tiistai 25. tammikuuta 2011

Santa Balbina all'Aventino




Santa Balbina, Piazza Santa Balbina 8

San Saban kapunginosan ja Caracallan kylpylän raunioiden välimaastossa. San Saban kaupunginosa on pieni, mutta ihastuttava. Useimmilta turisteilta jää niin Aventino kuin San Sabakin käymättä, jo ajan puutteenkin takia. Mutta moni ei edes tiedä niitten olemassa olosta. Caracallan kylpylän taas turistit näyttävät tietävän ja käyvän myös siellä.

Santa Balbinan basilika ei ikävä kyllä ole avoinna muuta kuin sunnuntaisin messun aikaan kello 10.30-11.30 ja vihkitilaisuuksien aikana. Kirkossa pidetään silloin tällöin ilmaisia konsertteja.

File:San Saba - via di santa balbina.JPG

Vanha kapea kuja Via Santa Balbina kulkee San Saban ja Santa Balbinan välillä. Rauhallinen kaunis kuja kävellä jos sattuu olemaan aikaa. Ja jos sattuu käymään San Saban basilikassa niin sieltä on mukava kävellä tätä kautta Carsacalln kylpylän raunoille.

Nykyään kirkko toimii San Saban kirkon alaisena ja vastuulla. Santa Balbinan luostarissa sijaitsee nykyään Santa Margherita niminen vanhainkoti. Kuten kuvasta näkyy niin luostari on ollut suuri ja sijainnut kauniilla paikalla.

Jotkut roomalaiset kirkot ovat minua erikoisesti kiinnostaneet ja nämä San Saba ja Santa Balbinan kirkot kuuluvat niitten joukkoon. Tämä kirkko on kiehtonut erikoisesti, ehkä jo sen eristetyn sijainnin takia, mutta myös sen iän perusteella.


2010-07-09T13_58_02.JPG

Pääsisäänkäynti sijaitsee rautaportikon takana nykyään


Santa Balbina, Viale Guido Baccelli/Piazza di Santa Balbina

Kirkko on avoinna vain sunnuntaisin kello 10.30-11.30tai vihkiäisten yhteydessä.

Siitä ei ole kauaakaan aikaa kun kirkko oli avoinna puolisen tuntia päivässä siinä kello 12.30. Ystävälliset nunnat  tulivat avaamaan kirkon oven ja näyttämään kirkkoa. Luultavasti nunnia ei ole enää tai he ovat jo kovin iäkkäitä. Katollisen kirkon omat sivut kertovat että kirkosta on vastuussa kardinaali Peter Erdo, joka on unkarilaista alkuperää. Mutta nunnista tai munkeista ei kerrota mitään. Sen sijaan basilikna yhetydessä sijaitsee eläkeläsikoti nimeltä Santa Margherita.

Mutta toisaalta, vain parin sadan metrin pässä sijatsee toinen erittäin mielenkiintoinen ja kotoisa kirkko ja luostari San Saba, jossa käyn usein ja viihdyn siellä kuin kotonani. San Saba on yksi minulle rakkaimmista kirkosita Roomassa. Siellä muuten on erittäin siisti ja hyvä vessakin vasemalla kädellä kun astuu sisään kirkon pääovesta.

Bussi 160 Piazza Venezialta vie Santa Balbinan luokse. Se on vain kuusi pysäkin väliä. Bussi 160 lähtee jostain Piazzale Flaminion lähetyviltä, siitä Piazza Barberinille, Piazza Venezialle ja siitä Circo Massimoon. Baccelli on nimeltään seuraava pysäkki jolla on jäätävä pois ja siitä käveltävä kirkon luo. Samallahan voi käydä Caracallan Termeilläkin. 

Nähtävästi syrjäisen sijaintinsa takia kirkkoa ei kannata pitää auki päivät pitkät. Viereisessä asuvien luostarien henkilökunnalla on muutakin tekemistä kuin istua ja odotella kävijöitä. 

Toinen syy että kirkkoa pidetään lukossa voi olla se että arkeologit ovat kaivelleet kirkon alla. 

Kolmas syykin löytyy. Kirkko on oikeastaan jo museokirkko, sillä ikääkin sille on jo kertynyt. Kirkossa on runsaasti kallisavoista tavaraa ja vanhoja sargofageja ja freskomaalauksia, joita halutaan suojella. Nykyinen kirkkorakennus toki ei voi olla se kaikista alkuperäisin, mutta tätä kirkkorakennusta voi silti kutsua Titulus Sanctae Balbina nimellä. Arkeologisten kaivausten mukaan rakennuksen alkuperän voi päivttää vuosille 181-211, kertoo Vatikaanin kotisivut. Toisin sanoen luullaan että Balbina eli ja kasvoi paikalla sijainneessa rakennuksssa joka oli hänen lapsuudenkotinsa.



 Pääalttari on tuotu tänne vanhasta Pyhän Pietarin basilikasta







Pyhä Balbina Roomalainen/Santa Balbina di Roma

Fil: Saint Balbina.JPG

 Santa Balbina di Roma

Pyhimys Santa Balbina Romana eli noin siinä vuonna 130 jaa. Balbina oli Quirino di Neuss'in tytär jonka paavi Alessandro vihki yhdessä tyttärensä Balbinan kanssa kristinuskoon. 


Stefan Lochnerin maalaus: Quirino de Neuss keskellä, San Cornelio vasemmalla ja Santa Caterina  d'Alessandria oikealla

Quirino de Neuss toimi tuomarina roomalaisessa maistraatissa. Quirinosta tuli myös pyhimys. Quirinon ruumis haudattiin Via Appian varteen Pretestaton katakombeihin. Hauta löydettiin myöhemmin ja pyhät jälkeenjäännökset vietiin Saksaan Kölniin San Qurinolle rakennettuun kirkkoon. 



Pretestaton katkombien ohitse kulkee nykyään Via Appia Pignatellin tie. Katakombien kohdalla seisoo bussin 118 bussipyäskki. Pysäkki on seuraava pysäkki Calliston katakombien jälkeen.  Bussi lähtee Piazzale Ostiensestä ja palaa sinne. Pretestaon katakombeihin tarvitaan pyytää lupa Paavilliselta komissiolta viimeistään kymmenen päivää ennen vierailua. Vierailu tulee tapahtumaan oppaan mukana ja vain jos ilmoittautuneita on vähintäin viisitoista henkilöä. On melko vaikea turistien saada osumaan vierailupäivä matkan kanssa yhteen.

E-postia komissiolle: pcomm.arch@arcsacra.va


Pyhän Quirinon reliikit sijaitsevat nykyään tässä upeassa reliikkilaatikossa, Kölnissä, San Quirinon basilikassa.

Santa Balbina on suojeluspyhimys kaikille joilla on sairauksia nielussaan tai puheessaan, kuten struumaa tai ovat mykkiä tai puhevikaisia.


Santa Balbina di Roma Martire

Santa Balbinan basilika sijaitsee erittäin kauniilla ja rauhallisella paikalla kauniin luonnon keskellä, Viale Guido Baccellin varrella. Puitten varjosta pilkottaa Caracallan Termit. Santa Balbinan kirkko on hyvin vanha, luultavasti neljänneltä vuosisadalta. 

Paavi Gregorius Suuri (540-604) vihki kirkon ja luostarin käyttöönsä. Keisari Konstantinus otti paavilta jäähyväiset juuri tässä kirkossa ennen kuin hän muutti Konstantinopeliin. Kirkon rakentamisesta huolehti Pietro niminen pappi joka oli tullut Roomaan Illyriasta. Munkit avustivat rakentamisessa. Luostarissa sai asua siihen aikaan kaikki ohikulkevat ja pyhiinvaeltajat. Matroonana toimi Sabina josta myöhemmin tehtiin pyhimys. 

Kirkko on pyhitetty Pyhälle Balbinalle. Hän ei ole kuitenkaan haudattu kirkkoon vaan hän on haudattu isänsä kanssa Ardeatinan varrelle, La Catacomba di Balbina nimiseen katakombiin. Joitakin pyhiä jälkeenjäännöksiä on kuitenkin alttarilla uurnissa. Alttari on tuotu vanhasta Pyhän Pietarin kirkosta.

Kirkkoa on korjailtu useammankin kerran ja nykyinen kirkko on vuodelta 1927-1930. Vartiotornikin rakennettiin keskiajalla.


Niin kirkko kuin luostarikin sijaitsivat Savellin suvun tilusten yhteydessä ja voitiin olettaa sen aikaisen käsityksen mukaan että Savellit omistivat kirkon ja luostarin ja ehkä kustansivat niitten rakentamisenkin. Siihen aikaan oli tapana että rikkaat aattelissuvut kustansivat kirkkojen rakentamisen ja pitivät huolen nunnien ja munkkien  jokapäiväisestä leivästä. Aateliset saivat vastapalveluksi pappien ja munkkien ja nunnien siunauksen ja rukoukset. Kun Honorius III Savellista tuli 1200-luvulla paavi hän hyväksyi Dominikaani järjestön ja antoi luostarin heidän huostaansa. 

File:Fra Angelico St. Dominic.jpg

Pyhä Dominikus 1170-1221

Pyhä Dominikus, joka perusti saarnaajaveljesjärjestön, Dominkaanit, itse asui luostarissa Espanjan matkansa jälkeen. Roomassa on kiistelty monet sadat vuodet jo siitä että missä luostarissa Pyhä Dominikus kuoli loppujen lopuksi. San Saba, Santa Sabina ja tämä Santa Balbina on mainittu vaihtoehdoiksi. Mutta kuka ties vaikka Pyhä Dominikus olisi jo ehtinyt kotiin Bolognaan kunnes hän kuoli. Paljon mahdollista ainakin. Kaikkien edellä mainittujen kirkkojen yhteydessä kerrotaan että Pyhä Dominikus toi Espanjasta appelsiinipuun taimen ja istuutti sen juuri heidän luostarinsa puutarhaan. 


Santa Sabinan appelsiinipuu, jonka pitäisi olla se Pyhän Dominikuksen istuttama appelsiinipuun uusi verso.

Santa Sabinassa saa jopa nähdä muurissa olevasta aukosta sen appelsiinipuun jonka juurella Pyhä Dominikuksen väitetään rukoilleen joka päivä. Nämä on tarnoita jotka mielellään elävät katollisen kirkon piireissä ikuiset ajat. Nimittäin Pyhä Dominikus on hyvinkin voinut tuoda appelsiinipuuntaimen mukanaan Roomaan ja istuttaa sen jonkin luostarin sisäpihalle. Toinen tarina kertoo että appelsiinipuu on tullut Italiaan Espanjasta. Tämä tapa istuttaa appelsiinipuu luostareiden sisäpihoille on enempikin sääntö kuin pikkeus ollut Italiassa Pyhän Dominikuksen kuoltua. Joka ikinen vähänkin arvonsa tunteva luostari omistaa appelsiinipuun luostarinsa sisäpihalla. Siitä voidaan  ainakin olla varmoja.



Se voi olla paljon mahdollista että Pyhä Dominikus kuoli tässä San Nicolon kirkon yhteydessä sijainneessa luostarissa Bolognassa.

Tuomas Akvinolainen sekä paavi Pius V Ghislieri ovat myös asuneet luostarissa. Paavi Pius V toimi vain kuusi vuotta paavina, mutta sitä enen hän ehti toimimaan inkvisition puolesta erittäin ahkerasti. Englannin kuningatterelle Elisabeth I:lle hän lähetti bullan, jossa hän halusi syöstää Elisabethin virastaan. Hän ehti lyhyen paavin valtansa aikana sortua papalismiin monen monta kertaa. Toisin sanoen näyttää että kuka on hän joka määrää katollisessa kirkossa. Mutta hän on kuitenkin Maltan suojelsupyhimys ja hän lepää lasiarkussaan Santa Maria Maggioren basilikassa Roomassa, jos joku haluaa käydä tervehtimässä häntä.

Nykyään dominikaanit pitävät Santa Maria Sopra Minervan kirkkoa pääkirkkonaan. Mutta tämä Santa Balbina all'Aventinon basilika on todellinen helmi, todellinen Domus Dei, Jumalan huone. Basilikaa korjattiin 800-luvulla ja 1900-luvun alussa jolloin se yritettiin saada alkuperäiseen muotoonsa.

Fil: San Domenico, Bologna, interno, Arca di San Domenico 01.jpg

Pyhän Domenikuksen jälkeenjäännökset ovat tässä arkussa, Bolognassa, Pyhän Domenikuksen kirkossa.


Kirkon ja luostarin vartiotorni kertoo siitä että luostari on perustettu keskiajalla. Luultavasti kreikkalaiset munkit ovat olleet mukana perutamassa ja rakentamassa luostaria. Koska luostari seisoi aivan yksikseen ilman minkäänlaista asutusta lähistöllä, niin munkit rakensivat varmuuden vuoksi luostariin vartiotornin. Ympäröivässä maastosssa he viljelivät viiniä ja vihanenksia sekä hedelmiä. Bysantilainen riitti jota kreikkalaiset käyttivät liturgioissaan vaihtui Roomassa 1100-luvulla benediktiiniläiseen. Tässä luostarissa ei luultavasti asunut munkkeja eikä nunnia  1100-luvun jälkeen vaan vasta 1300-luvulla tuli uusia asukkaita luostariin sen jälkeen kun se kunnostettiin.


Tuo kaunis puukatto kertoo siitä että kirkkoa on ollut mahdollisesti rakentamassa kreikkalaiset munkit, sillä samantyylisiä kattoja on muuallakin päin Roomassa kreikkalaiset munkit rakentaneet.




Viehättävä ja harmooninen kirkkosali vihkiäisiäkin ajatellen




Paavi Innocenzo VIII:n (Giovanni Battista Cypo) vaakuna on jostain syystä maalattu luostarin seinälle. Ehkä syy oli se että hän oli kreikkalaista alkuperää. Eräänlainen sankarihan se tämäkin paavi oli sillä hän sai kunnian siitä että kristityt voittivat sodan maureja vastaan Granadassa Espanjassa.


Luostarin sisäänkäynti




Piispan tuoli


Achille Pinellin maalaus