistäjien taidoilla, on siis klassiset perinteet Roomassa. Roomasta löytyy vieläkin kaksitoista marmorarimestaria.
Kuulusia marmorareja oli muutamissa suvuissa kuten Cosmati ja Vassaletto. Kirkkoja joista löytyy marmoritöäitä  ovat mm San Lorenzo furi le mura, Santa Maria in Trastevree, San Paulo fuori le mura, San Giovanni in Laterano ja Santa Maria in Cosmedin.

Museo del Servizio  Geologico d'Italia sijaitsee Roomassa ja siellä esitellään erilaisia marmorilajikkeita. Museossa on kaksi erikoista marmorikokoelmaa esillä, Pescetto ja De Santis. 


File:Anefo 911-5253 Olympische.jpg


Voi sanoa huoleti että Rooma on rakennettu mamorista antiikin ajalla mutta Mussolinikin suosi marmoria. Tämän stadionn rakennuttu Mussolini ja viereen Accademia fascista maschile di educazione fisica, siis fasistinen akademia joka nykyään on Palazzo CONI, Italian olympiakomitean palatsi.

File:Stadio dei Marmi.jpg



Via Marmoratan katu Roomassa lähtee Teveren joesta, sataman kohdalta jossa lastattiin marmori maihin ja josta se sitten  kuljetettin eteenpäin verstaihin. Marmoriveistämöjä oli Via Mramoratan alussa Teveren ranalla mutta myös Via Marmoratan varrella. Via Marmoratan toisessa päässä sijaitsee Cestiuksen pyramidi joka on rakennttu Carraran marmorista. 

File:2012-07-04 Roma Piramide Cestia vista dal cimitero.jpg

 Cestion pyramidi,  Porta San Paulo



Upea marmorimuistomerkki, Monumento a Giuseppe Mazzini, Piazzalae Ugo La Malfa

Sir Lawrence Alma-Tadema, hollantilainen taidemaalari vuosisatojen vaihteesssa asui Roomassa ja kuvasi roomalaista arkielämää. Hänen maalauksissaan tulee erittäin paljon esille valkoista Carrara marmoria kylpylöissä ja aatelisasunnoissa.

File:Under the Roof of Blue Ionian Weather, Sir Lawrence Alma-Tadema.jpg

File:Lawrence Alma-Tadema 02.jpg

File:Lawrence Alma-Tadema - Ask Me No More.jpg

File:Bristol Museum Tadema unconscious rivals.JPG

File:Lawrence Alma-Tadema A Favourite Custom.jpg

Roomalaista mosaiikkia


File:Mosaic ducks Massimo.jpg

Opus tesselatum

Opus tesselatum mosaiikkia, nähtävänä Museo Nazionale Romano, Palazzo Massimo alla Termen museossa. Tämä museo on muutenkin todellakin käymisen arvoinen. Tänne on koottu kaikki mitä Roomasta on löydetty. Oma suosikkini ehdottomasti. Suuri mosaiikkikokoelmakin löytyy museosta.

Tesselatum mosaiikki on keskiaikainen  kreikkalinen tyyli kattaa toreja, mutta myös lattioita. Tessela tarkoittaa pieniä lasin, marmorin, kiven ja keramiikan palasia jotka sitten kootan mosaiikkikuvioksi ja palasten välit täytetään sementillä jotta palat pysvät kossa ja jotta alustasta tulee. Sen on oltava kova jotta se kestää kävelyä ja kärryjen painoa. Koko rakennelma on saattanut olla 3-15 senttimetriä paksu. Jos koko tori tai lattia tai seinä on tehty marmorin paloista niin silloin mosaiikityötä nimitetään opus Sectile nimellä. 

Fil: Panel i opus sectile från basilikan juni basso.jpg

Opus sectile mosaiikkityö basilika Giunio Basso, esillä Museo Palazzo Massimo alla Terme. Opus sectile oli hienointa ja arvostetuinta mosiakkityötä jota varsinkin Rooman aatelisto halusi asuntoihinsa. Hienoimmat opus sectile mosaiikkityöt tehtiin Roomassa juuri konsuli Giulinao Basson basilikassa. Kuudennella vuosisadalla jaa vietiin keisari Konstantinuksen mukana myös opus sectile mosaiikkityyli Konstainnopeliin. Rooman valtakunnan hajotessa opus sectile mosaiikityyli jatkui bysantilaisissa kirkoissa enimmäkseen lattiakoristeina.


San Crisogonon basiilkan lattia, Trasteveressä

Roomassa esiintyi kuitenkin opus sectilestä kehittynyt sivulaji Cosmatesque tai Cosmati, myöhemmin 1200-1300-luvuilla. Tyylin kehitti roomalainen perhe nimeltä Cosma. Isä ja pari poikaa valmistivat näitä ns kosmaattisia mosaiikkitöitään enimmäkseen suuriin basilikoihin ja basilikojen luostarinpihoihin.

Roomasta tyyli levisi muutamiin muihinkin italialaisiin kaupunkeihin mutta Roomasta löytyvät kaikista upeimmat cosmati-työt, esimerkiksi San Marcon, Santa Croce in Gerusallemmen, Santa Maria in Aracoelin, Santa Maria in Cosmedin, Santa Maria Maggioren, San Clementen basilikoista.Muita cosmati-töitä löytyy San Paulo Fuori le Muran, San Lorenzo fuori le Muran luostarien sisäpihoilta. Täällä oma sivu aiheesta.

File:Detall del mosaic de la vil·la romana de Font de Mussa de Benifaió, Museu de Prehistòria de València.JPG

Tyypillistä roomalaista lattiamosaiikkia löytyy erikoisen paljon Ostia Anticasta sekä  keisari Hadrianuksen huvilasta, Tivolissa.

File:Mosaico Camino de Albalate II.jpg

Alunperin mosaiikkikuttuuri levisi Eurooppaan Espanjasta Andalusian kautta, jonne sen toivat maurit Pohjois-Afrikasta. Maurit valmisitivat erittäin korketasoista keramiikkaa joka päällystettiin glasyyrillä, siis keramiikkaa. Paras esimerkki maurilaisesta keramiikasta on maurien rakentama Alhambra Andalusiassa. Sieltä tapa levisi myös Portugaliin jossa valmistettiin kaakelilaattoja. Hollantiinkin tapa tuli noin 300-vuotta myöhemmin. 
Mutta mosaiikkikulttuuri on alunperin syntynyt sumeerien parissa noin 3000 vuotta eaa Ur'in kaupungissa Mesopotamiassa. Mosaiikki on ensimmäinen taiteenlaji ylipäätään ja sen rinnalle kehittyi  hieman myöhemmin kuvanveistotaide. Alkuun sumeerit koristelivat asuntonsa seinät mosaakkikuvioilla. Myöhemmin he myös alkoivat päällystää vaaseja mosaiikkikuvioilla, joissa he kävyttivät terrakottaa, lapis lazulia ja helmiäistä. 

Toisella vuositunannella eaa alettin Kreikassa mykeneläisessä kulttuurissa tekemään lattioihin mosaiikkikuviot mattojen sijasta. Ja tämä sama perinne on jatkunut Roomassa. Vielä tänäkin päivänä ei perinteisesti roomalaiset käytä mattoja lattiolla. Nykyäänkin rakennetaann hienompiin asuinlukaaleihin morsaiikikuvioiset lattiat. Noh jaa, Ikean aikakaudella on koko Eurooppa saanut uusia kalustusideoita joten historian kirjoissa tullaan tulevaisuudessa kertomaan Euroopassa vallinneesta  Ikeakultuurista. 

Myös Egyptissä alettiin käyttämään mosaikkia rakennuksissa samoihin aikoihin ja vanhimman keraamisen päältä lasitetun esineen ovat arkeologit kaivaneet esiin juuri Egyptissä.

Antiikin aikaista roomalaista mosaiikkia löytyy kaikkialta ympäri Rooman Imperiumia. Yritän tässä keskittyä vain roomalaiseen mosaiikkin ja siinäkin on jo tarpeeksi jotta saan tämän aiheen pysymään jotenkin kasassa.

Roomalaisen keramiikkakulttuurin voi jakaa kolmeen jaksoon, klassinen, bysanttilainen ja renessanssin aikainen mosaiikki.

Fil: Santa Costanza.  Mosaic del S. VII "Traditio Legis" adjusted.JPG

Mausoleo di Santa Costanzan mosaiikkia, ns traditio legis tyyppistä
Traditio legis tarkoittaa kuvausta jossa Kristus opastaa apostoleja

Klassinen mosaiikki koski lähinnä kirkkojen pääalttarien koristelua ns kristillistä taidetta ja kuttuuria, josta on Roomassa hyvä esimerkki Santa Costanzan basilika. Klassinen mosaiikki koski myös keisareiden ja muiden sen ajan suurmiesten kotien ja asuntojen lattiamosaiikia sekä kylpylöitä.

Bysantin ajan mosaiikkki koski kirkkorakennukissa kokoansia seiniä, pylväitä ja kaaeriholveja joita peitettiin mosaiikilla. Renssanssiin ajalla siirryttiin jo moderninpaan aikaan ja tuolloin mosaiikkia muutti palatseihin ja aatelisten huviloihon.
Alkupeärinen tarkoius oli koristella mosaiikiikuvioilla lattiat. Roomalaisessa kutuurissa ei ole käyetty mattoja lattioilla, eikä niitä juuri vieläkään löydy roomalaisista kodeista. Lattiat ovat aina olleet kivestä tai maromorista ja nykyyään lattiat "tavallisissa oloissa" peitetään "keinomarmorilla" joka on joten kuten aidon näköisiä. Mutta ei niitten aitous olekaan nykyään tärkein vaan niitten helppohoitoisuus ja käytännöllisyys.

Fil: Efez Terace hus mosaic.jpg

Kreikkalainen ja roomalainen mosaiikki ovat kulkeneet käsikädessä. Kuvassa tyypillinen mosaiikkilattia kreikkkalais-roomalaiseen tyyliin.

Mosaiikki tuli muotiin ensin Roomassa noin 300-luvulla ja hieman myöhemmin Kreikassa. Aivan kuten Roomassakin niin Kreikassa laitettiin mosaiikkikuvioita ruokasalin ja eteishallin lattiaan tai cortile'en. Kreikkalainen mosaiikkiperinne jakautui helennistisellä kaudella kahteen osaan, itäinen ja läntinen, ja läntinen kreikkalainen kulttuuri eli Italian puolella, Rooman eteläpuolella Apenniinien niemimaalla. Roomalainen mosaiiikkikuttuuri levisi ympäri Rooman suurta valtakuntaa Eglantiin saakka.

Bysanttian valtakunnan tai Itä-Rooman valtakunnan synnyttyä  vuonna 395 syntyi erityinen bysantinen mosaiikkityyli. Bysantinen valtakunta oli olemassa yli tuhat vuotta. Kansalaiset kutsuivat itseään roomalaisiksi ja alueella oli vallalla erittän vahva nationalismi, vaikka valtakunta  oli  erittäin multietninen. Valtakunta oli kristillinen, keisarin johtama valtakunta. Bysantinen valtakunta sai loppunsa vuonna 1453 ja uusi  kreikkalais-ortodoksinen tuli tilalle.

Bysantiseen mosaiikkiin tuli emalji mukaan kuvaan. Emalji valmistettiin paksuksi lasipinnaksi erivärisistä laseista sekoitettuna. Joskus lasipinnan sisäpuolelle laitettiin hopeaa tai kultaa jotta saatiin erikoinen valonhohto efekti kuvaan mukaan. Tällaisia voi nähdä usein Rooman vanhoissa kirkoissa pääalttain taustalla olevissa mosaiikkitöissä, joissa pyhien henkilöiden päänympärille laitetiin tuollainen valoahohtava gloria. Emalji on kuitenkin ollut harvianaista Roomassa.

Kuten aikaisemmin mainitsin niin samanaikaisesti kehittyi Iberian niemimaalla maurien toimesta samantyylinen mosaiikkikulttuuri lasituksinen kaikkineen, vain sillä erolla että maurit käyttivät gemometrisiä kuvioita uskonnollisten sijasta. 

Fil: Thermes de Caracalla 014.jpg

Antiikin aikaista mosaiikkia Caracallan kylpylässä

File:Thermes de Caracalla 003.jpg

Caracallan kylpylän mosiaikkia

Fil: Thermes de Caracalla 011.jpg

Caracallan kylpylän mosaiikkia

File:0 Mosaïque (Baccano) - Muse - Pal. Massimo alle Terme.JPG

Roomalaista mosaiikkia 200-300 luvulta,
 Kansallismuseo-Palazzo Massimo alle Terme, Largo di Villa Perertti 1

File:Mosaic doves Musei Capitolini MC402.jpg

Mosaiikkia 200-300- luvulta,
 Kansallismuseo-Palazzo Massimo alle Terme

File:Pannelli di giunio basso 02.jpg

Basilika  di Giunio Basson mosaiikkia neljänneltä vuosiadalta, Museo Palazzo Massimo alle Terme. Basilika sijaitsi Esquilinon kaupunginosassa jonka on arkelogit osittain ainakin kaivaneet esille.

File:Pannelli di giunio basso 04.jpg

Basilica di Giunio Basson mosaiikkia, Museo Palazzo Massimo alle Terme

File:Pannello parietale in opus sectile con las e le ninfe e velum alexandrino, dalla basilica di giunio basso, prima metà del IV sec, 04.JPG

Basilica di Giuno Basson seinäpaneelia, Museo Palazzo Massimo alle Terme

File:Montemartini - sala caldaie e mosaico di s Bibiana 1030479-80.JPG

Museo Montemartini, Via Ostiense 106, Horti Licinianin, antiikin aikaisen  Licinianin puutarhan lattiamosaiikkia

File:MontemartiniMosaicoSantaBibianaMezzo.jpg

Santa Bibienan kirkon mosaiikkia, Museo Montemartini

File:Mosaic seascape Musei Capitolini AntCom32359.jpg

Mosaiikkia San Lorenzo in Panispernan basilikasta, joka on luultavasti ensimmäiseltä vuosisadalta jaa. Nähtävänä Kapitolisessa Museossa, Campodogliolla.

File:0 Tigre che assale un vitello - Musei Capitolini (1).jpg

Kapitolisesta museosta löytyy tämäkin mosaiikkityö. Luultavasti neljänneltä vuosisdalta ja  mahdollisesti Horti Lamianista kotoisin.

File:14 Piazzale delle Corporazioni Ostia Antica 2006-09-08.jpg

Ostia Antica'ssa on paljon mosaiikkia
Ensimmäiset mosaiikkityöt olivat juuri tämänlaisia musta-valkoisia

File:ColombeOstiaAntica.JPG

Mosaiikkia Ostia Antican museossa ensimmäiseltä vuosisadalta

File:Ravenna BW 4.JPG

Ravenna oli aikoinana pääkaupunki Rooman keisarikunnassa ja siellä on melko paljon upeaa bysantiilaista mosiikia kirkoissa. Tonen kiesarillinen pääkaupunki oli Konstantinopeli jossa on myös ollut upeat mosaiikkityöt.



Santa Agnese fuori el Muran basilika  Roomassa on esimerkki keskiajalla tehdystä kirkkomosaiikista. Suurin osa kirkkosalin sisäpinnasta on katettu mosaiikilla.



Santa Agnese fuori le Muran basilika

File:Duomo di Orvieto facciata 16 09 06.jpg

Orvieton tuomiokirkon julkisivuunkin tehtiin upeita mosiikkitöitä. Todella ihastuttavia.

Renessanssin ajalle tultaessa mosaiikkityöt suorastaan räjähtivät kirkkosaleihin Firenzessä ja Veneziassa. Mutta Roomassa keskityttiin jämäkkien renessanssipalatsien rakentamiseen. Roomassa Pinturicchio maalasi Palasti Colonnaan falskin mosaiikimaalauksen.

Ravennassa on kasattu kansainvälinen tietokanta koko maapallon mosaiikitöistä, Databank Mosaicisti Contemporanei. Sivuilta löytyy jopa osoitteita joista voi ostaa tarvikkeita jos kiinnostaa alkaa tehdä mosiikkitöitä. Olen käynyt Veneziassa tuossa Orsonin mosaiikkimyymälässä jossa on kaikki maailman värit ja niiten sävyt ja sävyjenkin sävyt, mitä ikinä voi olla. Myymälässä on valmiita mosaiikkitöitä ja mielenkiintoisia mosiaikkikoruja. He järjestävät myös kolmen- ja viidenpäivän kursseja kiinnostuneille. Käykää ihmeessä sisällä jos olette lähistöllä. Osoite on Via Ganareggio 1045.

Mosaiikitöiden teko ei ole lainkaan päättynyt vaan se jatkuu modernein keinoin Tunnetuin moderni mosaiikinvalmistaja on ollut espanjalainen Antoni Gaudi. Moderni mosaiikkitaito on lähinnä keskittynyt taideteoksiin.

Mietin että laitanko tämän taiteen vaikko arkkitehtuurin osioon sillä molempiin tämä sopii yhtälailla, sillä mosaiikki on tärkeä osa roomalaista arkkitehtuuria ja kuuluu tärkeänä osana roomalaiseen rakennusperinteeseen.