keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Sabina


mappa_sabina_01

Sabina tai Sabinum  latinaksi on  historiallinen alue keski-Italiassa, Umbrian, Abruzzon ja Lazion välissä. Alueella asui sabinalaisia jo ammoisista ajoista lähtien. Alue on oma hiippakuntansakin jo 700-luvulta lähtien, Sabina-Poggio Mirteto.

Sabinalaiset tai sabinilaiset, miten vaan, luetaan alkuperäisiksi umbrialaisiksi, kotoisin Sabinin vuorilta, Monti Sabini. Sabinin vuoret on vuoristoketju Apenniineilla, Lazion maakunnassa. Teveren/Tiiberin joki, toimii luonnollisena Sabinin vuoriston länsirajana. Sabinin vuoriketju sijaitsee etelä-pohjois suunnassa ja sen itäisellä puolen sijaitsee Rietin vuoristo, Monti Reatini. Sabinan alueen itäiset kylät sijaitsevat Sabinin vuorten kukkuloilla. 


Cures oli sabinalaisten pääpaikkakunta, minkä paikalla sijiatsee nykyään Fara in Sabinan kunta. Kunta kuuluu Rietin provinssiin nykyäään. 


Fara in Sabinassa asuu vain noin 14000 asukasta. Alue on ollut asuttua jo ammoisista ajoista lähtien. Orsinit ja Farneset ovat hallinneet kylää ja rakentaneet omat paltsisna kyllään. Farfan upea luostri sijaistee lähettyvillä ja kylässäkin on vielä Clarissa Eremite nimienen luostari.

Täällä on oma postaukseni Farfan luostarista ja Birgitta luostareista Farfassa.


Aasit laitumella

Sabinan alueella ei ole mitään suurempia valtaväyliä. Alue on keskiaikaisia vuoristökyliä, luostareita, maanviljeysalueita olivi- ja hedelmäpuineen ja muine viljelyksineen. Kaikki  näyttää olevan kuten täällä on aina ollut. Nykyään kylistä muttaa pois viimeisetkin sinnikkäät "alkuasukkaat", vain vanhukset ovat jääneet jäljelle. Teveren jokilaaksossa asuu maanvijelijöitä ja loput heistä käy töissä Roomassa. Teveren jokilaaksossa kulkee alueen ainoa rautatie. Paikallisjunalla pääsee Roomaan. Sabinan sydänalueen ja vuoristoalueen keskiaikaiset kylät alkavat olla melko hiljaisia.



Castelnuovo di Farfa

Täällä mukavat sivut teille jotka ehkä olette kiinnostuneet tutustumaan Sabinin vuoristoalueeseen. Sabinin vuoristo on erittäin viheriäistä ja siellä on oliivipuita, viinitiloja, vanhoja luostareita ja keskiaikaisia pieniä kyliä. Sabinin vuoristoalueellta tulee yksi parhaimmista italialaisista oliiviöljyistä. Täältä löytyy myös Sabinen oliiviöljymuseo, Museo Dell'Olio d'Oliva, Castelnuovo di Farfa'sta. Museo sijaitsee Palazzo Perelissä.

Sabinan alueella voi matkustaa monella tavalla, joko vain katsella kyliä ja maisemia, keskittyyä hengelliseen ja henkiseen toimintaan, tehdä historiallinen kierros, osallistuen johonkin paikalliseen tapahtumaan tai vain kulinaarinen.

Passo Corese  on melko pieni paikkakunta, ei mikään turistikohde,  joka toimii Rietin provinssin läntisenä porttina. Tätä kautta pääsee myös mukavasti Sabinan sydänalueelle ja sen pohoisimpiin osiin. Passo Coresesta pääsee helposti Fara in Sabinan ja Farfaan kapeata maalaistietä pitkin. Matkaa kertyy jotain kymmenisen kilometriä. Passo Cortesessa sijaitsee Fara Sabianan-Montelibrettin rautatieasema, mistä pääsee paikallisjunalla FL1 jopa Fiumicinon lentokentälle sakkaa. Juna kulkee Roomassa Tiburtinan, Ostiensen ja Trasteveren rautatieasemien kautta. 



Magliano Sabina on Rietin provinssin läntisin kunta, missä ei asu kuin reilut 3000 asukasta.

Magliano Sabina oli 1300-luvulla Orsinin aatelissuvun omistuksessa ja hallinnassa.

Sabinilaiset hallitsivat aikoinaan myös Roomaa. Rooman sabinilaisia kuninkaita oli mm Titus, Numa, Ancus, Quintus, Attius, Gaius Sallistius ja Marcus Terentinus. Aikaisessa roomalaisessa valtakunnassa eli sabinilaiset liitossa toisten kansakuntien kanssa. Monet alkuperäiset gentes, aateliset, olivat erittäin ylpeitä sabinilaisesta alkuperästään, kuten Claudian suku. 

Sabinialiset jumalat ja kultit vaikuttivat vahvasti myös Roomassa, josta tunnetuin oli Quirinus, josta sai roomalainen kukkulakin nimensä. Quirinalen kukkulalla sijaitsi Quirinuksen temppeli, joka valmistui vuonna 293 eaa ja jonka keisari Augustus kunnostutti vuonna 16 jaa. Temppelin paikalla sijaitsee nykyään Italian presidentin palatsi, joka on nimeltään Quirinale. Quirinus, Jupiter ja Mars oli roomalainen jumalkolmikko, jotka sitten Juno ja Minerva jumalat syrjäyttivät. Keisarillisellä ajalla Janus jumalasta käytettiin myös nimeä Quirinus.


Collevecchio

Sabinan alue on nykyään jakautunut kolmeen hallinolliseen alueeseen ja kolmen provinssin alueelle. Suurin osa sijaitsee Rietin provinssissa ja Lazion maakunnassa. Rooman provinssin puolella sijaitseva osuus on nimeltään Sabina Romana ja Umbrian puolella sijaitsee  myös joitakin kuntia. Aluetta on jaoteltu useaan ottessen, jo keisari Augustuksen ja Diocletianuksen ajalla. Sabinan alueen läpi kulkee antiikin aikainen tie Via Salaria.




Titus Tatius sen ajan dinaarin kolikossa

Rooma ja Sabina yhdistyi yhteiseksi valtioksi ja sabinalainen Titus Tatius hallitsi (noin 750-745 eaa) kuningaskuntaa yhdessä Romuluksen kanssa. Roomalaisten kerrottiin olevan ylpeitä sabinilaisesta perimästään, varsinkin gentes, aateliset, kuten gens Claudia. Sabinalaiset tavat ja kultit sekä heidän jumalansa sai sijaa Roomassa, kuten Quirinus jumala, jolle rakennettiin temppeli Quirinalen kukkulalle. Palazzo Qurinalessa asuu nykyään Italian presiedentti.

Quirinalesta tuli sabinalaisten keskus. Sabinilaisesta Numa Pompiliuksesta tuli seuraava kuningas Roomaan. Kaiken kaikkiaan kahdeksan kuningasta peräjälkeen tuli sabinalaisesten keskuudesta Rooman ensi ajoilla.

Rooman kuningaskunnan aikana 753-509 eaa Rooman asukkaat olivat roomalaisia ja sabinalaisia (tai ehkä suomeksi sabiineja) ja heidän yhteisiä jälkeläisiään. Roomalaiset ryöstivät sabinalaisia naishenkilöitä ja asuttivat heidät Rooman uusille asuinalueille. Roomassa oli nimittäin miesenemmistö. Kerrotaan että sabinalaiset naiset olivat kauniita ja älykkäitä. 


Kuuluisa ranskalainen klassisen tyylin edustaja taidemaalari Nicolaus Poussin on maalannut taulun Ratto delle sabine/sabiiinitarten ryöstö, joka löytyy Louvren taidemuseosta Pariisissa.


Giambolognan patsas samasta aiheesta

Jos satutte käymään "taiteen mekassa", Firenzessä, niin sieltä löytyy tämä erittäin kaunis patsas, joka kuvaa mysö sabinitarten ryöstöä. Patsas seisoo Piazza della Signorinan torilla sijaitsevassa avoimessa Loggia dei Lanzissa. Muuten Firenze on aivan mahtavan ihana kaupunki. Jos saisin elää toisen elämän niin toivoisin syntyväni Firenzeen.


Palombara Sabina

Palombara sijatsee suhtkoht lähellä Roomaa, noin 30 km. Cotral bussilla kätevästi ja halvalla metroasemalta Ponte Mammolo.


Sabinan alueella on ollut asutusta jo noin 3000 eaa, varsinkin Montelibrettin alueella. Antiikin aikainen kaupunki nimeltä Eretum sijaitsi Via Nomentanan ja Via Salarian kulmauksessa, alueella jonka nimi on Valle del Tevere, noin 30 kilometeriä Roomasta.


Sabinin vuoret toimii Umbrian ja Lazion rajana 


Kaunis Rieti on provinssipääkaupunki. Rietin provinssiin kuuluu 73 kuntaa joista useimmat ovat hyvin pieniä kuntia asukasluvultaan. 


Uskonollinen hiippakunnan pääkaupunki on Poggio Mirteto ja Santa Maria Assuntan tuomiokirkko, joka on peräisin 1600-luvulta. Piispana toimii nykyään Giovanni Battista Re.


Poggio Mirteto

Poggio nimitys on hyvin yleinen tällä alueella. Sana tarkoittaa kumparetta.


Rieti talvisena päivänä


Collevecchio Sabine aamusumussaan



Collevecchio sijaitsee Rietin provinssin puolella, sen läntisissä osissa. Kylä sijaitsee noin 60 kilometriä Roomasta. Aluetta on nimitetty kautta aikojen Sabina Tiberina nimellä, Tiiberin/Teveren jokilaaksossa ja Sabinin vuoriston länsireunalla.


Teveren jokilaakso toimii Viterbon ja Rooman provinssien rajana. Teveren joen toisella puolella asuivat faliskit ja etruskit. Collevecchio Sabinan kuntaan kuuluu myös Poggio Sommavillan ja Poggio Cicignanon kukkulat.

Poggio näitten kylien nimien edessä on kulkenut mukana Sabinan alueella ammoisista ajoista lähtien ja Poggio tarkoittaa yksinkertaisesti vain kukkulaa.

Yksi alueen mielenkiintoisimmista kirkoista, Santa Maria della Lode e Vescovio, sijaitsee Sabinan alueen sydämessä, Torri di Sabina nimisen kylän alueella. Kirkko on rakennettu  ikivanhan roomalaisen Forum Novum nimisen kylän päälle. Tänne ei ole mitenkään helppo löytää mutta tieviittoja löytyy. Lähimmät kylät ovat Borgonuovo, San Polo ja Selchi. Mutta kun perille pääsee niin sieltä löytyy myös ravintola.


Poggio Cigicnano


Poggio Sommavilla joka kuuluu Collevecchion  kuntaan



Fara in Sabina

Fara in Sabina sijaitsee Rietin provinssin puolella noin 40 kilometriä Roman pohjoispuolella. Farfan erittäin kuuluisa luostari sijaitsee Fara di Sabina kunnan alueella. Täällä on asuttu jo esihistoriallisella ajalla.

Fara in Sabinan jazzifestivaalit on erittäin suosittu tapahtuma ja tunnettu koko Italiassa.

Canneton kylässä, lähellä Fara in Sabinaa, sijaitsee ikivanha oliivipuu.



Tämä oliivipuu on kuulema yli tuhat vuotta vanha. Puu on seitsemän metriä ympärysmitaltaan ja se antaa noin 800 kiloa oliiveja per sato. Oliivipuu sijaitsee nykyään jonkun yksityisessä pihassa mutta sitä saa käydä katsomassa. Tämän oliiviuun löytää kun seuraa kylttiä jossa lukee L'ulivone.

Oliivipuun omisti alunperin Farfan luostari. Farfan luostari on peräsin jo 600-luvulta jaa. Bendiktiiniluostarijärjestö on aina omistanut tämän luostarin. Bendiktiineillä oli suuri taloudellien ja poliittinenkin valta suurella alueella Eurooppaa ja benediktiinijärjstöstä on noussut mahdoton määrä paaveja paavin istuimelle. Farfa omisti suuria maa-aluita, opetti ihmisiä lukemaan ja kirjoittamaan. Luostari harjoitti maanviljelystä ja piti huolen ihmisten henkisestä ja hengelliestä elämästä. Luostareiden vaikutus väheni 1200-luvlla Sabinankin alueella. Aateliset nousivat valtaan. Linnoista tehtiin aatelispalatseja. 1700-luvulla alkoi kylät hajota kun monet muuttivat kylistä omiin asuinrakennuksiinsa maanvilejystensä keskelle Teveren laaksoon.

Sabinan oliiviöljy on yksi maailman parhaitsa. Sabinalaiset viinitkin ovat kuulema laadukkaita. Itse en osaa sanoa niistä mitään kun en niitä koskaan juo. Sabinan alueella vietetään ympäri vuoden, ja varsinkin kesäkaudella, useita paikallisia ruokajuhlia, "sagre", ruokafestivaaleja. Joka viikonloppu on sagre jossakin kylässä tai useammasakin ja roomalaisilla on tapana käydä ahkerasti näissä sagre'issa.




Fara in Sabina



Farfan luostari sijaitsee Fara in Sabinan kunnassa, kaukana suuuremmista valtaväylistä. Olen tehnyt oman sivun Farfan luostarista. Farfaan on helpointa mennä  junalla Roomasta Tiburtina juna-asemalta Passo Coresen asemalle ja siitä Cotralin paikallisbussilla Farfan luostariin. Matka kestää noin tunnin.

Aikoinaan Farfan luostari oli rikas ja mahtava vallanpitäjä. He omistivat 600 kirkkoa ja luostaria, 132 linna ja linnaketta, 6 kaupunginmuurilla rajoitettua kaupunkia ja noin 300 kylää.

Huom! Farfan luostari ja kirkko ovat maanantaisin suljettuja.



Farfan luostari



Farfan luostari


Farfan luostari


Farfan luostari

Fil: Farfa.jpg

Farfan luostari

Farfan luostarin itäpuolella sijaitsee noin tuhannen asukaan kunta Castelnuovo di Farfa, joka kuuluu oliiviöljykuntien ryhmään, Comuni della Valle dell'Olio.



Viihtyisä Montelibretti

Näin kesäaikaan on Sabinan alueella viinifestivaaleja esimerksi Montelibrettin alueella. Montelibrettiin on vain vajaat 40 kilometriä Roomasta pohjoiseen päin. Tänne pääsee paikallisjunalla tai autolla Via Salariaa pitkin tai tie numero SP 636 pitkin.

Itse valitsisin tuon viimeksi mainitsemani reitin jos olisin autolla liikenteessä. Ensin Roomasta Via Tiburtina tietä suoraan itään päin, ohi Milano-Napoli moottoritien ja sen jälkeen noin kolmen kilometrin päästä, Villanova asuntoalueen läpi, ja siitä pohjoiseen päin SP 636 tietä pitkin. Tämä tie on ihan hyvässä kunnossa oleva tie, eikä sillä ole läheskään niin paljon liikennettä kuin Via Salarialla. Tie kulkee ison Monti Lucretilin luonnonpuistoalueen läntistä reunaa. Matkan varrella on maalaismaisemaa, maanviljelystä ja joitakin rakennuksia siellä täällä. 


Guidonia Montecelio ja taustalla  itse Montecelion kukkula

Montecelio on peräisin vuodelta 998 jolloin se toimi castrana, linnoittettuna leirinä.

Vasemalle jää Guidonia Montecelion kaupunki joka on Lazion maakunnan kolmanneksi suurin asutuskeskus Rooman ja Latinan jälkeen. Täällä asuu noin lähemmäs satatuhatta henkeä. Nykyään sitä nimiteään vain pelkäksi Guidoniaksi. Guidonian vieressä sijaitsee Alfredo Barbieri di Guidonian lentokenttä. Guidonian kaupunki on saanut nimensä lentokentän mukaan joka puolestaan on saanut nimensä lentoinsinöörin Alessandro Guidonin mukaan. Lentoenttä rakennettiin aluneprin vuonna 1915 Italian kuninkaalliseksi lentokentäksi mutta fasismin ajalla vuonna 1935 sen nimi vaihdettiin. Guidonian asuinalue rakennettiin sotien jäkeen kun tarvittiin asuntoja työläisille. Itse Mussolini oli Guidoniassa vihkimässä kaupungin. 

Alueella on paljon peniä lampia tai järviä Teveren sivujoen Anieien ympärillä. Aikoinaan järviä oli enempikin ja maa oli melko suopitoista mutta nyttemmmin kuivunut. Tivolin kaupunkiin on vain jotain kuutisen kilometriä.

Guidonia sijaitsee Sabina Romanan eteläisimmässä osassa. Guidoniaan pääsee Romasta suorenpaankin Via Di Casal Biancoa pitkin. Via Tiburtinan kupeessa sijaitsee useita huvila-asuinalueita ja golf-kenttäkin, Golf Club Marco Simone. Golf kentän ja Guidonian välissä on myös luonnonpuisto, Parco Naturale Regionale Inviolata, jonka läpi kulkee moottoritie, Autostrada del Sole, A1. Suurin osa tuosta luonnonpuistoalueesta on maanviljelyaluetta. Alueen kupeessa sijaistee arkeloginen kaivausalue.

Roomasta Tivoliin päin kulkevan tien Via Tiburtina Valerian varrella sijaitsee melko suuria moderneja asuinalueita kuten Villalba ja Villanova-La Botte. Roomasta Villalbaan on 24 kilometriä ja Villanova-La Botteen kaksi kilometriä enempi.

Guidoniasta on paljon kerrottavaa joten se vaatii oman sivunsa. Mainitsen vain vielä että näiltä main saadaan travertiini kiveä josta on rakennettu paljon Roomassa rakennuksia ja esimerkiksi pylväitä ja Rooman  mukulakivikadut, ns sanpietriinit. Rooman suurimmat travenrtiinilouhokset ovat Tivolissa ja juuri täällä Giudonia Monteceliossa.

Guidonaiassa filmasi Pier Paolo Pasolini kuuluisan Mamma Roma elokuvansa.


Palombara Sabina

Hieman suurempi asuinalue on Palombara Sabina, jossa kannattaa pitää taukoa ja katsella kaunista kylää. Matkan varrella sijaitsee myös aikaisemmin Savellin, Borghesen, Torlonian ja lopulta Sforza Cesarinin aatelissukujen omistama kylä Moricone, joka oli jo esihistoriallisella ajalla roomalaisen alkuperäisen aattelisten omistuksessa, nimittän Gens Claudian. Gens näissä Rooman alkuperäisissä aatelissuvuissa tarkoittaa yksinekrtaisesti sukua ja tulee sanasata genus. Siihen aikaan oli vain aatelisilla sukunimi. 

Tällä alueella Rooman koillisessa kolkassa on aateslisuvut toinen toisensa jälkeen omistaneet  ja hallineet kyliä. Aateliset asuivat varsinkin kasäaikaan näillä nurkilla. Mutta se oli sitä aikaa kun aateliset istuivat paavin istuimella. Alueelta löytyy paljon iäkkäitä roomalaisia kesähuviloita, enempi tai vähempi hajonneita. 

Täällä  Sabinan eteläisissä osissa kasvaa mm persikota, kirsikoita ja viinirypäleitä. 
Alueella järjestetäänkin kirsikka- ja viinifestivaaleja. Täällä valmistetaan myös Extra Neitsytoliiviöljyä ja se oli juuri täällä kun ekstra neitsytoliiviöljy,  Olio di Oliva Exstra Virgin, rekisteröitiin ensimmäisen kerran Italiassa. Lazion maakunta myy viidenneksi eniten oliivivöljyä Italiassa. Puglia myy eniten Italiassa, sitten tulee Calabria, Sicilia, ja Campania ennen Laziota.

Täällä on La'Strada dell'Olio della Sabinan erittäin monipuoliset kotisivut, kertomus Sabinan alueen "oliiviöljytien" kylistä. Sivuilta löytyy ruokapaikkojen osoitteita ja erilaisia yöpymismahdollisuuksia.


Donitsipersikkapuu

Mariconen pienessä kylässä sijaitsee myös Passionsitijärjestön munkkiluostari jossa juhlitaan joka vuosi pappi Bernardo M Silvestrelliä. Silvestrelli asui Roomassa Piazza della Minerva 38. Hän tuli Mariconen luostariin aamulla 16. kesäkuuta vuonna 1911 ja kuusi kuukautta myöhemmin 9. joulukuuta lensi taivaaseen. Joka vuosi 16. keäskuuta kello 18.30 pidetään luostarissa messu hänen muistolleen. 

Melko pian Mericonen jälkeen käännytään vasemmalle Via Montelibrettille, SP 26a. Ajellaan noin nelisen kilometriä oliivipuitten välistä ylös Montelibrettin kukkulalle. Montelibretti sijaitsee Monti Sabina vuorten läntisellä rinteellä. Orsinsin aatelissuku rakensi tänne linnakkeen 1400-luvulla, jonka pari sataa vuotta myöhemmin otti Barberinin aatelisuku omakseen ja myöhemmin Sciarran aatelissuku halusi omistaa linnakkeen. Silloin ammoisina aikoina kylä oli paimentolaiskylä jossa lampaat juoksivat pitkin peltoja oliivipuitten katveessa. Vuonna 1867 taisteli täällä Garibaldin vapaustusotilaat, paavin sotilasjoukot ja ranskalaiset sotilaat. Tuloksena oli että Rooman campagna, maaseutu, vapautettiin ja myöhemmin koko Italia.


Montonio Romano

Valtatie SP 636:n oikealla puolen, ylhäisessä yksinäisyydessään keskellä maanvilejysaluetta sijaitsee pieni kylä nimeltä Montorio Romano. Tarina kertoo että tämä kylä syntyi niin että tänne aikoinaan pakeni pakolaisia. Sittemmin kylän omisti Farfan luostari mutta roomalaiset aateliset halusivat kylän omakseen ja Savellit, Orsinit ja Barberinit ovat hallineet kyllää vuorotellen. Montorio Romano sijaitsee Rooman provinssin kollisimmassa kulmauksessa ja kylä kuuluu Lazion vuoristokylien yhteisöön, Comunità Montana del Lazio. Montana Romano on yllättävän  kiva ja kotoisa kylä.


Rocchette


 Nerola, Castello Orsini, mikä on nykyään viiden tähden hotelli

Muutama kilometri Nerolasta itään päin sijaitsee Santa Maria delle Grazien luostari.

Casperia-5.jpg

Poggio Nativo

Roccantica

Roccantica




Casperia

Casperia sijaitsee keskellä Sabinan aluetta, Rietin provinssin puolella. Täältä on jotain reilut 60 kilomteriä Roomaan. Suorin tie on ottaa paikkalisjuna FL1 Passo Corese'en ja siitä Cotralin bussilla loppumatka. 

Kylä on saannut kunniamaininnan ekologisena kylänä. Casperia on ehdottomasti yksi Sabinan kauneimmista ja siisteimmistä kylistä. Kylä on keskiaikainen mutta kadut on päällystetty uudestaan modernimmilla kivilaatoilla.



Noin kilometrin päässä Casperiasta sijaitsee Santa Maria in Legaranon luostari ja kirkko.

Casperia

Casperia

Casperia-25.jpg

Casperia

Casperia-14.jpg

Casperia 

Oma ehdotukseni, joka on vain yksi mahdollisuus monien joukossa, on ajaa Metro B:llä Ponte Mammolon Metroasemalle ja siitä Cotralin paikkallisliikenteen bussilla Guidoniaan. Guidoniasta voi ottaa vaikka Cotralin bussi Palombara Sabinaan, tai jonnekin siltä väliltä. Palombara Sabinasta taas sitten vuorostan Cotralin paikallisbussi Fara in Sabinaan ja Farfan luostariin jne. Mitä kauemmaksi Roomaa mennään sitä harvemmin kulkee bussit. Mutta Cotral kukee ainakin kerran tai kaksi jokaisen pienmmänkin kylän kautta. Täällä on Ponte Mammololta lähtevien Cotral bussien aikataulu. Yhdistelemällä eri reittejä voi ajella päivässä melkoisetkin matkat ympäri Lazion maakuntaa sillä Cotral kulkee kaikkialla Laziossa. Mutta jos aikoo säästää aikaa ja on vain joku paikkaunta mielessä niin silloin kannattaa ottaa juna Passo Coresen kautta, tai juna ja bussi yhdistelmä.

Castel di Toran ja Lago del Salton alueesta olen jo aikaisemmin kertonut täällä. Rietistä on myös juttua tekeillä...

Lazion maakuntaan kuuluu Rooman provinssin lisäksi, Rietin, Latinan, Frosinonen ja Viterbon provinssit. Joten Cotral liikkuu todellakin laajalla alueella. Reitti on yritetty järjestää niin että bussilla pääsee niillekin paikkaunnille joihin ei junalla pääse. Mitään kovin hurjaa vauhtia ei Cotralin bussit kuje mutta siinä ehtii mukavasti näkemään maisemia ja matkalipun hinta on melkein ilmainen. Kylien välimatkat lyhyet. Useimmin voi ostaa lipun kuljettajalta mutta joskus on rahastajakin bussin vieressä laiturilla, ainakin suuremmilla paikkakunnilla. Ei muuta kuin matkaan aamulla aikaisin...

HUOM! Cotralin bussiliikenteen aikatulu voi hieman muuttua kesäajaksi, joten se pitää ottaa huomioon. Täältä löytyy haku.

Täällä on Lazion turismisivut. Löytyy oma osio Sabinalle. Kuten huomaatte niin minä vain sipaisin Sabinan aluetta. Kuinka monta kylää jäi mainitsematta, kuinka monta luostaria ja kirkkoa ja luonnonpuistoaluetta mainitsematta, paikallisista tuotteista ja herkuista puhumattakaan... mutta ehkä lisää joskus toisten. Sanon vaan lopuksi että  aaah, una più bella Italia, tämä on kauneinta Italiaa!


lauantai 14. kesäkuuta 2014

Museo Braschi/Palazzo Braschi




Museo Braschi, Piazza San Pantaleo/Piazza Navona

Palazzo Braschi'ssa sijaitsee museo Braschi jonka omistaa Rooman kunta. Museo sijaitsee siis palatsissa ja itse rakennus on jo näkemisen arvoinen. 


Piazza Pantaleo, San Pantaleon kirkko ja Palazzo Braschi

Palazzo Braschi sijaitsee Piazza Pantaleolla, joka sijaitsee Corso Vittorio Emanuele II:n varrella. Helppo löytää. Museon pääsisäänkäynti on tästä Piazza Pantaelon puolelta. Kahvilaan pääsee suoraan Piazza Navonaltakin. Torin varrella sijaitsee myös San Pantaleon kirkko jossa kannattaa piipahtaa. Corso Vittorio Emanuele II:n toisella puolen sijaitsee Palazzo Barracco, joka on myös museo ja josta enempi toisten. 

Museon Barracco'n edustalla sijaitsee kahvila Caffe Bianco, jossa voi piipahtaa kahvilla, drinkillä tai pizzalla. Täältä löytyy melkein mitä vaan suuhun pantavaa maan ja taivaan väliltä, joten hieman huolestuttaavaa että kuinka he onnistuvat pitämään kaikesta huolen. Täällä voi syödä ja juoda koska vaan aamiaista, lounasta, aperitvoa, päivällistä tai välipalaakin. Kello 18.00-22.30 tarjoilaan aperitivobuffee. Voihan tätä kokeilla...

Vaikka ehkä kannattaa mennä kulman taakse Via dei Baullarin puolelle ja siinä onkin heti leipomo Il Fornaio, josta saa ostaa tuoretta pizzaa sopivan kokoisina paloina. Il Fornaio on erittäin suosittu leipomo, josta saa suolaista ja makeaa. Leipomo on aamu seitsemästä puoleen yöhön saakka.


Museon sisäänkäynti Piazza Navona puolelta. Kahvila on tuossa heti ensimmäisenä, kun astuu sisään tuosta suuresta ovesta, joka on päivä kaudet sepposen selällään. Tuo rakennus tuossa oikealla on Brasilian suurlähetystö.


Palazzo Braschi sijaitsee Piazza San Pantaelon ja Piazza Navona välissä. Samalla paikkaa sijaitsi Orsinin suvun palatsi jota alettiin hajoittamaan 1700-luvulla ja tillalle rakennettiin paavi Pius VI:n Braschin sisaren pojalle Luigi Braschi Onestille palatsi, kun Luigi meni naimisiin erittäin rikkaan Falconierin aatelissuvun neidon kanssa.  



Paavi Piius VI Brachi (1776)

Cosimo Morelli toimi arkkitehtinä. Luigi Braschi Onesti oli Nemin herttuas, markiisi Girolamo Onestin poika. Paaville kiitollisuuden velasta hän otti paavi Pio VI:n sukunimen Braschi toiseksi sukunimekseen. Luigin äitikin oli tyttönimeltään Braschi. 

Napoleon nimitti Luigi Braschi Onestin Rooman porimestraiksi vuonna 1810. Luigi Onesti kuoli vuonna 1816 rutiköyhänä. Braschin suku möi palatsin Italian valtiolle, ja Italian sisäministeriö muutti palatsiin.

Italian fasismin ajalla Benito Mussolini teki palatsista fasisti puolueen pääkorttelin. Sodan jälkeen asettui 300 pakolaisperhettä asumaan palatsiin. Tulipaloja syttyi usein ja palatsia alettiin uuskorjaaman. Nykyinen rakennus on vuodelta 1952, jolloin museo muutti tiloihin.

Musoessa on patsaita, maalauksia, piirustuksia, valokuvia, freskoja, asusteita, huonekaluja, kirjoja, joitakin hevoskärryjä, kolikoita ja paljon paljon muuta. 

Pääsymaksu 8.50 €, yhdistelmälippu Braschin ja Baraccon museoon maksaa 11 €. Palatsi Baracco sijaitsee Corso Vittorio Emanuelen II:n toisella reunalla vastapäätä Palazzo Braschia. Museo Baracco'ssa on tosi paljon antiikin aikaisia esineitä ja pystyjä. Molemmat museot ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10.00-20.00.


 Yksistään palatsin portaikko on arkkkitehtoorisesti mielenkiintoinen









Museo sisältää runsaasti patsaita ja maalauksia sekä historiallisia kuvauksia Roomasta. Tämä museo ei siis ole mikään korkeatasoinen taidemuseo. Itse palatsirakennus on mielenkiintoisempi kuin näytteillä olevat esineet. Mutta minä olenkin hyvin kriittinen museovieras. 

Museossahan pitää olla kirjakaupakkin... Museossa on myös suuri kirjasto mikä on vain käytössä luvan saaneille.

Minua itseäni kiinnostaa aina museoiden kirjakaupat ja kahvilat. Täällä Palazzo Braschissa on Vivi Bistro niminen kahvila jota voin suositella lämpimästi. Kahvilasta on tullut paikka johon on vaan poikettava kun sattuu liikkumaan näillä main. 

Roomasta löytyy neljä muutakin Vivi Bistroa,  San SilvestroRinascente TritoneVilla Pamphili ja Galleria Borghese. Suosittelen! Täällä on Piazza Navonan Bistron menu ja hintalista. Kohtuu hintaista ja biologisia tuotteita.

Palazzo Braschin ihana kahvilan etusoa sijaitsee palatsin käytävällä, josta on sitten ovi varsinaiseen kahvilaan. Sisätiloissa on tarkoitusruokailla. Täällä tarjoilllaan kahvi pöytään, joten kahvin hinnaksi tulee noin tuplahinta, mutta mukavahan tässä on istuskella. Näkymä isosta oviaukosta Piazza Navonnalle.

Kun menee käytävää pitkin eteenpäin niin sieltä sitten on portaat museoon joka sijaitsee ylemmissä kerroksissa. Portaiden edustalla on eräälainen aula, jossa istuu erittäin mukava vanhempi herra, joka toimii oppaana ja järjestysmiehenä. Käytävä jatkuu eteenpäin ja Piazza Pantaleon puolella on samanlainen iso oviaukko isoine ovineen. 


Vivi Bistro Kahvila


 Näköala Piazzalle



Kahvilan sisätiloissa